Thread by @Mikko_Heikkila

Sähkön vienti Suomesta on kasvamassa. Trendikäs 🧵sähkön viennistä ⬇️ 1/x

Suomi on tuonut sähköä valtavia määriä viimeiset vuodet tai oikeastaan vuosikymmenet. Lähivuodet nettotuonti on ollut 15-20 TWh, viime vuonna 17 TWh. Tämä vastaa noin 20 % Suomessa käytetystä sähköstä 2/x

Tarkemmin tarkasteltuna olemme sekä tuoneet että vieneet sähköä vuositasolla. Sähköä on viety pääosin Viroon. 3/x

Kotimainen sähköntuotanto on nyt voimakkaassa kasvussa. Tänä vuonna verkkoon tulee OL3 1600 MW ja noin 2000 MW tuulivoimaa. Tuulivoiman kasvu jatkuu tulevina vuosina ja 10.000 MW raja kapasiteetissa ylitetään 2026 aikana. Siis neljän vuoden päästä. 4/x

Kotimaisen sähköntuotannon kasvun johdosta Suomesta tulee vuositasolla omavarainen sähköenergian suhteen jo ensi tai viimeistään seuraavana vuonna. Tämän jälkeen riippuu teollisuusinvestoinneista tuleeko Suomesta sähkön nettoviejä, tuotantoinvestointeja kyllä on tulossa. 5/x

Sähkötaseen muutos tulee näkymään sähkön hintasuhteissa ja siirroissa. Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svk:n alkuvuodesta julkaistun analyysin mukaan Suomen hinta asettuu Pohjois- ja Etelä-Ruotsin välimaastoon. Tämä tarkoittaa sähköntuontia pohjoisen SE1 alueelta ja vientiä SE3:lle. 6/x

Vaikka elektroneja ei ole korvamerkitty, voi ajatella että Pohjois-Ruotsissa tuotettu sähkö siirtyy Etelä-Ruotsiin Suomen kautta. Tapahtuu ns. läpisiirtoa. 7/x

Svk on joutunut rajoittamaan Suomen ja Ruotsin välisten Fenno-Skan yhteyksien kapasiteettia suunnassa Suomi>Ruotsi. Ruotsalainen sähkönkäyttäjä kärsii rajoituksista ja niiden poistolla on nyt kiire. Osahelpotusta on suunniteltu syyskuulle. 8/x fingrid.fi/globalassets/d…

Isossa kuvassa siis näyttää, että lähivuodet edelleen tuomme sähköä pohjoisen Aurora-yhteyksillä ja viemme sähköä etelän yhteyksillä: Estlink yhteksillä Viroon ja Fenno-Skan yhteyksillä Etelä-Ruotsiin 9/x

Uutta sähköntuotantoa rakennetaan etenkin pohjoisempaan Suomeen, kun taas kulutus ja Estlink&Fenno-Skan siirtoyhteydet ovat etelässä. Jotta homma toimii ja Suomi voidaan pitää yhtenä tarjousalueena, tarvitaan lisää pohjois-etelä suuntaisia yhteyksiä Suomen sisälle. 10/x

Pohjois-eteläsuuntaisen kantaverkon vahvistustarve tulee pitää mielessä kun suunnitellaan uusia (vienti)yhteyksiä eteläiseen Suomeen. Tällä hetkellä esim Estlink 3 ja Fenno-Skan 3 yhteyksiä selvitetään tarkemmin osana ENTSO-E:n kymmenvuotista verkkkosuunnitelmaa (TYNDP2022) 11/x

Siirtoyhteyksien kategorisointi vienti- ja tuontiyhteyksiin vuositason energiasiirron perusteella on raju yksinkertaistus. Todellisuudessa siirrot vaihtelevat voimakkaasti sähkön hinnan mukaan. Esimerkkinä Fenno-Skan siirrot viime viikolta: vientiä ja tuontia. 12/x

Säänmukaan vaihtelevan sähköntuotannon lisääntyessä rajasiirtoyhteyksien merkitys järjestelmän tasapainottajana vain korostuu. Suomen ja esimerkiksi Pohjois-Saksan tuulisuus korreloi jo varsin heikosti. Viemme sähköä kun tuulee ja tuomme kun Suomessa ei tuule 13/x

Uudet sähkönsiirtoyhteydet kytkisivät Suomen entistäkin tiivimmin osaksi eurooppalaista sähkömarkkinaa ja mahdollistavat niin sähköntuotannon kuin kulutuksenkin kasvun Suomessa. Laajempi markkina-alue: enemmän kilpailua, enemmän joustavuutta. 14/x

Sähkön vienti on merkki siitä, että Suomessa on naapureita edullisempaa sähköä tarjolla. Suomalainen maatuulivoima onkin tällä hetkellä Euroopan edullisimpia ja nopeimpia tapoja lisätä puhtaan sähkön tuotantoa. Vienti mahdollistaa yhä useamman tuotantoinvestoinnin Suomeen 15/x

Sähkön vienti mahdollistaa, että Suomi edistää koko EU:n luopumista fossiilisesta energiasta. Puhtaan energian vienti kasvattaa Suomen hiilikädenjälkeä. hs.fi/mielipide/art-… 16/x

Puhtaan sähkön suhteen energiaomavaraisuus on hyvä tavoite. Yliomavaraisuus vielä parempi.💪 Sähkön vienti ja siirtoyhteyksien vahvistaminen mahdollistavat yliomavaraisuuden rakentumisen sähkömarkkinoilla. 17/17.