Kylmän sodan Suomessa oli mahdollista joutua KGB:n salamurhaamaksi, mikäli oli antikommunistinen demari, joka uhkasi suosiollaan SDP:n johtoasemissa ollutta KGB:n agenttia.
KGB:n Helsingin residentti Zhenihov oli näin kertonut myöhemmin loikanneelle majuri Golitsynille.
💁🏻♂️1/6
KGB:n Helsingin residentti Zhenihov oli näin kertonut myöhemmin loikanneelle majuri Golitsynille.
💁🏻♂️1/6
KGB:lla oli jo 1950-luvulla käytössään ase, jolla saivat aiheutettua kemiallisesti äkillisen luonnollista sydänkohtausta muistuttavan kuoleman.
Tällä menetelmällä mm. KGB-mies Bogdan Stashinski murhasi Münchenissä ukrainalaiset nationalistit Lev Rebetin ja Stepan Banderan.
2/6
Tällä menetelmällä mm. KGB-mies Bogdan Stashinski murhasi Münchenissä ukrainalaiset nationalistit Lev Rebetin ja Stepan Banderan.
2/6
Heikki Urmas, joka itsekin oltiin uhattu salamurhata, väitti Keijo Liinamaan, Paul Paavelan ja Väinö Leskisen kohdanneen ennenaikaiset loppunsa tällä tavalla.
Liinamaa oli myös kertonut Urmakselle saaneensa useita tappouhkauksia.
3/6
Liinamaa oli myös kertonut Urmakselle saaneensa useita tappouhkauksia.
3/6
Liinamaan ja Paavelan kuollessa 1980 N-liiton Helsingin suurlähetystössä toimi ministerineuvoksena Viktor Vladimirov, joka oli aiemmin toiminut KGB:n salamurha- ja sabotaasiyksikkö Osasto 13:n päällikkönä.
Vladimirovilla oli hyvin läheinen suhde Mauno Koiviston kanssa.
4/6
Vladimirovilla oli hyvin läheinen suhde Mauno Koiviston kanssa.
4/6
Viktor Vladimirovilla oli myös läheinen suhde Kalevi Sorsaan, joka oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean myöhemmin paljastuneen salaisen asiakirjan mukaan NKP:n ”luottamuksellinen yhteistyöhenkilö”.
5/6
5/6
Yllättäen nuorina äkillisesti ja sydänperäisesti kuolleet (Leskinen 55, Paavela 49, Liinamaa 51) olivat kaikki Mauno Koiviston potentiaalisia kilpailijoita SDP:n presidenttiehdokkaaksi.
Koivisto toimi Suomen presidenttinä 1982-1994.
6/6
Koivisto toimi Suomen presidenttinä 1982-1994.
6/6
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
