Thread by @jaakkosarela

Ajattelin kävellä tänä vuonna Mordoriin. Matkaa on reilut 3000 km, päivää kohti noin 8,5 km.

Käytän matkan mittaamiseen fitbitin askeliin perustuvaa matka-arviota.

Päivittelen etenemistä tänne. walktomordor.com

Epäilen, että Fitbit arvioi matkan vähän yläkanttiin, esim. kotona kävellessä askeleet eivät varmaan ole yhtä pitkiä. Toisaalta kuljen välillä pyörällä, jonka matkan Fitbit taas aliarvioi (ja kulkihan saattuekin välillä ratsain).

"Haltioita ja lohikäärmeitä!" minä aina sanon. "Kaalit ja perunat sopivat paremmin meikäläisille. Alä sinä mene sekaantumaan parempiesi puuhiin tai joudut vielä senkokoisiin vaikeuksiin, ettet niistä selviä." #päivä1 #roadtomordor 0 km

Yksi Mustalle Ruhtinaalle valtaistuimellaan maassa Mordorin, joka varjojen saartama on.

Se sormus löytää heidät, se yksi heitä hallitsee,
se yksi heidät yöhön syöksee ja pimeyteen kahlitsee
maassa Mordirin, joka varjojen saartama on. #päivä2 #walktomordor 3 km

He kulkivat vähän matkaa lähteen seuraten polkua. He kulkivat jonossa pensasaitojen vieriä ja vesaikkojen varsia, ja musta yö ympäröi heidät. Tummissa kaavuissaan he olivat yhtä näkymättömiä kuin jos jokaisella olisi ollut taikasormus

#päivä3 #walktomordor 7,4 km

Käveltyään kolmisen tuntia he lepäsivät. Yö oli kirkas ja viileä, tähdet loistivat, mutta puroista ja alaniityiltä kohoili savumaisia utunauhoja rinteitä ylös. He söivät hyvin niukan illallisen (hobittien mittapuulla) ja jatkoivat sitten matkaansa.

#päivä4 #walktomordor 18,8 km

Metsän läpi kulki kettu omissa asioissaan ja pysähtyi moneksi minuutiksi nuuhkimaan.

“Hobitteja!” se ajatteli. “Mitä ihmettä? Kyllä tässä maailmassa kuuluu tapahtuvan kummia, mutta harvoin olen kuullut hobitista joka nukkuu ulkona puun alla.”

#päivä5 #walktomordor 27,5 km

Tie vain jatkuu jatkumistaan
ovelta mistä sen alkavan näin.
Nyt se on kaukana edessäpäin,
jos voin, sitä joudun seuraamaan
jaloin uupunein vaeltaen
kunnes se taas tien suuremman kohtaa
paikassa johon moni polku johtaa
Mihin sitten? Tiedä en.

#päivä6 #walktomordor 40,9 km

"On kamalan vaarallista kävellä ulos ovestaan," hän sanoi. "Astut tielle ja jollet pidä jalkojasi kurissa, tie voi pyyhkäistä sinut kuka tietää minne. Käsitätkö, että tämä sama tie vie Synkmetsän läpi." #päivä7 #walktomordor 48 km

Kun hevonen pääsi Frodon vieressä kasvavan puun kohdalle, se pysähtyi. Ratsastava hahmo istui aivan hiljaa pää kumarassa kuin kuulostellen. Hupun sisästä kuului nuuhkivaa ääntä, ikää kuin joku yrittäisi haistaa ohuen tuoksun.

#päivä8 #roadtomordor 56,8 km

Ukko sanoi: “Täällä kävi joku kumma hypiö kysymässä Repunpään herra Reppulia. Lähetin sen Bukinpuriin. Vaikka en minä kyllä pitänyt sen puhetavasta. Sähisi ihan. Minua oikein värisytti. Se oli pitkä ja mustanpuhuva.”

#päivä9 #roadtomordor 63,7 km

“Haltioita!” kuiskasi Sam kähisten.

