#Verkostojen #johtaminen – Opi ja etene yhdessä.
Mitä kirja oikein sisältää?
Tässä ketjussa tiivistettynä kirjan keskeisiä pointteja.
(Lisäinfo kirjasta: verkostojenjohtaminen.fi)
Tästä alkaa…
👇👇👇👇
1/
Mitä verkostot ovat?
Mitkä ovat verkostotyön ydinelementit – eli miten saat verkoston toimimaan?
Minkälaista johtajuutta tarvitaan?
Minkälaisten vaiheiden kautta kannattaa edetä?
Lisäksi syventäviä näkökulmia ja yhteenveto.
2/
Olen tutkinut ja kehittänyt verkostotyötä 17+ vuotta useissa verkostoissa. Tarvittiin paljon nolostumisia omien virheitteni äärellä, ennen kuin löysin ymmärryksen siitä, mitä luottamus oikeasti on. Vihdoin opin luottamaan verkostotyöhön – teoriassa ja käytännössä.
3/
Olemme riippuvaisia toistemme resursseista. Valtaa on sillä, jolla on arvokkaita, harvinaisia, korvaamattomia tai vaikeasti kopioitavia resursseja. Valtaapitävätkään eivät pärjää yksin. Kaikki tarvitsevat toistensa apua, ainakin joskus.
4/
Kaikille vaihtoehdoille on paikkansa.
5/
Joidenkin mielestä verkostoja ei voida johtaa, koska silloin niistä tulee hierarkkisia.
Toisten mielestä verkostoja pitää johtaa, koska muutoin ne lakkaavat tuottamasta arvoa ja näivettyvät.
6/
Eri tilanteissa tarvitaan erilaista verkostoitumista, ja myös verkostotyön johtaminen on sovitettava tilanteen mukaiseksi.
Ei siis ole olemassa vain yhdenlaista verkoston johtamista.
7/
Tilanteet tulevat nopeasti vastaan, eikä silloin ole aikaa pysähtyä etsimään tutkimustietoa.
Tarvitaan käytännönläheisiä peukalosääntöjä.
Siksi tämä kirja.
8/
Verkostotyö on omaehtoisten toimijoiden välistä vastavuoroista, pitkään jatkuvaa ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä.
Jos määritelmä halutaan tiivistää, niin: verkostotyö on luottamukseen perustuvaa yhteistyötä.
9/
Yhteistä työtä voidaan organisoida myös jakamalla työtä hierarkkisesti organisoituen tai eriyttämällä tehtävä työ markkinoilla ostettavaksi ja myytäväksi.
10/
Markkinat hyviä yksinkertaisissa rutiineissa.
Verkostoja tarvitaan joustavuutta ja uuden luomista vaativissa tilanteissa ja kun halutaan palvella asiakkaita kokonaisvaltaisesti.
11/
Tarvitsemme siis hyviä hierarkioita, hyviä markkinoita ja hyviä verkostoja. Parhaimmillaan ne tukevat monimuotoisesti ja dynaamisesti toisiaan.
12/
Mutta ei minkälaista ajankäyttöä tahansa, vaan nimenomaan yhteistä ajankäyttöä.
13/
Verkostotyö alkaa sen sijaan tutustumisella ja luottamuksen rakentamisella: minkälaisia tarpeita toisilla on yhteistyölle?
Ja sitten tarvittavat päätökset tehdään yhdessä.
14/
Verkostotyön ytimessä on kolme toiminnallista ydintä: tunteminen, luottaminen ja sitoutuminen.
15/
1. Nimet, kasvot, taustaorganisaatiot, ihmiset tittelien takana?
2. Osaamiset ja kyvyt?
3. Tarpeet ja odotukset?
4. Yhteinen historia? (johon on syytä suhtautua myös armolla: tulevaisuus ei ole historian vanki)
16/
1. Luota ensin itse, sillä luottamus ruokkii luottamusta. Opettele luottamaan toisten hyväntahtoisuuteen (yleensä ihmiset haluavat hyvää, ainakin jollekin tai joillekin, vaikka heidän toiminta ei olisikaan objektiivisesti havainnoituna hyvää).
17/
3. Rakenna tilanteita, joissa haavoittuvuuden näyttäminen on mahdollista. Kukaan ei nimittäin ole täydellinen. Osaaminen luo perustan luottamukselle, ja haavoittuvuuden näyttäminen rikastuttaa sitä.
18/
Jos joudut valitsemaan a) huonon mutta johdonmukaisen toimintatavan ja b) tuuliviirinä vaihtuvan hyvän/huonon toimintatavan välillä, valitse vaihtoehto a), sillä se tuo todennäköisesti enemmän turvallisuuden tunnetta.
19/
1. Houkuttele sisäistä motivaatiota tarjoamalla omaehtoisuutta ja vapautta, merkityksellisyyden tunnetta ja kytkeytyneisyyttä toisiin.
2. Tarjoa toimijoille tehtäviä, joissa he pääsevät näyttämään kykynsä. Tämä vahvistaa myös sisäistä motivaatiota.
20/
4. Auta toimijoita pitämään kiinni lupauksistaan. Älä houkuttele liikaa lupauksia, vaan vain sen verran, että lupaukset on mahdollista myös pitää.
21/
1. Ymmärrys ja osaaminen alkavat levitä verkostossa (tue tätä dialogisuudella ja tietoalustoilla).
22/
3. Pidä huolta myös uusien toimijoiden innostamisesta ja verkoston avoimuudesta, ettei verkosto jäykisty.
23/
1. Älä toimi ja tee päätöksiä verkoston puolesta, vaan mahdollista yhteinen toiminta ja yhteinen päätöksenteko.
24/
25/
26/
27/
Koordinointi on oikeiden toimijoiden ja resurssien kohtaamista oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.
28/
Opettele fasilitoimaan yhteistä oppimista ainakin kolmella tyylillä: opettaminen, perinteinen ohjaava fasilitointi sekä itseohjautuvuutta tukeva emännöinti.
29/
1. Kartoita ja kokoa verkosto
2. Rakenna yhteinen ymmärrys tavoitteista ja toimintatavoista. Muista, että hyvät toimintatavat johtavat hyviin tavoitteisiin, mutta hyvät tavoitteet eivät välttämättä johda hyviin toimintatapoihin.
30/
31/
32/
Rakenna oppivaa yhteisöä. Auta verkostoa näkemään metsä puilta ja ymmärtämään, että on olemassa myös toisenlaisia metsiä.
33/
34/
Älä pyri sen vakioimiseen, vaan tee siitä joustavaa – sillä verkostojen vahvuus on joustavuudessa.
Vahvista tuntemista, luottamusta ja sitoutumista – nämä auttavat myös viestinnässä.
35/
36/
Edistä avautumista yhteistyölle: hyödynnä U-teoriaa.
37/
Suljetut verkostot voivat olla hyödyllisiä joillekin ja jonkin aikaa koko yhteisölle…
…Mutta vain avoimet verkostot voivat olla hyödyllisiä kaikille ja pitkäjänteisesti koko yhteisölle.
38/
Verkostoitumiskapasiteettimme on rajattu. On siis priorisoitava. Kartoita verkostosi ja analysoi kokonaisuuden toimivuutta ja vaikutuksia. Vältä priorisoimasta toisten puolesta - priorisoi yhdessä.
39/
...Edellytyksistä
...Toimivuudesta
...Kehittymisestä
...Vaikutuksista
Tutustu tähän kokonaisviitekehykseen kirjasta:
verkostojenjohtaminen.fi
40/40