Thread by @Hikipediainfo

Katsottiin tää Esan jäähyväisluento ja tehtiin muutamat muistiinpanot. Sitaatit ei välttämättä ihan sanatarkkoja, mutta aivan *mahdollisia*.

Luennon alussa tittelit tuttuun tapaan:

"Prof. Esa Saarinen
Tuotantotalouden laitos, Aalto-yliopisto
Filosofi, Queen Pipsan mies"

"Mä olen tehny elämäntyöni yliopistomiehenä (...) Siis miehenä, ja tietysti myös ihmisenä, mutta kyllä se miehenä oleminen on osa mun energian olemusta" tms.

Vartti mennyt, ihan peruskauraa ajattelun ajattelusta, Esa siteeraa ekaa luentoaan Otaniemessä, arjen filosofia, ok, sitten liikuttuu kyyneliin. "Olen sydämestäni ylpeä" tästä. Nyt pari minuuttia itsen, ajattelun ja ihan kaiken vertaamista Krista Pärmäkoskeen.

Kieli synnyttää ajatuksia viipyilevässä tilanteessa, ajattelun pohjavirroissa liikkuu jotakin uskomattoman puhdasta, Krista Pärmäkoski voi aktivoida sen. Selvä.

Sitten ajattelun pohjavirroissa tai pärmäkoskissa lähtee liikkeelle jotain, mitä ei voi edes huomata. Mutta Esa voi.

Matti Alahuhdan tunnusmerkki johtajana oli valtava määrätietoisuus, mutta hänen kanssaan voi keskustella ja keskustelussa jota käydään hänen kanssaan tai hänestä(?) tuottaa ajatuksen siitä, että 'tämä on mahdollinen tapa olla johtaja'. Tämä on aivan mahdollinen ajatus!

Aiheenamme on siis slaidin mukaan "Avautuvuus", alakohta "Kun kieli vetää liikaa".

"Supercellin konttorilla, nyt uudella (...) koronarajoitteet kun joskus puretaan (...) on ihan eri asia sen kannalta, että onko siellä joku designobjekti (...) vai kulkeeko siellä porukka sukkasillaan. Siis ei mun aikana kukaan kulkenu pelkissä sukissa!"

"Vaikea hahmottaa, mikä se joku juttu esim. on." Nyt ollaan filosofian perusongelmien äärellä.

"Pipsa lukee sanomalehteä ja sanoo mulle, että tämä henkilö on tärkeä. Sanoo mulle, että siis Rosa Liksomin nimi nousee sieltä lehdestä."

"Ostettiin näyttelystä yksi Rosan työ, ja sitten otettiin vielä yhteyttä häneen ja esitettiin toive, että me voitais tilata häneltä toinen, itse asiassa, hm, masturbaatioaiheinen teos. Vuonna oliko tää nyt 1984. Ja nyt hän on voittanut tämän Nordiska prisetin. Rosa."

"Jorma Uotinen -elämäkerrassahan on, kun hänestä tuli Kansallisbaletin johtaja (...) mietittiin, että tuhoaako hän Kansallisbaletin. Mutta hän nosti sen uudelle tasolle! Et tässä on tää ajattelun kategorian kylmettävyys. Sitä kylmettävyyttä vastaan mä olen pyrkinyt taistelemaan."

Filosofi esittää toivottavana, että "sun tajunnassa olis vähän tilaa toisille ihmisille, että sä et pyöri koko ajan vain itsesi ympärillä. Huomatkaa, että tää on aivan mahdollinen ajatus!" Insinöörit ja toimitusjohtajat pitävät tätä siis ilmeisesti kumouksellisena oivalluksena.

Nyt: Sartren "Likaiset kädet" (ensin kertomus siitä, miten Esan Sartre-kirja ilmestyi 80-luvulla Soundi-kirjojen sarjassa ja hän on ylpeä siitä, että rokkikirjojen sarjassa julkaistiin "Sartre-kirja, by E. Saarinen")

Esa varoittaa, että näytelmien lukeminen on vaikeaa, pitää virittäytyä väreilytajuuteen jne. On luettu Shakespeareakin, uusina suomennoksina, joita on paljon! Koska niitä näytelmiäkin on paljon. Mutta nyt: Sartren "Likaiset kädet".

