Thread by @72Tuntia

Tässä twiittiketjussa ajankohtaista puhetta siitä, miten kaupat ovat varautuneet häiriötilanteisiin. Seuraa #72tuntia-kouluttajien varautumisen opintopäivien twiittejä torstaina kello 12-16. 1/x

#varautuminen

Puhujina @HeikkiPaananen Eleniasta, Pekka Lakso Metsä Groupista, @LauriKulonen Päivittäistavarakauppa ry:stä, Nina Elomaa S-ryhmästä, @emmituovinen Marttaliitosta ja @HulkkonenSatu Huoltovarmuuskeskuksesta. Paneelissa myös K-kauppias Ville Kestilä sekä Tokmannin @VeepeeAari. 2/x

Seminaarin juontaja @VakevaRii avaa tilaisuuden hehkuttamalla 72 tuntia -kouluttajia, joita on Suomessa jo 451. Varautuminen kiinnostaa suomalaisia nyt enemmän kuin koskaan ja on upeaa, että niin moni on valmis antamaan aikaansa kouluttaakseen muita varautumisessa. 3/x

Kaikkein yleisin sähkökatkon syy on puu. Koivu, mänty tai muu puu, joka on kaatunut sähkölinjan päälle. Sähkökatkoista ja sähkönjakelusta puhuu Elenian käyttöpäällikkö Heikki Paananen, joka lupaa välttää insinöörikieltä. 🤩 4/x

Paanasella on kokemusta noin 40 suurhäiriöstä. Suomi toimii sähköllä: meillä on 77 sähköverkkoyhtiötä ja yli 430 000 kilometriä sähköverkkoa. Suomi on osa pohjoismaista sähköjärjestelmää ja -markkinoita. 5/x

Valtakunnallisen sähkökatkon kesto voi olla päiviä, jopa viikon. Viimeksi laaja katko on tapahtunut 1970-luvulla. Laajan katkon jälkeen sähkön palauttamisessa kestää.

Jakeluverkoissa tapahtuvien sähkökatkojen kestot ovat usein muutaman tunnin, myrskyissä enintään 2-3 päivää. 6/x

Valtakunnallisessa ja maakunnallisessa sähköjärjestelmässä syyt sähkökatkoihin ovat yleensä teknisiä. Jakeluverkossa eli kunta- ja katupuolella syyt ovat usein sääilmiöt ja vaurioittaminen, esim. kaivurin aiheuttama vaurio. 7/x

Vaikka toimintavarmuutta kehitetään ja on varauduttu, joskus sähkön palautuminen voi kestää. Paananen antaa esimerkin: Jakelumuuntaja paukahti eräässä kaupassa yöllä. Varamuuntaja oli otettu muualle käyttöön. Kun etsittiin toista muuntajaa, ei nosturi jaksanut nostaa sitä. 8/x

Sähköverkon häiriöihin varaudutaan joka hetki ja myös laki edellyttää tätä. Yhtiöillä on varautumis- ja valmiussuunnitelmat sekä kehittämissuunnitelmat ja verkonhaltijoilla on yhteistoimintavelvoite. 9/x

Ei kuitenkaan riitä, että sähköyhtiöt varautuvat vaan myös kaupat varautuvat ja jokaisen ihmisen on varauduttava. Sähkökatkoja voi tulla milloin vain niin kaupungissa kuin maaseudulla. Käytännön vinkkejä jokaisen omaan varautumiseen on netissä. 10/x 72tuntia.fi

Viimeisen 10-15 vuoden aikana yhtiöt ovat kehittäneet varautumista paljon. Maakaapelointiin on panostettu, verkostoautomaatiota on lisätty ja vianhoitoa on kehitetty. Silti sähkökatkoja tulee jatkossakin ja osa niistä kestää pitkään. 11/x

