EU:n äsken julkistettu ilmasto- ja energiapaketti #Fitfor55 on järkäle, jonka sulattelemiseen menee aikaa. Pakettiin kuuluu n. tusinan verran ehdotuksia, jotka kattavat yhteensä liki 4 000 sivua. Tässä on yritys kiteyttää tärkeimpiä aineksia jokaisesta aloitteesta. 1/17
#Päästökauppa laajennetaan EU:n sisäiseen meriliikenteeseen, ulkoinen katetaan puoliksi. Tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen tulee oma kauppajärjestelmä 2025. 1/4 järjestelmän tuotoista (72 mrd. €) ohjataan uuteen sosiaalirahastoon. 2/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Päästöoikeuksia leikataan kertaluontoisesti 117 Mt ja vuotuista päästövähennyskerrointa kiristetään 4,2 %:iin (nyt 2,2 %). Päästökaupan alaisia päästöjä leikataan 61 % (nyt 43 %) v:een 2030. Jäsenmaiden tulee käyttää huutokauppatuotot kokonaan ilmastotyöhön. 3/17
Ilmaisjaon ehtoja päästökaupassa tiukennetaan. Päästöoikeuksien ilmaisjaosta lentoliikenteessä luovutaan kokonaan 2027 mennessä. CORSIAa aletaan soveltaa lentoliikenteessä. 4/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Päästöoikeuden hintaa vastaavat #hiilitullit ulotetaan 2026 alkaen koskemaan EU:hun tuotavaa terästä ja rautaa, sementtiä, lannoitteita, alumiinia ja sähköä. Tullilta voi välttyä, jos tuotantoa lähtömaassa on koskenut vastaava päästövelvoite. 5/17 ec.europa.eu/info/files/car…
Päästöt lasketaan joko toteutumasta tai viitearvosta. Tullit otetaan käyttöön vaiheittain 2026-35. Päästöoikeuksien ilmaisjaosta niiden kattamilla aloilla luovutaan vastaavasti vähitellen. Hiilitullit vaikuttavat siis tuontiin täysillä vasta, kun ilmaisjaosta on luovuttu. 6/17
#Taakanjakosektori'lla päästöjä pitää vähentää 40 % (nyt 29 %) v:een 2030. Tavoitteet jyvitetään maittain BKT:n perusteella. Suomen tavoite on -50 % (nyt -39 %). Tavoitteeseen liittyy joustoja. 7/17 ec.europa.eu/info/files/eff…
Maankäyttösektorin nielutavoite 2030 nostetaan #LULUCF-asetuksessa 310 Mt:iin (nykytila 268 Mt). Maankäyttösektorin ja maatalouden pitää yhteensä olla ilmastoneutraali 2035. Komissio esittää maakohtaiset tavoitteet 2025. 8/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Uusiutuvan energian osuutta EU:ssa koskeva sitova tavoite nostetaan 40 %:iin (nyt 32 %) 2030. Tavoitetta on jyvitetty liikenteeseen, lämmitykseen, teollisuuteen ja rakennuksiin. Vedylle ja synteettisille polttoaineille tulevat omat tavoitteet. 9/17 ec.europa.eu/info/files/ame…
Bioenergian kestävyyskriteerejä vahvistetaan monin tavoin. Puuta ei saa ottaa energiakäyttöön luonnonmetsistä, runkopuun ja kantojen energiakäyttöä ei saa tukea, bioenergialaitosten pitää saavuttaa päästövähennyksiä ja kestävyyskriteerit ulotetaan pienempiin laitoksiin. 10/17
EU:n #energiatehokkuus'tavoitteesta tehdään sitova. V. 2024-30 energiankäyttöä pitää tehostaa 1,5 %/v. (nyt 0,8 %), julkisella sektorilla 1,7 %/v. Jäsenmaille tulee suuntaa antavia tavoitteita. Julkisia rakennuksia pitää energiaremontoida 3 %/v. 11/17 ec.europa.eu/info/files/pro…
Uusien myytyjen autojen päästöjä pitää leikata nykytasosta 55 % (pakettiautoilla 50 %) v:een 2030 ja 100 % v:een 2035. Käytännössä siis uusien polttomoottoriautojen myynti EU:ssa loppuu. Rajat eivät koske vanhoja autoja. 12/17 ec.europa.eu/info/files/ame…