"Sartren mukaan jos sä haluut saada jotain aikaan, sun pitää liata kädet". Kas siinä oli Sartren "Likaiset kädet" taajuudelle virittyneenä.

"Pelkkä uudistus ei takaa sitä, että se tulos on systeemiälykäs". Kopernikaanisia oivalluksia ihan pulppuaa pärmäkoskesta tänään.

"Verkko-Nokia – mä oon ihan varma – tulee Pekan johdolla nousemaan aivan huikeesti!" Tänään sen sanoi Saarinen, eilen sen olisi ehkä sanonut Sartre, tai Nietzsche, tai Sokrates.

"Jaakko Numminen asu siin samas talossa Annankadulla missä me asuttiin. Pipsan kanssa! Siis samas rapus. Ja hän julkaisi tämän. Sivistys-Suomen synty. Aivan uskomaton teos!"

Kaikki anekdootit, jotka poikkeuksetta käsittelevät Esan valtavan hienoja interaktioita suomalaisen yhteiskunnan eliitin kanssa, kerrotaan vähintään kahteen kertaan aina mainiten, millä kadulla mikäkin asia tapahtuu. Se on kuulkaas agora!

"Olavi Paavolaisen kuuluisa smokkikuva oli WSOY:n toimistossa. Bulevardilla. Se ei enää ole siellä. Mut sillon se oli siellä. Ja vaikutti siltä että se aina olis. Ja se loi sinne sellasta maagista tunnelmaa. Ja yksi näistä tulenkantajista oli runoilija Ilmari Pimiä."

Kesti varmaan parikymmentä min. kertoa juttu, jonka juju on, että Pimiä olisi jäänyt ilman kirjastokorvauksia, ellei Pipsa olisi sydämellään ohjannut Esaa ja jos kansliapäällikkö Numminen ei olisi heidän naapurinsa. Tämä on mahdollistavaa toimintaa. Paavolainen ei liity mihinkään

"Jos joku juttu on positiivinen, niin missä se sijaitsee?"

"Suhteessa olemisen maailma, joka on meille valtava mahdollisuus. Se on aika raju mahdollisuus"

Esan esimerkki suhteesta: tiimin esimies voi miettiä suhdettaan tiimiin ja jopa kääntää näkökulmaa tiimin esimiessuhteeseen. Kyllähän tämä silmiä avaa. Kohdeyleisö koostuu ilmeisesti susien vuokaavioilla kasvattamista villi-ihmisistä.

"voi löytää sellasia Mamas & Papas -harmonioita"

Asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen 120-vuotisjuhla oli "valtavan hieno" tilaisuus. Smokit yllä. (Dittmar & Indrenius: Transaction Powerhouse – Dispute Powerhouse – Innovation Powerhouse. Redifining transactions – Client-centric solutions for business transformation)

Dittmar & Indreniuksen pomo on loistava, haluat hänet omalle puolellesi. Se on upea firma, kannattaa mainostaa filosofian luennolla.

Dittmar & Indreniuksen upeissa 120-juhlissa Esalle sanottiin, että aina kun hän ollut paikalla, niin kaikki ovat tulleet paremmiksi ihmisiksi. Jopa silloin, kun Esan jutut eivät ole liittyneet liikejuridiikkaan.

Kohtaapa Esa kenet tahansa laajalta yhteiskunnalliselta spektriltä – ministeriön kansliapäällikön, huippuasianajajan, menestyneen toimitusjohtajan – niin aina on tultu paremmiksi ihmisiksi. Smokissa ja jopa ei smokissa.

Tajunnanräjäyttäviä ohjeita ja oivalluksia (joita nimekäs joukko ylistää HS Vision jutussa, toimitusjohtajat, piispat, bisnesgurut, tuotekehitysinsinöörit jne.) ovat että 'maailma ei pyöri sinun ympärilläsi', 'muilla ihmisillä on elämä', 'kaikki ei ole heti mitattavissa'.

Esitetään jopa huolta, miten Suomi enää pärjää, kun Esa ei ole selittämässä insinööreille ja bisnesväelle, että asioita on mahdollista ajatella ja jopa ajatteluaan ajatella.

Hyviä eläkepäiviä vaan. Eipä voi ainakaan sanoa, ettei filosofikuninkaalla muka olisi vaatteita – kaikissa savannin ja viidakon kuvioissa.