.@HeikkiPaananen muistuttaa, että meidän pitää pitää toisistamme huolta. Jos tulee sähkökatko, siitä selviää parhaiten, jos on varautunut 72 tuntia -suosituksen mukaan. Hyvä on varmistaa, että kaverit ja perhekin tuntevat sen. #72tuntia #varautuminen 12/x 72tuntia.fi

@HeikkiPaananen Hyviä linkkejä ovat myös sahkokatkokartta.fi, ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeit… sekä spek.fi/turvallisuus/v…. 13/x

@HeikkiPaananen Pekka Lakso toimii @MetsaGroup Suomen ja Baltian toimitusketjun johtajana. Hän kertoo siitä, miten pehmopaperialalla toimittiin, kun wc-paperia alettiin hamstrata keväällä 2020. 14/x

@HeikkiPaananen @MetsaGroup Heti alussa mediassa kerrottiin, ettei wc-paperi lopu Suomesta. Myös kotien varautuminen vessapaperin osalta on hyvä: kotivarastot ovat Suomen wc-paperivarastoista suurimmat säkkitarjouskampanjoiden ansiosta. Kulutus on noin 63 rullaa vuodessa yhden ihmisen osalta. 15/x

@HeikkiPaananen @MetsaGroup Kodeissa kuitenkin huolestuttiin koronan alussa vessapaperin riittävyydestä. 60 % kotitalouksista osti enemmän kuin normaalisti. Maaliskuussa 2020 ostot kasvoivat 50 % normaaliin nähden. Wc-paperirekkajonon pituus oli silloin yli 50 kilometriä. 16/x

Hamstrausajankohdan alla oli ollut myös reilun 2 viikon lakko eli tuotevarasto laski minimiin. Varastoja oltiin juuri saattamassa normaalitasolle. Normaalisti tuotepuutteita voidaan paikata Euroopan tehtaiden välillä, mutta pandemian aikaan tarvetta oli muuallakin. 17/x

Tuotantosuunnitelmat tehtiin heti uusiksi, jotta pystyttiin vastaamaan nopeasti kohonneeseen kysyntään. Tästä aiheutui myös vuoromuutoksia ja ylitöitä. Toipuminen normaalitilanteeseen kesti kuukausia. 18/x

Tuotanto maksimoitiin ja tuotelukumäärää karsittiin, jotta pystyttiin saamaan mahdollisimman monta wc-paperirullaa tehtaalta ulos. Myös tuotantomateriaalien kuten pakkauskääreiden tarve kohosi, mutta samalla tavarantoimittajilla oli kasvanutta kysyntää. 19/x

Kauppojen kanssa käytiin koko ajan keskustelua, jotta saatiin selvitettyä wc-paperin tarvetta ja tilauksien toimitusmahdollisuuksia.

Tärkeinä oppeina oli plan B:n tärkeys, nopea ja välitön toiminta, sisäinen ja ulkoinen kommunikaatio ja se, että pää pidetään kylmänä. 20/x

Onko kaupoissa varauduttu häiriötilanteisiin? Kyllä on, vastaa @LauriKulonen @PTYfi. Päivittäistavarakaupan huoltovarmuus on vastuullista työtä ja yritykset tunnistavat roolinsa myös häiriötilanteissa. Yhteinen tavoite on turvata ruoansaanti kaikissa tilanteissa. 21/x

@LauriKulonen @PTYfi Koko elintarvikehuoltosektori on mukana kauppojen varautumisessa. Alan verkosto ylläpitää riittävää kykyä saada päivittäistavaroita kauppaan. Tämä ei perustu lakiin vaan kauppojen ymmärrykseen asian merkityksestä. 22/x

@LauriKulonen @PTYfi Joka tilanteessa ihmisten on saatava käydä kaupassa. Myös häiriötilanteissa käydään niissä kaupoissa kuin normaalistikin eli ei ole erillisiä kauppoja häiriötilanteita varten. 23/x

