Thread by @JoonasKiviranta

Shellenbergerin kirjan ensimmäinen luku ei jätä kylmäksi:

"Anyone who believes climate change could kill billions of people and cause civilizations to collapse might be surprised to discover that none of the IPCC reports contain a single apocalyptic scenario."

#ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoskeskustelu muuttuu paljon mielekkäämmäksi, kun ymmärrämme, että kirjaimellista maailmanloppua (tai mitään siihen viittaavaa) ei ole tulossa. Tämä näkökanta ei missään nimessä vähättele päästövähennysten tarvetta, vaan asettaa ongelman oikeisiin mittasuhteisiin. 2/

Sen sijaan, että vääntäisimme tarkoista (mielivaltaisista) asterajoista, olisi hyödyllisempää tarkastella kokonaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin ja riskeihin on merkittävästi helpompi varautua, kun yhteiskunnat vaurastuvat. 3/

Esimerkiksi Hollanti pärjää varsin hyvin, vaikka 17% sen pinta-alasta on merenpinnan alapuolella. Siksi haaste onkin saada esimerkiksi Bangladesh rikastumaan, jotta se selviää mistä vain. 4/

Toisaalta pienilläkin asioilla saa valtavan vaikutuksen: Bangladeshissa käyttöön otettu tulvavaroitusjärjestelmä on vähentänyt trooppisten myrskyjen kuolonuhrien määrää vain murto-osaan mitä ne aiemmin olivat: public.wmo.int/en/media/news/… 5/

Mikäli tulvavaroitusjärjestelmän kehittämiseen käytetty raha olisi käytetty päästövähennyksiin, mitään mitattavissa olevaa eroa ei olisi syntynyt, ja trooppiset myrsky vaatisivat edelleen kymmeniätuhansia henkiä. Resursseja pitää käyttää fiksusti. 6/

Kehittyvissä talouksissa päästövähennyksiä olennaisempaa olisi saada luotettavia energianlähteitä. Valitettavasti tuuli- ja aurinkoenergia eivät vielä tähän tarpeeseen pysty vastaamaan, jolloin epämiellyttävä totuus voi olla, että maakaasu voisi olla paras ratkaisu. 7/

Se tuottaisi luotettavaa sähköä verrattain alhaisin päästöin ja auttaisi maata vaurastumaan sekä luomaan hyvinvointia siihen pisteeseen, että se pystyy dekarbonisoimaan. Samaan aikaan teollistuneissa maissa tähän tarvittavaa teknologiaa olisi jo kehitetty ja otettu käyttöön. 8/

Näen Suomen roolin ennenkaikkea tämän teknologian kehittäjänä sekä taloudellisten ja ympäristönäkökulmien yhteensovittamisen mallina. Saksan "Energiewende" ei ollut hyvä esimerkki. Sen hinta on maksatettu kuluttajilla, ja tulokset ovat antaneet odottaa itseään. 9/

Ja nyt kuulette jotain, mitä ette ehkä odottaisi perussuomalaiselta: mielestäni yleisesti ottaen teknologian kehittämisen ja tutkimuksen koordinoitiin EU on erittäin hyvä instanssi, vielä kun se pääsisi yli ydinvoimavastaisuudestaan. 10/

Vaikka fossiilisista pitää päästä eroon, niin toistaiseksi ne ovat niin erinomaisia hyvinvoinnin luojia, että niiden lopettaminen seinään (tai 2035 mennessä) edes kehittyneessä teollisuusmaassa kuin Suomessa ei ole vielä realistista. Onneksi tämä ei aiheuta maailmanloppua. 11/

Suomen haasteen suuruus on sitä luokkaa, että joka ikinen päivä pitäisi pystyttää uusi suuri tuulivoimala seuraavan 15 vuoden ajan, mikäli haluamme täysin fossiilisista eroon vuoteen 2035 mennessä. joonaskiviranta.fi/2020/05/21/hii… 12/

Ja mikäli emme tee kustannus/hyöty-analyysejä eri ilmastotoimista sekä valikoi niistä parhaita, luoden niiden avulla maksimaalisen määrän hyvinvointia, on hyvin vaikea markkinoida päästövähennyksiä kehittyville maille, sitten kun sen aika on. 13/

Aikataulullisesti hiha-arvioni on, että hiilineutraali Suomi olisi sekä teknisesti, taloudellisesti, että poliittisesti toteuttamiskelpoinen v. 2050 mennessä. Muun maailmankin suhteen kansainvälisen energiajärjestön IEA:n skenaariot antavat toivoa: 13/

Eli: koska ilmastotuho ei uhkaa, fokus pitäisi olla hyvinvoinnin maksimoimisessa etenkin kehittyvissä talouksissa. Päästövähennykset täytyy kuitenkin tehdä riskien minimoimiseksi, ja ne saadaan kyllä tehtyä. Tässä Suomella on rooli ratkaisujen kehittämisessä.

fin

14/14