Thread by @JariTaponen

1) Kun Ruotsin lähiöissä tapahtuu, minulta kysytään varsin usein: "olemmeko Ruotsin tiellä" ja "ovatko katujengit rantautuneet Suomeen?"

Tässä ketjussa avaan joitakin melko merkittäviäkin eroja Suomen ja Ruotsin yhteiskunnissa ja väkivallan piirteissä

#RuotsinTie #katujengit

2) Suomi ja Ruotsi ovat pohjoismaisia vähäisen rikollisuuden hyvinvointiyhteiskuntia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme kaikilta osin keskenään Samanlaisia.

Suomessa tehdään vuosittain henkirikoksia 1,55 kpl /100 000 asukasta kun Ruotsin luku on 1,09.

3) Suomessa henkirikollisuus keskttyy alkoholia käyttävälle passiiviselle aikuisväestölle, kun taas Ruotsissa siirtolaisväestön osuus korostuu. Suomessa henkirikos tehdään päihtyneenä puukottamalla yksityisasunnossa, kun Ruotsissa ampumalla huumeiden myyntipaikkojen läheisyydessä

4) Voimme ehkä siis todeta, että henkirikollisuuden piirteiden osalata emme ole Ruotsin tiellä - ainakaan vielä. Katsotaan siis hieman niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat Ruotsin tien:

5) #RuotsinTie edellyttäisi siis Ruotsin kaltaisia olosuhteita ja yhteiskuntarakennetta, joka johtaisi väkivaltarikollisuuden kehittymistä kohti Ruosin tilannetta.

Selvää lienee, että RuotsinTiellä ei tässä yhteydessä tarkoiteta kolmanneksen alhaisempaa henkirikollisuuden tasoa?

6) Jos katsotaan yhteiskuntarakenteita, niin voimme todeta, että Ruotsi on yhä melko vahva luokkayhteiskunta, jossa sosiaalinen liikkuvuus on selvästi vähäisempää kuin Suomessa ja Norjassa (sosiaalinen liikkuvuus = mahdollisuus siirtyä kaupan kassalta valtion johtoon).

7) Ruotsin suurissa kaupungeissa tehtiin 60-luvulla asuntopoliittisia ratkaisuja, jotka eivät kaikilta osin onnistuneet. Suuriin lähiöihin asuttui suuria määriä siirtolaisia; ensin Suomesta, sitten Balkanista ja nyt Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta.

8) Roger Anderssonin mukaan jopa 70% Tukholman seudun segrekaatiosta selittyy asuntokannan rakenteella. Vaikka eriytymistä tapahtuu myös Helsingissä, niin täällä asuntopolitiikka perustuu sosiaaliseen sekoittamiseen (@VBernelius )

9) Sosiaalisen sekoittumisen hyvinä puolina on, että sosiaaliset ongelmat, kuten työttömyys, kouluttamattomuus tai matalapalkkaisuus ei pääse keskittymään yhteen paikkaan

Suomessa palveluja on lisätty eriytymisvaarassa oleville alueille kun Ruotsissa niitä vähenettiin 90-luvulla

10) Ruotsissa palveluiden mukana alueilta vähenivät myös poliisit. Nyt kun poliisi palaa lähiöihin, he eivät enää tunne asukkaita.

Asuinalueet on nyt luokiteltu (ja samalla leimattu) eri tasoihin sen mukaan, miten suuriksi niiden ongelmat on määritelty.

11) Jotkut luokiteltujen lähiöiden asukkaat, etenkin nuoret, kokevat, ettei heillä ole samanlaisia mahdollisuuksia pärjätä yhteiskunnassa kuin muilla alueilla asuvilla. Rinkebyn poliisiaseman päällikkö kertoi, että nuoret ovat turhautuneita ja kadottaneet toivonsa.

12) Järjestäytyneen yhteiskunnan tilalle ovat tulleet huumekauppiaat ja ns helppo raha. Huumepiireissä ei päde kuluttajansuojalaki, vaan väkivalta

Ammuskelut eivät tapahdu satunnaisesti ympäri lähiöitä, vaan niiden muutamien talojen ympärillä, joissa käydään avointa huumekauppaa

13) Ruotsalainen kriminologi @amirrostami_ kertoi pari viikkoa sitten, että poliisi kykenee selvittämään vain 15-25% ko huumekauppaa pyörittävien jengien henkirikoksista. Nuoret eivät luota poliisiin, eikä poliisi tunne nuoria.

14) Suomessa poliisi tuntee ihmiset ja selvittää lähes kaikki henkirikokset.

15) Eräs keskeinen ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että Suomessa ei juuri ilmene ekstremististä väkivaltaa. Ruotissa ääriliikkeet ovat selvästi voimakkaampia. Tähän on pitkät historialliset syyt (avaan joskus toiste).

Asia liittyy tavalla tai toisella eriarvoisuuteen.

16) Suomi ja Ruotsi ovat kulkeneet jo vuosikymmeniä eri teitä. Meillä täytyy tapahtua merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, mikäli pomppaisimme Ruotsin Tielle. Enemmän samankaltaisuuksia löytyy muista maista.

Itse asiassa luulen, että Suomi ihan omalla tiellään!

#SuomenTie