Varautumistyö ei ole kauppojen osalta uutta. Jo 2018 elintarvikehuoltosektorin pooli järjesti valmiusharjoituksen Elintarvikehuolto pandemiatilanteessa, ja varautumistyö on alkanut jo 60-luvulla. Yhteistyötä tehdään koko ajan mm. yritysten ja viranomaisten välillä. 24/x

Kaupan varautumisen lähtökohtiin liittyy mm.
- elintarvikelogistiikka
- elintarviketurvallisuus (ehjä kylmäketju)
- viestintä
- toimivat ICT-, tilaus- ja maksujärjestelmät
- sähkön saatavuus

25/x

Varautumisen perustus tehdään hyvän sään aikaan, mutta sitä kehitetään tilanteiden muuttuessa, muistuttaa @LauriKulonen. Päivittäistavarakauppaa ei yllätetty koronan alussa ja kaikkea ei tarvinnut kehittää silloin alusta. 26/x

@LauriKulonen Kontissa oleva varavoimakone on yksi konkreettinen varautumisen keino kaupoissa. Tätä pilotoitiin kauppa- ja jakelupoolin päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämisprojektissa 2017-2020. 27/x

Kun on valmiit mallit, joiden mukaan häiriötilanteissa toimitaan, asiat sujuvat paremmin. Alan toimijat näkevät Suomen järjestelmän olevan kv-vertailussa ainutlaatuinen. Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on aikaansaava, joustava ja ketterä. 28/x

Häiriötilanteissa ruoka ja muut päivittäistavarat ostetaan kotiin tavallisista kaupoista. Häiriötilanteessa ei ehkä ole saatavilla jokaista erilaista merkkiä ja tuotetta, mutta terveyden kannalta riittävän määrän ruokaa kaupasta kyllä saa. 29/x.

.@ElomaaNina puhuu huoltovarmuudesta osana vastuullisuutta. @sryhma:n ruokakaupoissa myytävistä elintarvikkeista noin 80 % on Suomessa valmistettua. Kotimaisuus turvaa hultovarmuutta samoin kuin koko maan kattava myymäläverkosto ja tuonnin varmistaminen. 30/x

Noin 85 % S-ryhmän sähkön kulutuksesta katetaan omilla aurinkopaneeleilla ja tuulivoimainvestoinneilla. Aurinkopaneeleja on jo noin 100 000. Myös energiatehokkuutta parannetaan. 31/x

Kotimaisia tuotteita tuodaan esille kaupoissa mm. merkkien ja kotimaisuuslaskurin avulla. Näin jokainen voi tukea kotimaista ruoantuotantoa ja Suomen huoltovarmuutta. Se, että Suomessa viljellään, tuotetaan ja valmistetaan kotimaista ruokaa, on tärkeää
huoltovarmuudellemme. 32/x

Huoltovarmuus elintarvikesektorilla tarkoittaa monenlaista työtä. @sryhma tukee muun muassa viljelijöiden tulevaisuusorientoitunutta koulutusta sekä uudistuvan maatalouden investointeja. Hiilen sitoutumista maaperään tutkitaan myös osana huoltovarmuutta. 33/x

@sryhma I dag twittrar vi om beredkap och hur butiker har förberett sig för störningssituationer. Följ diskussionen på finska på Twitter. Information om beredskap hemma på svenska finns på webbsidan 72timmar.fi.

#beredskap #72timmar

34/x

@sryhma Arjen hallinta ja suunnitelmallisuus ovat varautumisen kannalta keskeisiä asioita, toteaa @emmituovinen @Marttaliitto. Omatoiminen varautuminen kiinnostaa nyt erityisen paljon. Ihmiset kysyvät nyt #72tuntia-suosituksen lisäksi mm. villiyrteistä, viljelystä ja säilömisestä. 35/x

72 tuntia ei ole erillinen laatikko ruokia vaan ajattelutapa. Kotivara on tavallista kotona syötävää ruokaa, jota on hyvä olla kotona ainakin 72 tunniksi. Myös sellaisenaan syötävää ruokaa sähkökatkon varalta. Vettäkin kannattaa olla! 🪣 36/x

.@emmituovinen kysyy #72tuntia-kouluttajilta, kuka uskoo suomalaisissa kodeissa olevan riittävästi vettä. Yksikään käsi ei nouse ylös.