Oi Gilthoniel! Oi Elbereth
Ovat silmäsi valonsäteiset!
Sinä huout kirkkautta, ja me
sinun kunniaksesi laulamme.

“Kiitän teitä tuhannesti,” sanoi Frodo. “Elen síla lúmenn omentielvo”

#päivä10 #roadtomordor 71,7 km

"Gandalfin piti olla Hobittilassa viimeistään kaksi yötä sitten; mutta hän ei saapunutkaan."

"En pidä näistä uutisista," Gildor sanoi. "Jos Gandalf on myöhässä, se ei tiedä hyvää."

#päivä11 #roadtomordor 78,7 km

"Viime yön jälkeen minusta tuntuu toisenlaiselta, " sanoi Sam. "Tavallaan näen tulevaisuuteen. Tiedän, että olemme lähdössä pitkälle matkalle pimeyteen; minun täytyy tehdä jotakin ennen loppua ja se odottaa edessäpäin, ei Konnussa."

#päivä12 #roadtomordor 86,5 km

Ryhtyessään valmistamaan ruokaa he huomasivat, että haltiat olivat täyttäneet heidän pullonsa kirkkaalla juomalla, joka hohti kuin vaalea kulta ja oli ihmeen virkistävää. Pian he jo nauroivat ja vähättelivät Mustia Ratsastajia.

#päivä13 #roadtomordor 97,5 km

He kulkivat valtavan naurispellon piennarta ja tulivat tukevalle portille.

“Minä tunnen nämä pellot ja tämän portin!” Pippin sanoi. “Tämä on Papuvainio; vanhan Magotin maatila. Hänen talonsa on tuolla puiden keskellä.”

#päivä14 #roadtomordor 104,1 km

Magot sanoi: “Rouva Magot pakkasi tämän herra Reppulia varten.

”

Hobitit katselivat hänen lyhtyjensä kalpeita valorenkaita niiden huvetessa sumuiseen yöhön. Äkkiä Frodo nauroi: peitetystä korista nousi sienien tuoksua.

#päivä15 #roadtomordor 113,0 km

Merri ohjasi ponin laskusiltaa myöten lautalle ja muut seurasivat. Sitten hän työnsi lautan hitaasti liikkeelle pitkällä seipäällä. Rankkivuo virtasi heidän edessään verkkaisena ja leveänä.

#päivä16 #roadtomordor 117,2 km

“Et sinä niin vain pääse pakoon!” Merri sanoi.

“Mutta minun täytyy mennä,” Frodo sanoi. “Älkää yrittäkö estää minua.”

“Sinun täytyy mennä ja sen tähden meidänkin täytyy. Merri ja minä tulemme sinun kanssasi.

#päivä17 #roadtomordor 125,7 km

Tähän Pulla pysähtyi. "Hyvästi, Frodo!" hän sanoi. "Kunpa et olisi menossa Metsään. Voin vain toivoa, että et joudu avun tarpeeseen ennen päivän päättymistä."

"Olette nyt lähteneet Konnusta ja seisotte Vanhan Metsän reunassa." sanoi Merri.

#päivä18 #roadtomordor 135 km

"Täytyy ottaa nokoset. Halavien alla on viileää." Merri sanoi. Frodokin joutui uupumuksen valtaan. Hänen päässään sumeni. Puoliunessa hän hoippui halavan toiselle puolelle.

"Minä en pidä tuosta jättiläishalavasta." Sam mutisi itsekseen.

#päivä19 #roadtomordor 144 km

Halkeama, jonka viereen Pippin oli asettunut makaamaan, oli sulkeutunut.

Frodo lähti juoksemaan polkua pitkin huutaen apua! Hän sai vastauksen, mutta sanat olivat aivan järjettömiä:

Hei, nöpö iloinen! Ding ja dong ja trallalaa!

#päivä20 #roadtomordor 156 km

“Merri-herra rusentuu rakoon!” Sam huusi.

”Se korjataan helposti.” Tom Bombadil sanoi. “Jäädytän sen ytimen, jos se ei käyttäydy kunnolla. Laulan siltä juuret maasta.”

Toinen halkeama repesi auki ja siitä pomppasi Pippin kuin potkaistuna.

#päivä21 #roadtomordor 165 km

Hobitit astuivat leveän kivikynnyksen yli ja pysähtyivät silmiään räpytellen. Tuolissa huoneen toisessa päässä istui nainen.

“Minä olen Kultamarja.” Hän sanoi. “Tänä yönä te olette Tom Bombadilin katon alla!”

#päivä22 #roadtomordor 178 km

Tom kertoi heille monta ihmeellistä tarinaa: Suurista Haudoista, haudanhaamuista ja vihreistä kummuista ja kiviympyröistä vuorten laella.

Hänen neuvojensa mukaan he päättivät lähteä talolta Idäntielle välttääkseen Haudat.

#päivä23 #roadtomordor 185 km

Ratsastus kukkuloiden yli, yltäkylläinen syöminen, lämmin aurinko ja ruohon tuoksu: nämä seikat ehkä riittävät selittämään sen, että he heräsivät äkkiä unesta, johon heidän ei ollenkaan ollut tarkoitus vaipua.

#päivä24 #roadtomordor 190 km

Hobitit ponkaisivat järkyttyneinä pystyyn. He huomasivat olevansa sumun keskellä. Heistä tuntui, että he olivat ansassa.

Kuljettuaan kahden kiven välistä Frodo tajusi olevansa yksin. “Missä te olette?” hän huusi surkeana.

#päivä25 #roadtomordor 199 km

“Täällä!” sanoi matala ja kylmä ääni, joka tuntui tulevan maan sisästä.

Häneen tarttui rautaakin vahvempi ja kylmempi ote. Jäätävä kosketus vihlaisi hänen luitaan eikä hän muistanut enää mitään. Hän tiesi olevansa vanki.

#päivä26 #roadtomordor 205 km

Kylmässä hehkuvassa valossa makasivat myös Sam, Pippin ja Merri.

Äkkiä alkoi laulu: ”Tyly kylmyys hyytäköön sydäntä, kättä.”

Frodo muisti runon, jonka Tom oli opettanut heille: “Hoi! Tom Bombadil, hätä on!”

#päivä27 #roadtomordor 209 km

Pitkän ja vitkallisen hetken kuluttua kuului kaukainen ääni:

“Iloinen Tom Bombadil on hauska vanha tuttu!”

Kammion seinään ilmestyi aukko; ja siihen Tomin pää.

Tom lauloi: “Pois häivy, Haudanhaamu, katoa auringossa!”

#päivä28 #roadtomordor 210 km

Tomin suureksi iloksi hobitit liikahtivat, hieroivat silmiään ja hypähtivät äkkiä pystyyn.

Tom sanoi: “Hilpeät ystäväni iloitkaa! Tässä ovat poninne. Antakaa niille anteeksi: niitä ei ole tehty haudanhaamujen kauhua kohtaamaan.”

#päivä29 #roadtomordor 213 km

Oli aika lähteä jälleen. Haudanhaamuilta otetut uudet aseensa he ripustivat nahkavyöhön.

Tom antoi heille neuvon: “Menkää Briin kylään. Sieltä löydätte Pomppivan Ponin majatalon. Viljami Voivalvatti on sen arvollinen isäntä.

#päivä30 #roadtomordor 214 km

“Minkälaista joukkoa siellä Briissä asuu?” kysyi Sam.

“Briissä on hobitteja” Merri sanoi, “samoin kuin isoja ihmisiäkin.”

“Muistakaa, että nimeä Reppuli EI SAA mainita. Minä olen herra Alismäki, jos nimiä tarvitaan.” Frodo sanoi

#päivä31 #roadtomordor 218 km

Oli pimeää ja kalpeat tähdet loistivat, kun Frodo ja hänen kumppaninsa lopulta saapuivat Briihin. Länsiportin takana nököttävän majan ovella istui mies.

"Mitä te haluatte?" hän kysyi töykeästi.

"Pyrimme täkäläiseen majataloon" Frodo vastasi.

#päivä32 #roadtomordor 220 km

"Mikähän on teidän nimenne?" Portinvartija kysyi.

"Olemme Bukinmaan hobitteja, " Merri vastasi. "Minä olen herra Rankkibuk. Riittääkö tämä?"

"Hyvä on, hyvä on!" mies sanoi. "En minä tahtonut loukata. Mutta kaikkia kummia on liikkeellä."

#päivä33 #roadtomordor 225 km

Ulkoa päin Pomppivan poni näytti oikein mukavalta. Heitä vastaan tuli kaljupäinen ihminen, joka kysyi: “Mitä haluaisitte?”

“Vuoteet neljälle ja talli viidelle ponille, mikäli se on mahdollista. Oletteko te herra Voivalvatti?”

#päivä34 #roadtomordor 237 km

“Kyllä vaan. Voivalvatti hyvinkin.” hän vastasi.

Yhtäkkiä hän huudahti: “Hobitit! Mitä minun piti siitä muistaa? En saa sitä mieleeni. On sellainen kiire tänään, että päässä pyörii.”

#päivä35 #roadtomordor 244 km

He tunsivat itsensä niin virkistyneiksi illallisen jälkeen, että päättivät liittyä muiden vieraiden seuraan.

Frodo huomasi suuressa salissa oudon miehen, joka istui seinän vierustalla varjossa ja kuunteli tarkkaan hobittien puhetta.

#päivä36 #roadtomordor 255 km

“Kuka tuo on?” Frodo kysyi.

“Hän on niitä samoojia.” kuiskasi isäntä.

Samassa mies kutsui kädenheilautuksella Frodon luokseen istumaan.

“Minua sanotaan Konkariksi.” hän sanoi. “On hauska tavata teidät, herra Alismäki.”

#päivä37 #roadtomordor 264 km

“Teinä minä estäisin ystäviänne puhumasta liikoja.” Konkari sanoi.

Frodo tajusi, että Pippin kertoi juuri selostusta Bilbon läksiäisjuhlista ja lähestyi järkyttävää Katoamista, joka palauttaisi nimen Reppuli vieraiden mieleen.

#päivä38 #roadtomordor 273 km

Äkkiä Frodoon iski pelko, että Pippin saattaisi mainita Sormuksenkin, ja se voisi tietää tuhoa.

Frodo pomppasi pystyyn ja alkoi puhua. Hän tunsi Sormuksen taskussaan ja hänet valtasi halu työntää sormensa siihen ja kadota.

#päivä39 #roadtomordor 288 km

Frodo alkoi epätoivoissaan laulaa:

"Niin viulun kielet katkesi, ping!
Kuun yli se lehmä loikki"

Ja hän loikkasi ilmaan. Yleisö avasi suunsa nauraakseen, mutta laulaja oli kadonnut. Hän vain hävisi aivan kuin lattia olisi nielaissut hänet.

#päivä40 #roadtomordor 296 km

Frodo tunsi itsensä hölmöksi ja ryömi pöytien ali Konkarin pimeää nurkkaa kohti. Frodo nojasi seinään ja otti Sormuksen pois.

"Miksi teitte sen?" Konkari kysyi. "Nyt vasta pistitte lusikkanne soppaan. Vai pitäisikö sanoa sormenne?"

#päivä41 #roadtomordor 297 km

“Odotetaan, kunnes meteli asettuu. Sitten, herra REPPULI, vaihtaisin mielelläni kanssanne pari sanaa.” Konkari sanoi.

“Hyvä on.” Frodo sanoi muka huomaamatta, että mies oli käyttänyt hänen omaa nimeään.

#päivä42 #roadtomordor 302 km