Tämä oli outo haastattelu. Ukrainan armeijalla on todellakin ongelmansa ja vaikeutensa, sitä ei voi kieltää, mutta tässä haastateltava meni aivan oudoille laduille. 🧵
yle.fi/a/74-20019659?…
Hiihtämään oppii lukemalla hiihdosta, ei hiihtämällä?
Enkä usko että ukrainalaiset 2014–2022 heitettiin alokkaina heti ensimmäiseksi juoksuhautaan, kyllä sitä edelsi peruskoulutusta, jonka taso todennäköisesti on kasvanut ajanjakson loppua kohden.
Sotamenestyksen kuittaaminen "onnenkantamoisina" on kyllä melkoista haistattelua ukrainalaisille.
Menestys on saavutettu käyttämällä vähäisiäkin resursseja tehokkaasti hyväksi. Saarrostus olisi kyllä hyvä, mutta voimavarat eivät leveällä rintamalle ole riittäneet.
Rintama-alueet ovat Ukrainassa suurempia ja syvempiä kuin muutaman kilometrin mittainen lumen tukkima umpikorven metsätie sudenp*rseessä talvisodan malliin. Mikä toimi 🇫🇮1939, ei toimi 🇺🇦2022–2023.
Tätä Harkovan vähättelyä ihmettelen. Kuvittelisi että strategiana pitää nimenomaan olla, että hyökätään siellä, missä vihollinen on heikko.
Jälkiviisautena Harkovan hyökkäys olisi voinut olla suurempikin onnistuminen, mutta varovaisuussyistä painoivat jarrua.
Venäjä ei ole oppinut. Se on ainoastaan kaventanut aktiivista rintama-aluetta, suunnannut sinne enemmän tulivoimaa ja joukkoja ja päässyt etenemään. Hinta on kuitenkin kohtuuton.
Kai se on oppimista, että nyt 5000 kaatuneen hinnalla saadaan edettyä 300 metriä eikä vain 100.
Vuhledarin katastrofit osoittivat, ettei Venäjän armeija ole oppinut vuodessa mitään. Nyt Ukrainalla oli vastassa miinakenttäkin.
🇷🇺 taktiikka on edelleen joustamatonta. Wagnerilla on parempi taktiikka, mutta sen ei toisaalta tarvitse laskea kaatuneitaan.
Toistetaan:
Ukrainan koko 603628 km², josta metsää 96900 km² eli 16%.
Suomen koko 338455 km², josta metsää 224090 km² eli 66%
Miksiköhän ukrainalaiset eivät vaan Suomen malliin koukkaa ja saarrosta metsän kautta?
(*luvut 2020 Wikipedia).
Eli sotataitoa siitä, miten Ukrainan maastossa soditaan, ei pystytä kuvittelemaan vaan otetaan jokin 80 vuoden takainen talvisotaskenaario ja viedään se sellaisenaan yli tuhat kilometriä etelämmäs.
Miksi ei samantien hommata vietnamilaisia opettamaan viidakkosodankäyntiä?
Ukraina on pääasiassa peltoa. Taktiikan, strategian ja sotataidon on sopeuduttava näihin olosuhteisiin.
Säässä ja ilmastossa on otettava huomioon vuodenajat, mikä rajaa tehokkaasti operaatioaikoja. Väkisin voi toki rynnätä halki lumen ja mudan, mutta hinta on sen mukainen.
En ymmärrä tämän upseerin visiota.
Tuntuu kaivavan ne talvisotamyyteistä ja Tuntemattoman Sotilaan alun kuvailemista metsäkoukkauksista.
Saarrostaminen olisi kivaa, mutta 🇺🇦 toiset vaatimukset kuin Suomessa, missä konepistoolimies voi hiihdellä metsässä vanjalauman ympärillä.
Mutta siirrytään sitten kohtiin, joissa olen samaa mieltä haastateltavan kanssa. Haastattelussa on monia kohtia, jotka on ehdottomasti otettava huomioon ja jotka Ukrainan on saatava korjattua.
Sodan alussa helmi–maaliskuussa 2022 selvästi sulutteiden käyttö petti Ukrainalla täysin. Olen lukenut uutisia, joiden mukaan etelässä Krimin suunnalla luopioupseerit jopa käskivät joukkonsa purkamaan miinoitteet venäläisten edestä. Voi olla oman epäonnistumisen selittelyä
"tikarinisku selkään" -selityksillä.
Joka tapauksessa miinoitteilla olisi saatu aikaiseksi melkoista tuhoa venäläisjoukkojen keskuudessa, ja samalla moni asutuskeskus olisi pelastunut Venäjän miehitykseltä.
Ukrainan upseeristossa on selvästi ongelmia. Neukkuopit saaneet upseerit ajattelevat vanhanaikaisesti.
