1/ Kun tämän vuoden #hirvijahti on nyt ohi, tarjoilen pienen ketjun siitä, mitä kaatokuvien takana ja jälkeen tapahtuu.
#sisältövaroitus kuviin
#metsästys
2/ Hirvi verestetään ja suolistetaan heti kaadon jälkeen metsässä. Perinteenä on, että hirvenmetsästäjä suorittaa suolistuksen. Koska kaadot olivat minulle ensimmäiset, harjoittelin suolistamisen. Sain hyviä, rauhallisia neuvoja kokeneelta jahtikaverilta.
3/ Suolistamisen yhteydessä sisäelimet otetaan talteen. Maksa on monen suurta herkkua, munuaisille löytyy muutamia ottajia. Ampumieni hirvien sydämet menivät lukion biologian oppitunneille, mistä olen iloinen. 🫀
4/ Metsästä hirvi viedään metsästysmajalle jatkokäsittelyä varten. Seurallamme on hyvät tilat: lahtivaja sekä iso kylmiö, jossa lämpimänäkin syksynä on hyvä käsitellä ja säilöä riistaa.
5/ Hirvet nyljetään (nahka pois) ja sen jälkeen ne punnitaan. Tämä kaikki tapahtuu jahtiporukan kesken.
6/ Aikuisen hirven ruhopainot vaihtelivat tänä vuonna noin 180-225 kg ja vasat 80-110 kg.
7/ Hirvet saavat roikkua kylmässä vähintään viikon ennen paloittelua.
8/ Varsinainen ruhojen käsittely, paloittelu ja jatkojalostus tapahtuu sekin ryhmä- ja talkootyönä. Meillä on joukossa lihamestari, jolta homma käy, muut ovat enemmän tai vähemmän apuhenkilöinä oman kokemus- ja taitotasonsa mukaan. Kaikille on kuitenkin tekemistä!
9/ Arvokkaimmat ruhonosat kuten fileet ja paistit irroitetaan huolella kokonaisina. Muu leikataan meillä luuttomaksi, sillä vain harva tuntuu enää nykyään kypsentävän luullista lihaa.
10/ Lihankäsittely huolella ja hygieenisesti on osa saaliin kunnioitusta. Koska säilyvyys on tärkeää, on lahtivajassa kylmä, joten nenä punaisena ja poolokaulus ylhäällä, on homma hoidettava. 🥶
11/ Teemme myös jauhelihaa, joka onkin monen arjen pelastus.
12/ Paistit ja fileet jaetaan mahdollisimman tasapuolisesti osuuksien mukaan, muu punnitaan. Meillä osuuksia oli 18, mikä on vähemmän kuin metsästäjiä, sillä samalla osuudella voi olla useita henkilöitä. Kukin osuus velvoittaa tiettyihin maksuihin, jahtipäiviin ja talkoisiin.
13/ Näissäkin talkoissa on hyvä välillä syödä. Valurautapannulla valmistettu maksa on herkkua!
14/ Sitten siivotaan, sillä kuten kerroin, hygienia on tärkeää. Meillä on käytössä (liian kallis 🫣🤑) iso painepesuri, mutta puhdasta tulee.
15/ Lihan mahdollinen jatkojalostus, säilöminen ja pakastaminen jää jokaisen omalla kontolle, mutta tällä viikolla teimme sitäkin porukalla. Työreissulla oleva kaveri sai iloiset viestit lihapaketin päälle ❤️
16/ Ja vielä pari sanaa mitä tapahtuu ennen #hirvijahti ’a ja miten mukaan pääsee.
Metsästäminen on Suomessa luvanvaraista ja tiukasti säänneltyä. Metsästäjäksi päästäkseen tulee suorittaa metsästäjätutkinto. Harjoitella voi ja oppia hakea metsästäjäkurssilt, jota suosittelen!
