,
13 tweets,
3 min read
Read on Twitter
Tulevaisuuttahan ei voida tietää varmaksi. Kehityskulkuja voidaan kuitenkin ennustaa. Ne voivat toki mennä pieleenkin, mutta tietoa kertyy koko ajan lisää. Ennusteet paranevat, niiden paikkansapitävyys myös.
Olemme tilanteessa, jossa on jo ihan liian varmaa, että planeetan ->
Olemme tilanteessa, jossa on jo ihan liian varmaa, että planeetan ->
-> ilmakehässä tulee tapahtumaan muutoksia, joista voidaan ennustaa kaksi asiaa:
1) ilmakehä tulee jatkossa säilömään entistä enemmän lämpöenergiaa, joka on sääilmiöiden käyttövoima, ja
2) aikaisemmat sääilmiöiden lainalaisuudet eivät välttämättä päde jatkossa em. syyn takia.
->
1) ilmakehä tulee jatkossa säilömään entistä enemmän lämpöenergiaa, joka on sääilmiöiden käyttövoima, ja
2) aikaisemmat sääilmiöiden lainalaisuudet eivät välttämättä päde jatkossa em. syyn takia.
->
-> Sataprosenttisen varmaa tämä ei tietenkään ole, mutta - kuten sanoin - se on ihan liian varmaa. Siitä on jo merkkejä: poikkeavia sääilmiöitä on koko ajan useammin ja ne ovat rajumpia: hurjempia hurrikaaneja, kuumempia helteitä, kylmempiä, ja myös lumisempia talvimyrskyjä ->
-> ja aikaisempaa etelämmässä.
Sillä ei ole itse asiassa väliä, mikä planeettaa lämmittää. Sillä on enemmän väliä, mikä estää lämpöä karkaamasta avaruuteen. Oheisesta kuvasta käy ilmi, että hiilidioksidi on tässä mielessä todella ongelmallinen aine. Se toimii kuin eriste.
->
Sillä ei ole itse asiassa väliä, mikä planeettaa lämmittää. Sillä on enemmän väliä, mikä estää lämpöä karkaamasta avaruuteen. Oheisesta kuvasta käy ilmi, että hiilidioksidi on tässä mielessä todella ongelmallinen aine. Se toimii kuin eriste.
->
-> Hiilidioksidin määrä on kasvanut rajusti sitä mukaa kuin teollistuminen on edennyt. Sen eristevaikutus on kasvanut samaa rataa. Lämpöenergiaa on karannut vähemmän avaruuteen ja sitä on jäänyt enemmän planeetan vangiksi.
Tämä on ongelma ties miten monesta syystä, mutta ->
Tämä on ongelma ties miten monesta syystä, mutta ->
-> katastrofaalisimmin se vaikuttaa kahteen perustarpeeseen: ruoka ja vesi.
Viljelystä suurin osa tapahtuu avomaalla, ja se on täysin alisteista säälle. Jos sääilmiöt voimistuvat ja sään ennustaminen vaikeutuu liiaksi, viljely alkaa kärsiä. Satokausi esim. sotkeutuu.
->
Viljelystä suurin osa tapahtuu avomaalla, ja se on täysin alisteista säälle. Jos sääilmiöt voimistuvat ja sään ennustaminen vaikeutuu liiaksi, viljely alkaa kärsiä. Satokausi esim. sotkeutuu.
->
-> Se tarkoittaa riskejä ravinnon riittävyyden kanssa, ja ongelmat ravinnon riittävyyden kanssa tarkoittavat - varsinkin pitkittyessään - vakavia yhteiskunnallisia ongelmia. Nälkäisiltä ihmisiltä loppuu kärsivällisyys; nääntyviltä ihmisiltä katoaa paljon muutakin.
->
->
-> Nyt ei edes puhuta mistään paikallisista katovuosista. Nyt ollaan tilanteessa, jossa katovuodet voivat olla globaaleja, ja miljoonan ihmisen sijaan ne voivat vaikuttaa miljardeihin.
Ja.
Nälkä ajaa yleensä ihmiset liikkeelle ruuan toivossa. Jos Afrikasta ja ->
Ja.
Nälkä ajaa yleensä ihmiset liikkeelle ruuan toivossa. Jos Afrikasta ja ->
-> Aasiasta lähtee miljardi ihmistä liikkeelle nälkää pakoon, se heijastuu tännekin. Eikä meillä täällä Euroopassa ei sille voida oikein mitään siinä vaiheessa, jos se tapahtuu.
Ja sellaista on jo tapahtunut, hieman pienemmässä mittakaavassa tosin, esim. yhden hunnin takia.
->
Ja sellaista on jo tapahtunut, hieman pienemmässä mittakaavassa tosin, esim. yhden hunnin takia.
->
-> Ehkä näin ei käy, mutta riski _on_ liian suuri ohitettavaksi olankohautuksella.
Ja jos näin käy, meillä on vielä jonkin verran aikaa tarttua toimeen niin, että suunnanmuutos ei ole ihan mahdoton tehtävä. Jos taas viivytellään, ja kehitys jatkuu kuten on ennustettu, ->
Ja jos näin käy, meillä on vielä jonkin verran aikaa tarttua toimeen niin, että suunnanmuutos ei ole ihan mahdoton tehtävä. Jos taas viivytellään, ja kehitys jatkuu kuten on ennustettu, ->
-> suuntaa on lopulta mahdotonta muuttaa, sillä vaikka tehtäisiin mitä, me emme voi enää mitään, sillä ilmakehään jäänyt lämpöenergia alkaa tehdä omiaan, ihan omalla painollaan, ja meidän osaksi jää enää yrittää selvittää, kuinka uuden ilmaston kanssa tullaan toimeen.
->
->
-> Voi olla, että kriittinen piste on jo ohitettukin. Tai se ohitetaan pian. Sillä ei ole väliä.
Riskit ovat aivan liian suuret ja tiede aivan liian pätevää, että enää kannattaisi jahkailla. Mitä aikaisemmin toimitaan, sitä vähemmän tarvitsee tehdä, vaikka paras aika menikin jo.
Riskit ovat aivan liian suuret ja tiede aivan liian pätevää, että enää kannattaisi jahkailla. Mitä aikaisemmin toimitaan, sitä vähemmän tarvitsee tehdä, vaikka paras aika menikin jo.
Apropos sääilmiöiden käyttövoima:
