#koronavirus testaaminen herättää paljon kysymyksiä. Ajattelin avata muutamia faktoja kliinisen mikrobiologian laboratoriolääkäriltä tässä ketjussa. Ensimmäisenä tärkeät termit: SENSITIIVISYYS = testin "herkkyys" eli antaako testi vääriä negatiivisia tuloksia 1/x
toinen tärkeä termi on SPESIFISYYS = "tarkkuus", tuleeko testillä vääriä positiivisia tuloksia eli oikeasti ihmiselle joka ei tautia sairasta tulisikin positiivinen tulos. Kolmas tärkeä termi on kombo PREANALYTIIKKA - ANALYTIIKKA. 2/x
Preanalytiikka tarkoittaa kaikkea mitä sille näytteelle tapahtuu ennen varsinaista testin tekemistä: näytteenotto, pakkaaminen, kuljetus, säilytys, purkaminen, vieminen tietojärjestelmiin jne. Tämä osa näytteen elinkaarta on kaikkein vaikein toteuttaa aina samalla tavalla. 3/x
Preanalytiikka on tärkeää vakioida eli tehdä aina samalla tavalla koska tiedämme että kaikenlainen sähläys siinä vaikuttaa sekä testin sensitiivisyyteen että spesifisyyteen. Jos vaikka näyte säilytetään väärässä lämpötilassa, niin viruksen RNA voi hajota eikä sitä enää löydy. 4/x
Preanalytiikan ongelma voi myös aiheuttaa väärän positiivisen löydöksen: jos vaikka koeputkea käsitellään käsineillä joissa on toisen potilaan virusta sisältävää sylkeä voi sitä päätyä myös negatiivisen potilaan putkeen. Preanalytiikan oikea toteuttaminen on erittäin tärkeää. 5/x
Varsinainen ANALYTIIKKA osuus on varsinainen testaaminen mikä tehdään erikoislaboratoriossa PCR-testillä. PCR on menetelmänä hyvin herkkä, se löytää aivan älyttömän pieniä määriä viruksen perimäainesta. Se on myös hyvin tarkka. Ei menetelmä täydellinen ole mutta varsin hyvä. 6/x
Preanalytiikka ja analytiikka ovat niitä mihin me laboratorioihmiset voimme vaikuttaa ja yritämme kaikkemme tehdä ne parhaalla mahdollisella tavalla. Näytteiden ottopisteitä on lisätty koronatestaamisessa nopeasti ja yritämme silti pitää laadun korkealla. 7/x
Viimeiseksi olen jättänyt ISOT muuttujat joihin me labrassa emme voi vaikuttaa: virus ja ihminen. Molemmat ovat biologisia otuksia joiden toiminta on arvaamatonta. Esim. jollain ihmisellä virus ei lisäänny nenän epiteelisoluissa juuri yhtään vaikka hänellä on tauti. 8/x
Hänellä virusta löytyisi parhaiten ysköksestä mutta nenänielu on keskimääräisesti tutkimuksissa ollut paras näytelaatu ja siksi se on valittu. Meidän on mahdotonta tietää yksilöstä missä virus hänessä parhaiten lisääntyy. Tämä voi aiheuttaa väärän negatiivisen tuloksen. 9/x
Aika on myös iso tekijä kaikissa taudeissa: tänään virusta voi olla vähän nenässä, huomenna sitä on jo paljon. Virus vaikka ei olekaan teknisesti ottaen elävä on kykenevä lisääntymään. Lisääntyminen on ajan funktio. Tänään negatiivinen tulos voi huomenna olla positiivinen. 10/x
Tästä syystä aina mikrobiologian testauksessa lääkärin pitää arvioida testin tulos suhteessa potilaan muuhun tilaan: aina on sallittua ja suositeltua ottaa uusi testi jos oireet jatkuvat ja sopivat etsittyyn tautiin vaikka ensimmäinen tulos olisi negatiivinen. 11/x
Aika toimii myös toiseen suuntaan: PCR-testi voi olla neg jos tauti on jo talttumassa koska virus ei enää juuri lisäänny. Vasta-ainetestit soveltuvat historian arvioimiseen mutta ne ovat positiivisia vasta n 14 vrk päästä oireiden alusta. 12/x
Vasta-ainetestillä ei ole niin suuria ongelmia preanalytiikassa koska ne tehdään verikokeista ja vasta-aineet ovat tosi kestäviä toisin kuin viruksen RNA. Mutta vasta-ainetesti ei auta taudin alussa. Ja niissäkin on sama ihmisen biologinen variaatio sotkemassa pakkaa. 13/x
Korona-pikatestit ovat pääosin eri tyypin testejä eli ne osoittavat viruksen proteiinia (antigeenin osoitus). Ne ovat vanhanaikaisia testejä joiden herkkyys on huonompi kuin PCR:n. PCR-mentelmään pohjautuvia pikatestejä on tulossa, jos niitä Suomeen saadaan. 14/x
Vasta-ainepikatesteissä on sama ongelma kuin kaikessa vasta-ainetestauksessa: ne eivät auta akuutin taudin diagnostiikassa. Jos testi tehdään liian aikaisin, ihminen ei ole ehtinyt muodostaa tarpeeksi vasta-aineita. 15/x
Eli tässä taustoja testaamiselle. Suomessa tehdään laadukasta testaamista ja sitä tehdään paljon. Pystymme tekemään vielä enemmänkin, koko labra painaa töitä sen eteen. Mutta testaamisessa pitää myös olla järki mukana eikä mikään testi on 100% sensitiivinen ja spesifinen. 16/16
Jos mietitte kaikkia näitä muuttujia, niin syy on selvä miksei oireettomia kannata testata. Minä en uskalla luottaa niiden negatiivisiin tuloksiin. Tosi sairailla taas kannattaa ottaa useampi näyte eri paikoista (nenä, nielu, yskös jne), jotta herkkyys olisi paras. 17/16
Meidän labran työvirran takia yskös ym näytteet ovat taas tosi hankalia monesta syystä joten niitä ei voida ottaa kaikista - siksi rajataan ne vain sairaalahoitoisiin joille oikea testitulos on kaikkein tärkein. 18/16
Tässä kohti haluan sanoa että se testaaminen on tiimityöta parhaimmillaan. Koko ketju painaa töitä tauotta, kaikilla on oma tontti ja tunteja ei lasketa. Kaikki eivät ole täällä mutta kunnia kuuluu mm näille @AnuJaaskelainen @majava20
Unohtui vika vaihe eli post-analytiikka, varsinainen oma duuni. Siinä mikrobiologi/lääkäri päättää datan valossa (+kontrollit) kelpaavatko tulokset ja vastataanko ne hoitoyksikköön ja miten vastataan. Ja sitten ne tilastoidaan ja sovitusti ilmoitetaan jne jne.