Kestävien käyttövoimien jakeluverkkoa laajennetaan. Jokaista sähköautoa kohti pitää maassa olla 1 kW latausinfraa. Nopeita latauspisteitä ja vetyasemia pitää rakentaa TEN-T-verkkojen varrelle. 13/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Meriliikenteessä laivojen energian päästöintensiteettiä pitää leikata 2020 tasosta -2 % 2025, -6 % 2030, -13 % 2035, -26 % 2040, -59 % 2045 ja -75 % 2050. Päästövähennyksen keinot voi valita vapaasti. 15/17 ec.europa.eu/info/files/fue…
#Energiaverodirektiivi'n vähimmäisverotasot perustuvat vastedes määrän sijaan energiasisältöön. Kalleimmillaan fossiilisilla polttoaineilla taso on 10,75 €/GJ ja halvimmillaan sähköllä 0,15 €/GJ. Verotasoja päivitetään vastaisuudessa vuosittain. 16/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Verottomuus EU:n sisäisen lento- ja meriliikenteen polttoaineilta päättyy. Verot ajetaan sisään asteittain 10 vuoden kuluessa. Tulevaisuudessa maat voivat vapauttaa pienituloiset lämmityspolttoaineiden ja sähkön veroista. 17/17
Tosin komission esityksessä on jo esitetty maakohtaiset tavoitteet vuodelle 2030. Suomen nielutavoite olisi 17,8 Mt. Tämä on vähemmän kuin hiilineutraaliuden 2035 pohjana käytetty oletus 21 Mt. Toisaalta mitä pienempi nielu, sitä enemmän pitää päästöjä leikata toisaalla.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
"Osallistujat vaativat Ukrainan sodan eskaloitumisen välitöntä lopettamista ja vaativat _länsivaltoja_ lopettamaan asetoimitukset Ukrainaan sekä kaikkia osapuolia työskentelemään vilpittömästi konfliktin pysyvän rauhanomaisen ratkaisun puolesta."
(Korostus lisätty.)
2/12
"Rauhan"konferenssin ratkaisu on siis antaa Ukrainan hävitä tuen puutteessa.
Länsivaltojen pitäisi lopettaa asetoimitukset Ukrainaan. Sen sijaan kannanotto ei hiiskahdakaan Pohjois-Korean Venäjän tueksi lähettämistä sotilaista tai Iranin Venäjälle myymistä ohjuksista.
Pidän valittua toimintatapaa huonona. Eduskuntatalo on vanha arvorakennus, jota ei saa vahingoittaa. Toivottavasti väri saadaan pestyä kokonaan pois.
1/6
Eduskunnalla on myös erityinen asema suomalaisessa demokratiassa. Siksi kaikki eduskuntataloon kohdistuvat tempaukset tulkitaan herkästi myös toiminnaksi parlamentarismia vastaan.
2/6
Samalla toivon, että lähetämme eduskunnasta selvän viestin.
Andersson väitti, että vasemmistoryhmässä "on sitten erilaisia kantoja, joka ei sinänsä liity siihen, että kannatettaisiin Venäjää tai Putinia, sellaista mielipidettä siellä ei kyllä ole".
Tästä tulkinnasta voi olla perustellusti hyvin eri mieltä.
2/10
Vasemmiston GUE/NGL-ryhmään ovat kuuluneet ja kuuluvat yhä mm. irlantilaiset MEPit Clare Daly ja Mick Wallace.
Heidän näkemyksiään voi varmasti luonnehtia monin sanoin, mutta kohteliaasti heitä voi kuvata vähintään Venäjän ja Putinin ymmärtäjiksi.
Tämän toteavat myös kaikki olennaiset asiantuntijatahot Ruotsissa.
Käyn alla läpi kolme painavimmasta päästä: 1) klimatpolitiska rådet (vastaa Suomen ilmastopaneelia) 2) finanspolitiska rådet (talouspolitiikan arviointineuvosto) 3) Naturvårdsverket (ympäristövirasto)
"Auton perinteinen polttomoottori ei katoa Suomesta koskaan".
Ministeri on oikeassa. Samalla tavalla kuin meillä on vieläkin hevosia raviradoilla, on meillä varmasti myös tulevaisuudessa polttomoottoreita esim. museoautoissa.
Liikenteessä ei sitten niinkään.
2/10
”En lähtisi lyömään vetoa minkään käyttövoiman puolesta, mutta sen verran lyön, että meillä tulee olemaan polttomoottori forever”.
On kiinnostavaa, että ministerin ei-vedonlyönnin suosikki on juuri tekniikka, joka hukkaa selvän valtaosan polttoaineen energiasta.