Euroopan vedyn kysynnän arvioidaan kasvavan rajusti. Ennen Ukrainan sotaa tehdyt arviot ennakoivat jopa 1500-2300 TWh kysyntää vuonna 2050. Arviot 2030-luvun kysynnästä todennäköisesti nousevat viime viikkojen tapahtumien johdosta. 2/14
Puhtaan vedyn tuottamiseksi tarvitaan erittäin paljon päästötöntä sähköä. Suomessa tuotettu sähkö jo lähes 90% puhdasta ja lisää tulee. Fingrid on solminut yli 5000 MW:n edestä tuulivoiman liittymissopimuksia vuosina 2022–2024 valmistuvista hankkeista. 3/14
Suomen vedyn tuotantopotentiaali riittää kotimaan tarpeisiin ja vientiin. Fingrid on saanut 150 000 MW:n edestä tiedusteluja kantaverkkoon liittymisestä, valtaosa maatuulivoimaa. Mikäli kaikki hankkeet toteutuisivat, ne tuottaisivat noin 500 TWh sähköä
vuodessa! 4/14
Teoreettista potentiaalia voi haarukoida esim näin. Suuruusluokka joka 300 TWh vetyä. Eli 10-20% Euroopan tarpeesta 2050. 5/14
Vedynsiirtoinfran rakentaminen tukisi tuulivoimapotentiaalin hyödyntämistä, sillä se mahdollistaisi elektrolyysereiden sijoittamisen
sähköntuotantokeskittymien läheisyyteen, jolloin
sähkön siirtotarve vähenisi. 6/14
Erityisesti pohjois-eteläsuuntainen vedynsiirtoinfra vähentäisi sähkön siirtotarvetta ja mahdollistaisi tuulivoimapotentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen 7/14
Isoilla energiamäärillä ja pitkillä etäisyyksillä vedynsiirto näyttää myös sähkönsiirtoa kustannustehokkaammalta. 8/14
Vedyn putkisiirron etu on myös se ettei tarvitse siirtää elektrolyysin häviöitä, jotka ovat jopa 30%. 9/14
Tehokkaampi maankäyttö voi olla myös vedynsiirron etu, yhden järeän vedynsiirtoputken siirtokyky vastaa jopa 15 kantaverkon 400 kV voimajohtoa. 10/14
Vedynsiirtoinfra edistää myös tehokkaan, kilpaillun vetymarkkinan syntymistä. Samalla infra itsessään toimii varastona ja tuo joustavuutta vedyntuotantoon ja sähköjärjestelmän tarpeisiin, eli mahdollistaa lisää puhdasta sähköntuotantoa. 11/14
Vetytalouden myötä Suomeen voi syntyä uutta teollisuutta ja uusia teollisuuden arvoketjuja. Liittyen esim P2X-tuotteiden, kuten synteettisten polttoaineiden valmistukseen, vetypohjaisten raaka-aineiden valmistukseen sekä teollisuuden vähähiiliratkaisuihin 12/14
Seuraavaksi yhteistyöhanke tutkii vetytalouden skenaarioita ja millaisen vedynsiirtoinfran eri skenaariot tarvitsevat. 13/14
Skenaariot konsultoidaan asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa myöhemmin tänä vuonna. Koko hanke valmistuu vuodenvaihteen tietämissä. Yhteishankkeen väliraportti löytyy täältä. 14/14 epressi.com/media/userfile…
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
1. Tukkumarkkinoiden kohonnut hinta ei toistaiseksi ole välittynyt läheskään kaikille kuluttajille, eikä hankintansa suojanneille teollisuuskäyttäjillekään. Monilla kuluttaja-asiakkailla on aiemmin tehtyjä kiinteitä 2-3 vuoden sopimuksia. 2/x
2. Kesällä sähkönkulutuksen joustopotentiaali on pienempi. Ylipäätään sähköä käytetään selvästi talvikautta vähemmän ja erityisesti joustavaa lämmityskuormaa on hyvin vähän. Kesän kulutusjouston perusteella ei siis voi suoraan arvioida talven tilannetta. 3/x
Voiko sähkönkulutus kaksinkertaistua jo vuoteen 2035 mennessä? Katsaus Suomen sähkönkulutuksen kasvuajureihin 🧵 1/x
Suomen nykyinen sähkökulutus on ~85 TWh vuodessa. Kulutus on pysynyt samassa suuruusluokassa viimeiset 20 vuotta. Nyt kuitenkin useat sähkönkulutuksen kasvuajurit osoittavat ylöspäin. 2/x
Pari vuotta sitten laaditut teollisuuden vähähiilitiekartat ennakoivat nykyisen kotimaisen teollisuuden sähkönkulutuksen selvää kasvua. Osa kasvusta tulee prosessien sähköistämisestä suoraan, isompi osa teollisuuden puhtaan vedyn tarpeesta. Yht ~20 TWh 3/x
Komissio julkaisi viikko sitten luonnoksen uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotannossa käytettävän sähkön/vedyn säännöistä. Katsotaan tässä lyhyesti sähköjärjestelmän silmälaseilla mitä luonnoksesta löytyy 🧵1/x
First things first: Määritelmät. Biomassalla tuotettu sähkö ei ole uusituvaa. 2/x
Uusiutuvaa vetyä voidaan tuottaa joko suorakytketysti tai verkosta otettavalla sähköllä. Suorakytkennässä uusiutuvuuden todistaminen on suht simppeliä koska lähtökohtaisesti ei ole liityntää sähköverkkoon. Tekninen liityntä verkkoon sallitaan suorakytketyllekin tuotannolle 3/x
Sähkön vienti Suomesta on kasvamassa. Trendikäs 🧵sähkön viennistä ⬇️ 1/x
Suomi on tuonut sähköä valtavia määriä viimeiset vuodet tai oikeastaan vuosikymmenet. Lähivuodet nettotuonti on ollut 15-20 TWh, viime vuonna 17 TWh. Tämä vastaa noin 20 % Suomessa käytetystä sähköstä 2/x
Tarkemmin tarkasteltuna olemme sekä tuoneet että vieneet sähköä vuositasolla. Sähköä on viety pääosin Viroon. 3/x