2) Jutussa viitataan @hs toissa syksynä aloittamaan #katujengi keskusteluun, jossa viranomaiset olivat jutun mukaan huolissaan 100-150 väkivaltaisesti käyttäytyvästä nuoresta. Tuolloin kyse ei ollut rikosten tekoa varten järjestäytyneistä nuorista saati yhdestä porukasta,
3) vaan eri puolilla Helsinkiä asuvista nuorista, joilla oli väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä henkilökohtaisia ongelmia. Jutussa nuoret niputettiin yhteen väkivaltaiseksi kaupungilla liikkuvaksi katujengiksi tai -jengeiksi.
4) Kommentoin tuolloin että meillä ei ole katujengejä, sillä meiltä puuttuu katujengiytymiseen sopiva infrastruktuuri.
Olen yhä samaa mieltä: meillä ei ole asuinalueisiin leimautuneita nuorisorikollisporukoita, jotka hallitsevat asuinalueita rikollisella toiminnalla.
5) Termi #katujengi viittaa nimenomaan katujen tai asuinalueiden hallintaan rikollisen toiminnan kautta. En tiedä mitä muutakaan sillä voitaisiin tarkoittaa?
Tosin Yhdysvalloissa termillä viitataan pääasiassa slummeissa vaikuttavin etnisiin jengeihin.
6) Nyt annetussa tuomion koventamisperusteena on rikoslain 5 luvun 6§ 2. kohta, joka koskee rikoksen tekemistä osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.
Näillä tuomituilla miehillä ei ole mitään tekemistä HS jutussa mainittujen 100-150 helsinkiläisnuoren kanssa.
7) Oikeus ei ottanut kantaa siihen, onko Suomessa katujengejä vai ei. Sen sijaan oikeus totesi, että nämä kaksi tuomittua miestä tekivät ainakin osan rikoksistaan osana järjestäytynyttä rikollisryhmää.
8) Totean lopuksi, että väkivalta on väärin, syyllistyy siihen sitten 15-vuotias koululainen tai 25-vuotias järjestäytyneen rikollisryhmän jäsen.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
2) Suomi ja Ruotsi ovat pohjoismaisia vähäisen rikollisuuden hyvinvointiyhteiskuntia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme kaikilta osin keskenään Samanlaisia.
Suomessa tehdään vuosittain henkirikoksia 1,55 kpl /100 000 asukasta kun Ruotsin luku on 1,09.
3) Suomessa henkirikollisuus keskttyy alkoholia käyttävälle passiiviselle aikuisväestölle, kun taas Ruotsissa siirtolaisväestön osuus korostuu. Suomessa henkirikos tehdään päihtyneenä puukottamalla yksityisasunnossa, kun Ruotsissa ampumalla huumeiden myyntipaikkojen läheisyydessä
#salaliittoteoriat voivat olla vaarallisia ihmisten terveydelle - jopa hengelle. Nyt koronavirukseen liittyvät salaliittoteoriat ovat voimistuneet Suomessa ja muualla läntisessä maailmassa.
Salaliittoteorioiden tunnistaminen voi olla vaikeaa, sillä ne vaikuttavat loogisilta. 1/x
EU komission mukaan salaliittoteorialla tarkoitetaan uskoa siihen, että vahvat voimat manipuloivat tiettyjä tapahtumia tai tilanteita salassa kulissien takana pahoin aikein. 2/x
Salaliittoteorian yhteisiä piirteitä ovat: 1. Väitetty salainen juoni. 2. Salaliiton takana oleva ryhmä. 3. ”Todisteet”, jotka näyttävät tukevan salaliittoteoriaa…sekä…
3/x
Suomessa poliisiin luotetaan enemmän kuin oikeastaan missään muualla. Siksi keskustelu #miksienluotapoliisiin on mielenkiintoinen.
Twiittiketjut poliisin epäeettisestä toiminnasta ovat yksityiskohtaisia, hyvin perusteltuja ja uskottavia.
1/x
Poliisille on lainsäädännöllä annettu toimivaltaa puuttua kansalaisten oikeuksiin tietyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi rikostapauksissa. Vallan mukana poliisille on osoitettu joukko velvollisuuksia kuten kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta huolehtiminen jne.
2/x
Poliisiin kohdistuvaa luottamusta mitataan parin vuoden välein mm poliisibarometrin avulla. Luottamuksesta kertovat kysymykset kuvaavat henkilökohtaisen palvelukokemuksen sijaan mielikuvaa poliisista. Vain harva vastaaja joutuu poliisin kanssa tekemisiin vuoden aikana.
3/x
Turvallinen Helsinki -verkosto käsitteli eilen alaikäisten väkivaltaa Helsingissä. Verkosto totesi yksimielisesti ettei Helsingissä ole menossa erityistä väkivalta-aaltoa. Sen sijaan väkivalta on puolittunut 10-vuodessa ja pudonnut muiden kaupunkien tasolle - jopa alle 1/6
Alaikäisten henkirikoksia tai yrityksiä on tänä vuonna Helsingissä ollut viisi kun aiempien 10 vuoden aikana 0-3 kpl / vuosi. Tämän vuoden teoissa ei ole nähtävissä muuta yhteistä tekijää kuin hyvin rikkinäiset kodit ja pitkään jatkunut vahva syrjäytymiskehitys 2/6
Henkirikoksen tai niiden yritysten motiivit ovat olleet jokaisessa erilaiset eikä yhdessäkään ole ollut kyse merkkivaatteiden kuten vyön tai kenkien anastuksesta 3/6
Laitan lauantaiaamun kunniaksi pohdintaa ”rikollisesta oireilusta”
Tällä viikolla minua on kritisoitu siitä, että käytän syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tekemistä väkivaltarikoksista sanontaa rikollinen oireilu.
Perustelen sanavalintojani tässä ketjussa (1/6):
Perinteinen rangaistusjärjestelmän vaikuttavuusajattelu lähtee oletuksesta, että ihminen toimii rationaalisesti tehdessään rikoksen. Ihminen ikäänkuin laskelmoi rikoksesta saatavan hyödyn, kiinnijäämisriskin ja odotettavissa olevan rangaistuksen välillä.
(2/6)
Nuorten kohdalla lainsäätäjä on lähtenyt ajatuksesta, että nuori ei kykene ajattelemaan syy-seuraussuhteita aikuisen lailla. Siksi 15-17-vuotiaat ovat rikosoikeudellisesti alentuneesti syyntakeettomia ja alle 15-vuotiaat täysin syyntakeettomia.