Toisaalta he pystyivät päättelemään, millä tavalla samasta sotaopista ammentanut Venäjä iskisi: länsikenraali olisi saattanut tehdä aivan toisenlaisen arvion.
Mutta silti:
Sotataidossa oli 2022 kaikilla kohdin hirvittäviä puutteita, joista osaa ei ole paikattu vielä.
Ylempi komentoporras sisältää "virkaurasotilaita", joiden ura on rakentunut siitä että esimiehet ovat tehneet parhaansa siirtääkseen heidän toiseen joukko-osastoon muiden kiusaksi.
Taktisella tasolla on vuotanut "sooloiluvideoita", joissa yksinäinen 🇺🇦 tankki paahtaa avomaastossa ilman suojaa suoraan vihollisen eteen tulittamaan.
Pahinta on ollut majoitusalueiden ja tykistöasemien tekeminen avonaiselle pellolle ilman mitään naamiointia.
Olen vähän liian monta kertaa nähnyt videon, jossa keskellä peltoa nököttävä ukrainalaishaupitsi miehistöineen lentää taivaan tuuliin itsemurhadroonin tai vastatykistöiskun voimasta.
Ei, kyseessä ei ole ollut valelaite ainoassakaan tapauksessa.
Naamiointiin ei panosteta ->
vaikka videoita "mörökölleiksi" pukeutuneista ukrainalaisosastoista keväällä 2022 näkyikin.
Vakavin ongelma on se, mihin Ukraina on yrittänyt ja yrittää yhä puuttua: korruptio.
Etenkin neukkutaustaiset upseerit kauhovat varmasti yhä armeijan varoja periaatteella "maan tapa".
🇺🇦 ongelmat voidaan jakaa kolmeen kategoriaan:
1) Taktiset (naamiointi, hyökkääminen ja puolustaminen, kaluston käyttö)
2) Strategiset (tavoitteet, niiden saavuttaminen)
3) Kulttuuriset (mikä on sallittua? Mikä on tavoiteltavaa? Mikä on johtamiskulttuuri?)
Taktiset ongelmat ovat näkyvimmät, ja juuri niihin haastateltavakin puuttui. Ne kuitenkin ovat korjattavissa koulutuksella suht pikaisesti, hyvällä koulutusainekselle jopa muutamassa kuukaudessa. Mitä heterogeenisempi aines, sen vaikeampaa.
Strategisesti Ukraina pärjää hyvin, vaikka haastateltava onkin eri mieltä. Nykyinen juoksuhautasota on olosuhteiden pakottamaa. Jostain syystä "Ukraina häviää" asenne kaivetaan esille heti, kun viikon sisällä ei kokonainen oblasti vapaudu tai Venäjän lippulaiva uppoa.
Kulttuuriset ongelmat, korruptio ja esimiesten joustamattomuus ovat kokonaisia sukupolvikysymyksiä. Se ratkeaa vasta, kun tämän hetken nuorista upseereista saadaan esikuntatyöskentelyyn kykenevät prikaatin- ja rykmentinkomentajat sekä armeijan keskeiset virkamiehet vanhojen
tilalle.
Armeijat ovat luonteeltaan konservatiivisia laitoksia, eivät liberaalisia ja innovatiivisia vaikka värväysjulisteet ja propagandavideot mitä väittäisivät.
W. Halsti kuvaa, millaista sakkia rintamalla oli 1942–1944 asemasodan aikaan komentajina.
"Juoppoja, tolloja ja liian vanhoja."
Kesällä 1941 ja 1944 rintamaporras sai sitten potkia näitä – Päämajan luvalla – avokätisesti pellolle ja siirtää pätevämpiä miehiä tilalle.
Ukrainan armeijan kulttuuri ei ehkä salli tällaista karsimista hädänkään tullen.
En puutu tuohon ydinaseiskun uhkaan, koska
1) Venäjä ei käytä ydinasetta syistä, jotka on listattu jo miljoonaan kertaan
2) Jos Venäjällä nyt todella on henkinen valmius käyttää asetta, se käyttää sitä joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, tekisi Ukraina tai länsi vaikka mitä.
Vielä loppuun kokonaisarvio: tyypillinen tapaus, jossa taktisen tason kommentoinnilla ja irtoheitoilla yritetään "sammakkoperspektiivistä" väkisin vääntää strategisia johtopäätöksiä.
Tämä on tuttu juttu.
Olen haastatellut 🇫🇮 sotaveteraaneja, urheita miehiä, jotka palvelivat sodassa sotamiehinä mutta silti 60 vuotta sodan jälkeen olivat varmoja siitä, että tiesivät jo jatkosodan aikaan tarkalleen ja minuutilleen miten sodassa kävisi ja miksi.
Share this Scrolly Tale with your friends.
A Scrolly Tale is a new way to read Twitter threads with a more visually immersive experience.
Discover more beautiful Scrolly Tales like this.