17/ Lisätietoja löytyy riista.fi/metsastys/palv…
18/ Oman tutkintoni suoritin noin kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen harrastus on herännyt astettain. Aikuisenkin voi siis aloittaa!
19/ Ennen hirvi (-tai karhu) jahtia tulee suorittaa ampumakoe. Ampuminen vaatii harjoittelua sekä hyvän, itselle sopivan ja aiottuun metsästykseen soveltuvan aseen tai useampia.
Ammunta on mielenkiintoista ja haastavaa.
20/ Metsästysoikeus perustuu Suomessa maanomistukseen ja/tai metsästysseuran (tai useamman) jäsenyyteen.
Metsästysseuramme vuokraa maita usealta maanomistajalta. Metsän/maanomistajat ovat usein kiitollisia, jos tiheä hirvikanta - ja taimikkotuhot vähenevät.
21/ Maanomistajat saavat kiitoksena lihaa ja lisäksi hirvipeijaiset, joka Pohjois-Karjalassa tarkoittaa usein hirvipaistia kera karjalaisten herkkujen (ei koskaan kalasoppaa 😉😅).
22/ Hirviluvat ovat myös luvanvaraisia ja perustuvat kanta-arvioon perustuvaan hakemukseen. Seuramme kuuluu ns. yhteislupa-alueeseen eli jaamme naapuriseurojen kanssa x määrän lupia. Yhdellä luvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa.
23/ Vastuullinen ja kestävä kannanhoito edellyttää sitä, että lupia anotaan ja myönnetään siten, että hirviä jää riittävän lisääntymiskykyinen populaatio alueelle.
24/ Vaikka ns. vasasuoja on laista poistunut, on kirjoittamaton ja selvä sääntö, ettei emää ammuta vasoilta.
Myös tarkat ja harkitut laukaukset ovat tärkeitä ja siksi ammuntaa tulee harjoitella ja ampumakoe suorittaa joka kolmas vuosi uudelleen.
25/ Oppi ”Jätä mieluummin ampumatta kuin teet sen hätiköiden” on tärkeä. Kukaan ei halua haavakoita ja jos niin käykin, haavoittunut eläin yritetään paikallistaa kaikin tavoin.
En ole onneksi ollut haavakkotilanteissa mukana ja omatkin laukaukset olivat onneksi tarkkoja!
26/ Metsästys ei ole sitä, että mennään metsään ja aletaan ammuskella. Se vaatii eläinten havainnointia, tietoa niiden käytöksestä sekä paljon odottelua ja lisää odottelua. Hirviä voi jäljittää koirilla tai suorittaa ns. ajometsästystä.
27/ Meillä on käytössä useampia hirvikoiria. Oma koira pääsi tänään töihin ja saimme sille kaadon. Se on aina hienoa!
28/ Metsästämme Venäjän rajalla, jolloin metsästys on astetta haastavampaa. Rajavyöhykkeellä liikkuminen on rajoitettua ja luvanvaraista ja ampuminen kiellettyä. Lisäksi riista tai koirat eivät rajoja tunne.
29/ Riistaa pääsee näkemään lopulta melko harvoin, ampumaan vielä harvemmin. Jotkut ovat vuosia jahdissa ampumatta mitään. Metsässä kuitenkin hermo lepää, voi nauttia luonnosta (passissa kuulet vain luonnon äänet ja ajatuksesi) ja lisäksi hyvä porukka tuo vetoa harrastukseen.
30/ Tältä erää päätän ketjun tähän. Kiitos kun luit! Toivottavasti opit jotakin uutta.
Minulle syksy antoi elämäni ensimmäiset hirvet sekä aiheutti jonkinasteisen somekohun, mutta vielä enemmän tsemppi- ja kannustusviestejä. Kiitos niistä 💗
Share this Scrolly Tale with your friends.
A Scrolly Tale is a new way to read Twitter threads with a more visually immersive experience.
Discover more beautiful Scrolly Tales like this.