Tuulimiehen đ-ketju (đ«đź).
Arvioita
1) Millainen on aurinkosÀhkön tilanne Suomessa nyt?
2) Miten đâĄïž:n mÀÀrĂ€ kehittyy?
3) Minne aurinko rakentuu?
Antakaapa palautetta, sillĂ€ đon ollut itsellĂ€ vain seurannan, ei työn kohteena.
Suomessa oli viime vuoden lopussa noin 400 MW:a asennettuađ-tehoa. TĂ€llĂ€ hetkellĂ€ Fingridin arvio on 606 MW. Luku laahaa todellisuuden perĂ€ssĂ€. LĂ€hempĂ€nĂ€ 700 MW:a lienee todellisuus.
YhtÀÀn kantaverkkoon liitettyÀ aurinkovoimalaa Suomessa ei vielÀ ole.
Aurinko tuotti viimeisenÀ 12 kk noin 0,4 TWh eli 0,5 % sÀhkön kulutuksesta. Kapasiteettikerroin lienee noin 0,1.
Eli se on vielÀ kokonaisuudessa kohtuullisen pieni osa, mutta
1) Se kasvaa voimakkaasti
2) Se kasvaa kevÀÀn, kesÀn ja syksyn pÀivÀtunneilla ihan merkittÀvÀksi
TÀssÀ viime kesÀn aurinkoisen pÀivÀn tilanne.
SiitÀ voi arvioida, paljonko jÀrjestelmÀÀn mahtuu kohtuudella aurinkoa.
5 GW on oma arvio. Silloin tÀllaisena aurinkoisena pÀivÀnÀ huipputeho on 4 GW.
NÀinÀ tunteina hinta painuu nolliin, vesi minimiin ja ollaan yliomavaraisia.
Tuulivoiman puolella sÀhkön hinta painuu keskimÀÀrin nollille reilun 3000 MW:n tuotannolla. Auringolla kohta lienee samoissa.
Erityisen ongelmallista Suomen aurinkotuotannon markkina-arvolle on, ettÀ naapureihin on tulossa huikeasti aurinkoa ja piuhat levittÀvÀt nollahintoja.
TÀmÀ kannibalisaatio on aurinkosÀhkön merkittÀvin rajoittava tekijÀ. Kaliforniassa ilmiö on jo hyvin selvÀ: 2021 Aurinko sai vain noin 60 % sÀhkön keskihinnasta, koska se tulee markkinalle samaan aikaan. EtelÀ-Australiassa luvut ovat vielÀ hurjempia.
Kuinka paljon aurinkoa on tulossa Suomeen?
Auringolla on kaksi markkinaa
1) Mittarin taakse eli ihmisten katoille
2) Kantaverkkoon
KantaverkkokyselyitÀ oli kesÀllÀ jo 20 GW:a. Hankkeiden mÀÀrÀ ei siis rajoita aurinkorakentamista kantaverkkoon. Kannattavuus mÀÀrÀÀ.
Ruotsin kantaverkkoyhtiö SvK arvioi Suomessa 2027 tuotettavan 5 TWh đ-sĂ€hköÀ. Se tarkoittaa yli 5 GW:n asennettua tehoa.
Pohjolan teho 27 GW ja Saksan noin 100 GW.
Kun Pohjolan kesÀn kulutus on noin 50 GW, niin aurinkopÀivÀn hinta on ennustetuilla tuotannoilla nollissa.
Auringon tÀrkein tekijÀ on, ettÀ se tulee sÀÀstÀmÀÀn vettÀ Pohjolan vesialtaisiin. KesÀt ja alkusyksyt virtaamaa voidaan himmata. SillÀ on iso merkitys, kun talvella ja syksyllÀ on enemmÀn varastoa, jolla ajaa tyvenien yli.
Oma arvio on, ettÀ aurinkoa rakennetaan viiden vuoden aikana noin 5 GW.
Rakentuuko se
1) kiinteistöjen katoille mittarin taakse vai
2) kantaverkkoon
TÀllÀ hetkellÀ kaikki aurinkovoimalat ovat kiinteistöjen yhteydessÀ.
Katoille aurinkoa mahtuu. Suomessa on reilu miljoona pientaloa. 1 milj x 5 kW = 5000 MW.
Mittarin taakse rakennettaessa kuluttaja sÀÀstÀÀ verot ja siirtomaksut. Eli tÀssÀ on noin 5-10 snt/kWh etumatka.
Ongelma on, ettÀ oma kulutus on kesÀisin aika pientÀ.
Kantaverkkopuiston edut
1) suuruuden ekonomia
2) mahdollisuus kÀyttÀÀ tuulesta tuttua liiketoimintamallia: kehitÀ, rakenna, hanki sÀhkölle PPA-ottaja, todenna, myy isolle rahalle.
Isolla rahalla on pula hyvistÀ vihreistÀ kohteista. He tyytyvÀt hyvin vÀhÀÀn, jos sellaisen saavat.
Suomessa aurinkosĂ€hkön PPA:n eli pitkĂ€aikaisen (usein 10 v) sĂ€hkönostosopimuksen hinta on alle 40 âŹ/MWh (PAP-PPA). Suomen aurinko-PPA markkina voi olla tilastossa kyllĂ€kin hyvin ohut, eli lukuun on suhtauduttava varauksella.
Kuva: (LevelTen Energy Price PPA Price Index Solar)
MielestÀni potentiaalisin paikka isoille aurinkovoimaloille on turvesoille rakentuvien tuulipuistojen aluset. NiissÀ on valmiina kantaverkkoliitynnÀt ja infra. Useat yhtiöt ovat tÀhÀn varautuneet. YhtiöillÀ on valmiina myös rahoitus-, PPA- ja sÀhkönmyyntiosaaminen.
Aurinkopuistot sopivat isojen kaupunkiyhtiöiden portfolioon. SÀhkölle on kiinteÀhintaisia asiakkaita, sÀhkön myynti ja tasehallinta solahtaa olemassa olevaan rakenteeseen. Muuta tuotantoa voidaan sÀÀtÀÀ. Helen ilmoittikin viime viikolla 206 MW hankkeesta.
Muita suuria kantaverkkohankkeita:
1) EPV 100 MW Lapualle turvesuolle
2) Exilon 70 MW Simoon tuulipuisto yhteyteen
3) Skarta 80 MW UtajĂ€rvellĂ€. TĂ€hĂ€n tehtiin đ:n ensimmĂ€inen kantaverko liityntĂ€sopimus syksyllĂ€.
Tulevat vuodet ovat siis hyvin đ:a Suomessa. Ala viilenee, kun hinta romahtaa. Itse arvioin noin +5 GW:n tehoa viidessĂ€ vuodessa.
Maailmalla đ:n kasvu on aivan huikeaa. SiitĂ€ eri ketju.
Asiallsita kritiikkiÀ, kommentteja ja oikaisuja luen mieluusti!
Share this Scrolly Tale with your friends.
A Scrolly Tale is a new way to read Twitter threads with a more visually immersive experience.
Discover more beautiful Scrolly Tales like this.