Moni ajattelee hankkineensa kotivaran, mutta ei muista ajatella pullovettä. Sitä tarvitaan mm. sähkökatkon aikana. 37/x

@emmituovinen Varautuminen vaatii myös taitoja.
- Kotivara
- Luonnonantimien hyödyntäminen
- Luonnossa liikkuminen
- Kotitarveviljely
- Digitaidot
- Korjaaminen, huoltaminen
- Taloustaidot

38/x

@emmituovinen Varautumisessa kyse on myös henkisestä resilienssistä, joka pitää yllä hyvinvointia eri elämäntilanteissa.

Kriisin sietokyvyn rakentaminen normaaliaikana parantaa valmiuksia häiriötilanteissa.

39/x

@emmituovinen Kannattaa miettiä omia keinoja jaksaa ja hakeutua sellaisten ihmisten joukkoon, jotka tukevat omaa hyvinvointia. Ihmisten kohtaaminen on tärkeää varsinkin nyt etäajan ansiosta. Seminaarissa onkin nähty 72 tuntia -kouluttajien iloisia kohtaamisia ja jopa halauksia! ❤️ 40/x

@emmituovinen Emmi Tuovinen Martoista päätti esityksensä muistutukseen, että on monia varautumisen skenaarioita. Ilmastonmuutos vaikuttaa varautumiseen eri tavoilla. 41/x

Paneelikeskustelu käynnistyy pohdinnalla kauppojen sähkökatkoista. K-kauppias Ville Kestilä kertoo, että kun kaupasta menee valot, siellä on pilkkopimeää.

Kaupoissa ei ole ikkunoita, joista tulisi luonnonvaloa. Uusia asiakkaita ei silloin voida ottaa sisään. 42/x

.@LauriKulonen: Wc-paperihamstrauksesta opittiin, että 3-5 viidessä tilanne alkoi parantua ja sitten saatiin tavaraa taas kauppaan. 72 tuntia -suositus on viisas.

Äkkihamstraus on hankalaa. Paras olisi hankkia tarvittavia asioita kotiin pikkuhiljaa pidemmän ajan aikana. 43/x

@LauriKulonen Tokmannilta kysytään nyt radioista, retkeilyvälineistä ja vedenkuljetusvälineistä, kertoo @VeepeeAari. Varautumiseen liittyvät kysymykset ovat kasvaneet. Henkilökunnalla on lista kotona tarvittavista asioista, ja nyt he pyysivät Tokmannia kertomaan siitä suoraan asiakkaille. 44/x

Kaupan myyjät olisivat hyvä kohderyhmä 72 tuntia -koulutukselle, K-kauppias Ville keksii. Olemme nyt kansakuntana opettelemassa näitä asioita, @LauriKulonen toteaa.

Tätä ei tarvitse tehdä yksin vaan autetaan toisiamme ja varmistetaan, että kaikki tuntevat #72tuntia-ohjeet!

45/x

Kauppias Ville Kestilä toteaa, että "meidän kauppa ei ainakaan toimisi sähkökatkon aikana". Varaston saldo, tilaukset, myynti, kylmälaitteet ja muut tarvitsevat sähköä. Perheiden kannattaa siis ajoissa varautua ajoissa. 46/x

Maksaminen käteisellä ei myös ihan noin vain heti toteudu. Tukkimiehen kirjanpito ja muun muassa henkilökunnan kouluttaminen vie aikaa, kertoo Tokmannin viestintäjohtaja.
47/x

