Voiko sähkönkulutus kaksinkertaistua jo vuoteen 2035 mennessä? Katsaus Suomen sähkönkulutuksen kasvuajureihin 🧵 1/x
Suomen nykyinen sähkökulutus on ~85 TWh vuodessa. Kulutus on pysynyt samassa suuruusluokassa viimeiset 20 vuotta. Nyt kuitenkin useat sähkönkulutuksen kasvuajurit osoittavat ylöspäin. 2/x
Pari vuotta sitten laaditut teollisuuden vähähiilitiekartat ennakoivat nykyisen kotimaisen teollisuuden sähkönkulutuksen selvää kasvua. Osa kasvusta tulee prosessien sähköistämisestä suoraan, isompi osa teollisuuden puhtaan vedyn tarpeesta. Yht ~20 TWh 3/x
Lämmöntuotannossa pyritään eroon fossiilisesta tuontienergiasta. Käytännössä kaukolämmöntuotanto ja erillislämmitys sähköistyy. Lämpöpumput, sähkökattilat, yms. Kasvua vajaat 10 TWh 2035 mennessä 4/x
Liikenteen sähköistyminen lisää yllättävänkin vähän sähkönkulutusta, sillä sähköautojen hyötysuhde korkea. Sähköjärjestelmän kannalta sähköautojen akkujen joustopotentiaali olisi tärkeä hyödyntää, kuluttajien eduksi. Kasvua muutama TWh 2035 horisontissa 5/x
Energiatehokkuustoimet pyrkivät laskemaan sähkönkulutusta, mutta niiden kokonaisvaikutuksen ennakoidaan olevan pieni verrattuna kasvuajureihin. Sähköjärjestelmän siirtohäviöt kasvavat kun järjestelmä kasvaa ja samalla tuotannon ja kulutuksen maantieteellinen etäisyys kasvaa. 6/x
Edellä mainitut tekijät summaamalla päädytään reilun 120 TWh kulutukseen vuoteen 2035 mennessä.
Eikä tässä vielä kaikki...
7/x
Iso jokerikortti on Suomen houkuttelevuus investointikohteena uusille puhdasta ja kilpailukykyistä sähköä hyödyntäville investoinneille. Edullisen maatuulivoiman avulla Suomen on mahdollista tuottaa erittäin paljon sähköä kilpailukykyisellä hinnalla. 8/x
Sähköjärjestelmän kannalta uudet investoinnit on alla jaettu ei joustaviin ja joustaviin. Ensimmäisessä luokassa on datakeskukset, akkuteollisuus, yms. Joustavassa luokassa P2X teollisuus. Näiden kasvulukuja vaikea arvioida tarkasti, suuruusluokka jopa reilut 15 + 40 TWh 9/x
Näin voimakas kulutuksen kasvu edellyttää samalla erittäin merkittävää uuden sähköntuotannon kasvua ja sähköverkkoinvestointeja. Avaintekijöitä mm. luvituksen nopeuttaminen, Itä-Suomen tuulivoimarakentamisen mahdollistaminen, vedynsiirtoinfra... 10/x
Yhteenvetona: Kasvulle useita, toisistaan erillisiä ajureita. "Nykyisen Suomen" muuttaminen hiilineutraaliksi +40-45% kulutusta. Suomen kilpailukyky investointikohteena täysin uudelle teollisuudelle (datakesk,akkuteol,vety) voi jopa tarkoittaa sähkönkulutuksen tuplausta. 11/11
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Komissio julkaisi viikko sitten luonnoksen uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotannossa käytettävän sähkön/vedyn säännöistä. Katsotaan tässä lyhyesti sähköjärjestelmän silmälaseilla mitä luonnoksesta löytyy 🧵1/x
First things first: Määritelmät. Biomassalla tuotettu sähkö ei ole uusituvaa. 2/x
Uusiutuvaa vetyä voidaan tuottaa joko suorakytketysti tai verkosta otettavalla sähköllä. Suorakytkennässä uusiutuvuuden todistaminen on suht simppeliä koska lähtökohtaisesti ei ole liityntää sähköverkkoon. Tekninen liityntä verkkoon sallitaan suorakytketyllekin tuotannolle 3/x
Sähkön vienti Suomesta on kasvamassa. Trendikäs 🧵sähkön viennistä ⬇️ 1/x
Suomi on tuonut sähköä valtavia määriä viimeiset vuodet tai oikeastaan vuosikymmenet. Lähivuodet nettotuonti on ollut 15-20 TWh, viime vuonna 17 TWh. Tämä vastaa noin 20 % Suomessa käytetystä sähköstä 2/x
Tarkemmin tarkasteltuna olemme sekä tuoneet että vieneet sähköä vuositasolla. Sähköä on viety pääosin Viroon. 3/x
Euroopan vedyn kysynnän arvioidaan kasvavan rajusti. Ennen Ukrainan sotaa tehdyt arviot ennakoivat jopa 1500-2300 TWh kysyntää vuonna 2050. Arviot 2030-luvun kysynnästä todennäköisesti nousevat viime viikkojen tapahtumien johdosta. 2/14
Puhtaan vedyn tuottamiseksi tarvitaan erittäin paljon päästötöntä sähköä. Suomessa tuotettu sähkö jo lähes 90% puhdasta ja lisää tulee. Fingrid on solminut yli 5000 MW:n edestä tuulivoiman liittymissopimuksia vuosina 2022–2024 valmistuvista hankkeista. 3/14