Thread by @MikkoVuorenpaa

Ja tässä tilattu ketju siitä, kuka on rehellinen. Itsehän pyysitte. Ministerin rehellisyyteen päästään lopussa.

Lainsäädännössä rehellisyyttä edellytetään esimerkiksi oikeudenkäyntiasiamieheltä, asianajajalta, niin sanotulta lupalakimieheltä sekä ministeriltä. 1/16

Sitä vastoin tuomarin virkaan nimitettävältä henkilöltä ei lain sanamuodon mukaan vaadita rehellisyyttä vaan muun muassa oikeamielisyyttä sekä viran hoitamiseen tarvittavia henkilökohtaisia ominaisuuksia. Käytännössä nämä kriteerit pitävän sisällään mm. rehellisyyden. 2/16

Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannan mukaan oikeudenkäyntiasiamieheltä vaadittavan rehellisyyden voidaan yleensä katsoa puuttuvan siltä, joka on tuomittu luottamusaseman väärinkäytöksestä, petoksesta, väärennöksestä, kavalluksesta tai muusta varallisuusrikoksesta, 3/16

paitsi jos tuomiosta on jo kulunut pitempi aika. Ja sama on toki tulkinta ainakin silloin, jos henkilö on syyllistynyt perättömään lausumaan. Sen sijaan lienee mahdollista sanoa, että esimerkiksi RL 21 luvussa säänneltyyn henkeen tai terveyteen kohdistuvaan rikokseen 4/16

syyllistynyttä henkilöä ei välttämättä tarvitse pitää epärehellisenä. Päinvastoin. Pieni painiottelu nakkikioskilla osoittaa lähinnä tervettä urheiluhenkeä eikä mitään epärehellisyyttä. 5/16

Ns. lupalakimieslaissa rehellisyydestä säädetään puolestaan siten, että rehellisyysvaatimus ei täyty henkilöllä, joka on lainvoiman saaneella tuomiolla viiden viimeisen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen 6/16

rikoksesta, joka  osoittaa  henkilön  olevan  sopimaton toimimaan  oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana. 7/16

Korkein oikeus on viimeksi ottanut kantaa oikeudenkäyntiavustajan rehellisyyteen ratkaisussa KKO 2011:109. Siinä asiamiehen rehellisyysvaatimuksen katsottiin täyttyvän, vaikka henkilö oli syyllistynyt velallisen epärehellisyyteen, törkeään petokseen 8/16

ja kirjanpitorikoksen avunantoon. Sinänsä KKO vahvisti ratkaisussaan, että mainitut teot ovat tyypillisesti sellaisia, jotka ilmentävät tekijässään sellaista epärehellisyyttä, joka sinänsä estää toimimisen asiamiehenä tai avustajana. 9/16

Tässä ratkaisussa epärehellisyyttä osoittavista rikoksista ja niistä seuranneesta tuomiosta oli kuitenkin kulunut pidempi aika (teoista miltei 20 vuotta), mistä syystä KKO katsoi, että kelpoisuus toimia avustajana tai asiamiehenä oli ”palautunut” takaisin 10/16

Ja sitten ministerin rehellisyyteen. Eli riidattomana voidaan pitää sitä, että Kaikkosen syyksi vuonna 2013 luettu luottamusaseman väärinkäyttäminen on epärehellisyyttä osoittava rikos. Teosta tuomittiin Kaikkoselle vankeutta. 11/16

Kaikkosen teosta ei ole vielä kulunut läheskään niin pitkään kuin mistä korkeimman oikeuden yllä sanotussa ratkaisussa, jossa siis asiamieskandidaatin teoista oli kulunut miltei 20 vuotta. 12/16

Kaikkoselle syyksi luettu rikos ei kuitenkaan ole läheskään niin törkeä, kuin mistä KKO:n tuomiossa oli kysymys. Ja joka tapauksessa Kaikkosen tuomiosta on kulunut yli viisi vuotta, joka yllä sanotuin tavoin on kriittinen aika lupalakimiesten rehellisyysvaatimuksen suhteen. 13/16

Näin ollen Kaikkonen olisi tällä hetkellä riittävän rehellinen lupalakimieheksi eli eiköhän hän silloin ole riittävän rehellinen myös hieman vähemmän tärkeisiin ministerin tehtäviin. 14/16

Etenkin, kun perustuslaissa säädettyä ministerin rehellisyysvaatimusta määritellään lain esitöissä jopa varsin hupaisalla tavalla. 15/16

Eli perustuslain esitöiden mukaan rehellisyyttä voidaan pitää joustavana ilmauksena, joka on kuitenkin ymmärrettävä muodolliseksi mutta varsin väljäksi (!) kelpoisuusehdoksi ministerin tehtävään. Kerrassaan uskomaton muotoilu. 16/16