Ukrainan tilanne on mielenkiintoisessa vaiheessa. Yhtäältä nähdään venäjän joukkojen vetoa pois jopa saavutetuilta tasoilta, toisaalta kuullaan painopisteiden siirtymisestä etelään ja nk. separatistialueille. Juuri uutisoidaan ukrainalaisten ilmaiskusta Venäjälle. 1/
Mikäli venäläisiä joukkoja vedetään pois laajemminkin, tulisi pian nähdä kuvia erityisesti alueelle saapuvista ukrainalaisista joukoista. Venäläisten joukkojen siirrosta etelämmäksi taas pitäisi kertyä tietoa rautatiekuljetuksista. Nämä ovat kiinnostuksen kohteita nyt. 2/
Viitteitä tällaisesta on erityisesti koillisessa. Laajaa venäläistä joukkokeskittymää eteläisemmille operaatioalueille saataneen tosin vielä odottaa päiviä, todennäköisesti pidempään. 3/
Pitäisin varsin mahdollisena, että mm. maayhteyden ylläpito Krimille vaatii lisä- ja ratkaisujoukkoja. Millainen operaatio tästä seuraa, jää nähtäväksi. Mariupolin valtaus on eittämättä tavoitelistalla, siitä tuskin tingitään. 4/
Kaupungin inhimillinen katastrofi saanee siis valitettavasti jatkua, vähintään niin kauan kun taisteluja käydään, todennäköisesti pidempään. 5/
Vielä kovin epävarmat tiedot ukrainalaisesta ilmaiskusta Belgorodiin ovat kriittisen tarkastelun kohteena. Näiden vahvistuminen olisi mielenkiintoinen uutinen ja aiheuttaa jatkotarkastelutarvetta erit. venäläisen ilmatorjunnan tilanteesta. 6/6
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Mikäli tällainen kertomus on totta, on tieto liikkuvasta, modernilla ja helposti saatavilla olevalla teknologialla varustautuneesta pienestä yksiköstä tuhoamassa vihollista varsin mielenkiintoinen. 1/ theguardian.com/world/2022/mar…
Tällaisessa toiminnassa käytetään vihollisensa organisatorista jäykkyyttä ja tuodaan sissitoiminta omalle ajallemme hyödyntäen erilaisin tavoin omaa pientä kokoa, itsenäistä toimintakykyä, teknologian suomia mahdollisuuksia ja maastoa. 2/
Kyse ei sellaisenaan olekaan enää perinteisestä sissitoiminnasta, vaan liikkuvuuden kautta sotatyö muistuttaa parven tai lauman saalistusta. Viholliseen isketään jatkuvasti ja eri puolilla taistelualuetta ilman, että itsestä muodostuu liian suuri maali vastatoimille. 3/
Uusin Suomen sotatieteellisen seuran The Journal of Military Studies on julkaistu ja ladattavissa oheisesta linkistä. Lukemisiin! sciendo.com/issue/JMS/10/1
JMS:n päätoimittajan inskapt, dos, FT Juha-Pekka Nikkarilan poimintoja artikkelien joukosta ensimmäisenä Amos C. Foxin Russian hybrid warfare: A framework. Artikkeli käsittelee nimensä mukaisesti Venäjän hybridisodan menetelmiä ja hyödyntää esimerkkitapauksena Ukrainaa.
Toisena päätoimittajan poimintana mainittakoon Mark Callagherin ja Michael Cevallosin Nuclear warfare beyond counterforce. Tässä artikkelissa kirjoittajat tarkastelevat tutkimuksen kautta rajoitettujen ydiniskujen pelotetta, niiden vastaista pidäkettä ja mahdollisia vastatoimia.
Miksi korkeita venäläisiä upseereita kaatuu Ukrainassa? Syitä on varmasti niin montaa, kuin on kaatunutta upseeriakin, mutta tässä joitakin mahdollisia. 1/
Venäjän hyökkäys ei ole edennyt suunnitelmien mukaisesti ja tämä aiheuttaa painetta korkealle upseeristolle johtaa kulloisenkin taistelun kriittisimpiä vaiheita taistelevien joukkojen lähellä. Tämä luonnollisesti nostaa kuoleman vaaraa. 2/
Syiksi on arvioitu myös sitä, että nämä käyttävät pikatilanteissa ja stressireaktiossaan niitä yhteyksiä, joita ovat muussakin elämässään tottuneet käyttämään: matkapuhelinta ja salaamatonta yhteyttä. Näin paikantamisensa on helppoa. 3/
Valko-Venäjän roolia Ukrainan sodassa on arvioitu monelta kantilta. On selvää, että maa antaa mahdollisuuden Venäjän joukoille tukeutua maaperällään olevaan infrastruktuuriin ja esimerkiksi käyttää aseistusta Ukrainaa vastaan alueeltaan. 1/
Voidaan pitää myös mahdollisena, että Valko-Venäjällä on intressinsä myös käyttää esimerkiksi erikoisjoukkojaan tukemaan Venäjän operaatiota Kiovan suunnassa. On myös oletettavissa, että Venäjältä kohdistuu yhä laajempi paine maalle kontribuoida joukkoja tähän operaatioon. 2/
Aivan yhtälailla voidaan olettaa, että Valko-Venäjän johdossa ei tähän merkittävää halua ole, näin koska laajoja joukkoja ei erikoisjoukkokokonaisuuksien ulkopuolelta juurikaan operaatioon ole lähettää ilman reservin vähintään osittaista liikekannallepanoa. 3/
Venäjän hyökkäys Ukrainassa on kokenut merkittäviä vastoinkäymisiä, mutta se on myös saavuttanut tai saavuttamassa mahdollisia tavoitteitaan. Viimeksimainituista merkittävin on tunnistettavissa eteläiseltä operaatiosuunnalta. 1/
Tällainen on Mariupolin kiristyvä saarrostus ja sen mahdollinen valtaaminen seuraavien päivien-viikkojen aikana. Tämä tarkoittaisi yhdessä rantamaan miehitysvyöhykkeen laajentamisen kanssa sitä, että maayhteys Krimille olisi mahdollista muodostaa. 2/
Ukrainan itärajan laajuisesti miehitysvyöhyke on joissakin kuvauksissa jo muodostumassa, mutta vaatii eittämättä merkittävästi venäläistä voimaa pysyäkseen vakaana ilman joukkojen jatkuvasti kokemia tappioita. 3/
Sota Ukrainassa jatkuu. Ajan voi katsoa toimivan monessakin suhteessa puolustajan eduksi. Aikaisemmin on käsitelty liikekannallepanon ja läntisen aseavun merkitystä. On myös selvää, että taistelutilan muokkausten ja valmistelujen suhteen aika palvelee puolustajaa. 1/4
Tämä tarkoittaa esimerkiksi suojan parantamista yhä vankemmilla linnoitteilla, johtamisyhteyksien varmentamista, reservin kouluttamista ja suluttamista. Juuri viimeksimainitun perään on useassa yhteydessä kuulutettu. 2/4
Ensimmäisten miinoittamisviitteiden ja venäläisille miina-aseella tuotettujen tappioiden myötä voimme olettaa, että syvä suluttaminen puolustusryhmityksessä on käynnissä. Tämä edellyttää ilmatorjunnan taistelukyvyn parantumista. 3/4