Aina välillä törmätään ihmisten väärään oletukseen, että häiriötilanteessa valtio alkaisi jakaa ruokaa. Ruoka kaupoista ei lopu, mutta jokaisen kodin on hoidettava itse omat ruokansa. 48/x

On kova juttu, että Suomessa syödään paljon kotimaista ruokaa, @VeepeeAari toteaa. Ruotsissa osuus on selkeästi pienempi. Tämä on olennainen osa varautumista ja tulevana talvena tämä on hyvä muistaa. Yksittäisistä ruoista Veli-Pekka nostaa esille hernekeiton ja herneen. 49/x

Yhteistyö huoltovarmuusasioista on lisääntynyt viime aikoina ja keskustelua aiheesta on käyty enemmän kuin ennen, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n @LauriKulonen. K-kauppias Ville Kestilä nostaa esille hyvän viestinnän merkityksen yhteistyössä. 50/x

Ruoan säilyvyys on huomattava kauppojen varautumisessa. Kaupassa ei ole erillistä varastoa vaan on hyllyt. On väärä luulo, että olisi iso varasto, josta pikkuhiljaa purettaisiin tavaraa kauppaan, sanoo K-kauppias Ville Kestilä.

Siksi on hyvä hoitaa oman kodin varautuminen. 51/x

Yritykset ovat jonkin verran lisänneet varastojaan, mutta määräänsä enempää niitä ei voi kasvattaa, jos se ei ole liiketaloudellisesti perusteltavissa. Varaston kasvattaminen ei ole edes välttämättä oikea ratkaisu, sanoo @LauriKulonen. 52/x

Tärkeää on hyvän sään aikana kertoa ihmisille, miten kaupat varautuvat, toteaa @LauriKulonen. Sitä kannattaa tehdä myös visuaalisin kuvin ja viranomaisten puolelta.

Näin informaatiovaikuttaminen ja turha kannustus hamstraukseen ei vaikuta niin merkittävästi. 53/x

Huoltovarmuuskeskuksen @HulkkonenSatu
on seminaarin viimeinen puhuja. Hän kertoo kauppojen varautumisen kehittämisestä jatkossa. Päivittäistavarakauppojen yritysten ja valtionhallinnon edustajat tekevät tätä työtä yhdessä: ohjeita, selvityksiä, projekteja ja harjoituksia. 54/x

Verkostoissa mietitään mm. sitä, mitä jos sähköt menevät poikki pitkäksi aikaa tai laajoilta alueilta. Tavoitteena on saada Suomeen toimintavarma myymäläverkosto. Suunnittelu on aloitettu 2017. Jatkossa 300 myymälää pystyvät palvelemaan häiriötilanteissa.
55/x

Asiaa on mietitty tarkasti: mm. asukastiheys, tiestö, käyntitiheys, myymälät ja niiden vetoisuus. Tarkoitus on olla valmista viimeistään 2027, mutta nyt selvitetään, miten työtä voidaan tiivistää. Tässä huomioidaan mm. alueelliset erot, keskinäisriippuvuudet ja kustannukset. 56/x

Myymäläverkoston laajuus on laskettu sen mukaan, että joka kodilla on #72tuntia kotivara ja kaupassa käydään neljäntenä päivänä.

Viestintä ihmisille on tärkeää: Siinä kohtaa, kun sähkökatko on päällä, ei netistä enää voi etsiä tietoa lähimmästä auki olevasta kaupasta. 57/x

Kiitos kaikille seminaarin seuraajille: tärkeille kouluttajille paikan päällä ja etänä sekä twiittejä seuranneille ja jakaneille!

Jos haluat jotenkin auttaa 😍 kanssaihmisiä, juttele seuraavan 72 tunnin aikana jonkun tutun kanssa #72tuntia-ohjeista.
58/58
72tuntia.fi

Tähän pieni tarkennus: 3-5 päivässä tilanne alkoi parantua. Eli 72 tunnin kotivaralla pärjää monessa tilanteessa. Tämän moni jo onneksi tietää. 😊