Päivän Hesarissa @PaavoTeittinen haastattelee poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaista. Kolehmainen kertoo, että poliisin "rahoituksen alasajo alkoi 2010-luvun käänteessä". Hänen mukaansa poliisin osui "vesuri" tai peräti "kirves". hs.fi/sunnuntai/art-…
Viime syksynä poliisi uhkasi vähentää henkilöstöä jopa 250 henkilötyövuodella ja ajaa alas ihmiskaupparyhmän, jos se ei saisi vaatimaansa 40 miljoonan euron lisärahoitusta. Ilman lisärahoitusta poliisit alkaisivat myös tankata autoihinsa saastuttavampaa dieseliä.
Poliisin rahoitusta on kuitenkin vuodesta 2010 saakka lisätty, ei vähennetty. Mihin rahat menevät? hs.fi/politiikka/art…
Poliisihallinnon koko on Valtiokonttorin tilastopalvelun perusteella kasvanut merkittävästi vuosina 2015–2021. Valtaosa noususta tosin selittyy sillä, että PoHaan liitettiin vuonna 2016 uusia toimintoja, jotka ennen hoidettiin muualla – esimerkiksi sisäministeriössä.
Haastattelussa Kolehmaisen esittääkin, että "kuvaus hallinnosta rahasyöppönä ei pidä paikkaansa" ja perustelee sitä toteamalla, että "poliisin ylijohtoon on tullut kymmenen vuoden aikana viisi ihmistä lisää."
Eläkkeellä olevan komisario Heikki Mansikka-aho on tarkastellut asiaa väitöskirjassaan. Johtopäätös on, että poliisin hallinto nielee rahaa. "Keskittämisen myötä hallinnon kulut ovat paisuneet ja samanaikaisesti operatiivinen toiminta supistunut." trepo.tuni.fi/bitstream/hand…
"Kulut kasvoivat […] lähinnä hallinnon palkkojen korotuksen ja keskushallinnon kasvun vuoksi." "Julkisuuteen kerrottiin poliisin olevan taloudellisessa kriisissä ja silti välittömästi korotettiin hallinto- ja esikuntaportaan palkkoja".
Rahaa on tuhlaantunut myös epäonnistuineisiin it-kehittämishankkeisiin. "Vitja ja Kejo, ovat myöhästyneet vuosia ja ylittäneet kustannusarviot miljoonilla euroilla. Asetietojärjestelmä Askel on jouduttu kilpailuttamaan kolmesti." hs.fi/kotimaa/art-20…
"Kolehmainen myöntää, että tietojärjestelmien suhteen poliisilla on ollut vaikeuksia. Hänen mukaansa moni yritys ei ole ymmärtänyt, miten vaikeaan urakkaan on ryhtynyt. Siksi kustannukset ovat paisuneet ja hankkeita on mennyt pieleen."
Herää kysymys, että jos yksikään järjestelmätoimittaja ei onnistu hahmottamaan poliisin tarpeita, vikaa saattaisi olla myös tilaajan – eli poliisin – suunnalla. Ongelman ja kustannusten sysääminen yksin toimittajien syyksi näyttää melkoiselta vastuunpakoilulta.
Entäs ne loput rahat? Johonkin ihmiskaupan tutkintaa tärkeämpään niiden on upottava, sillä eihän poliisi muuten uhkaisi juuri leikkauksilla ihmiskaupan tutkintaan. Kolehmainenkin toteaa, että hän on "täysin epäpoliittinen" eikä pelaa "mitään poliittisia pelejä".
No luotisuojatut sotilastason autot tietysti! "Rahoituksen alasajon" kanssa kamppaileva poliisi hankki – ei yhtä, ei kahta – vaan kokonaista 15 kappaletta Mercedes-Benz-panssariajoneuvoja noin 400 000 euron kappalehintaan.
Lisävarusteena tietysti avattava kattoluukku hintaan 15 890 euroa per auto. Viidentoista sotilasajoneuvon pelkät hankintakustannukset ovat siis yhteensä yli 5,5 miljoonaa euroa. Tämä on enemmän kuin kustannukset ihmiskaupparyhmän perustamisesta.
Poliisille myönnettiin vuonna 2021 4,1 miljoonan euron lisäys vahvistamaan resursseja rikostutkinnassa, erityisesti ihmiskaupan torjunnassa, talousrikostorjunnassa, IT-rikostorjunnassa ja harva-alueiden turvallisuuspalveluissa. eduskunta.fi/FI/vaski/Halli…
"Jos taloa rakentaa sata puuseppää ja kellään ei ole ehjää vasaraa, mutta sitten on yksi kaveri, joka koristelee ovenpielet 10 000 euron kuviosahalla, niin tuloksena on paska talo, jossa on helvetin hienot ovenpielet", kuten taustahaastateltava asiasta HS:n jutussa totesi.
Raha ei siis ole poliisin ainoa ongelma, eikä sillä voi yksin perustella viime aikoina esiin nousseita poliisin epäonnistumisia. Ilmeisiä ongelmia on priorisoinnissa ja osaamisessa, ja jos poliisi ei ole valmis puuttumaan niihin, rahoituksen kasvattamisesta ei ole hyötyä.
Jos priorisoinnissa ei olisi ongelmia, Pohjanmaan poliisilaitoksen tutkinnanjohtaja ei selittäisi raiskaustutkinnan seisomista kahden ja puolen vuoden ajan sillä, että poliisin täytyy palauttaa ihmisille ajokortteja. dynamic.hs.fi/a/2022/tutkint…
Priorisoinnin ja osaamisen lisäksi korjattavaa on mitä ilmeisemmin myös asenteissa.
Vuosi sitten HS kertoi siitä, miten poliisin edustaja vaikutti odottavan, että ukrainalainen rakennusmies karkotetaan maasta, jotta hän ei joutuisi tutkimaan, onko mies joutunut ihmiskaupan uhriksi dynamic.hs.fi/a/2021/Tutkint…
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen totesi joulukuisessa päätöksessään, että ihmiskauppaa ja sen lähirikoksia koskevia tutkintoja on lopetettu lainvastaisesti. Monia tapauksia ei ole selvitetty juuri lainkaan. okv.fi/media/filer_pu…
Samaan aikaan, kun seksuaali- ja ihmiskaupparikokset jäävät tutkimatta, poliisi on keskittänyt voimiaan varmistaakseen, että yksikään Elokapinan kansalaistottelemattomuuten liittyvä sakko ei jää kirjoittamatta. yle.fi/uutiset/3-1227…
Summa summarum, poliisiylijohtajan haastattelusta piirtyy kuva poliisista, joka ei ole valmis tarkastelemaan itseään kriittisesti tai ottamaan vastuuta omista virheistään.
Ongelmat löytyvät aina ulkopuolelta. Rahoitusta ei ole riittävästi, tietojärjestelmien toimittajat epäonnistuvat ja rikollinen maailma muuttuu haastavammaksi.
”Se, joka päättää poliisin vajavaisten tutkintaresurssien kohdentamisesta, käyttää suurta yhteiskunnallista valtaa. Esitutkintalaki on kirjoitettu ajatuksella, että kaikki poliisin tietoon tulleet rikokset tutkitaan.” hs.fi/mielipide/art-…
”Joka tapauksessa on ilmeistä, että poliisin rakenneuudistuksen yhteydessä esitetyt arviot Poliisihallituksen tehtävien vähenemisestä poliisilaitosten määrän pienentyessä eivät ole toteutuneet.” hs.fi/kotimaa/art-20…
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
