Olen isänä, metsästäjänä ja reserviläisenä halunnut kehittää kykyä selvitä onnettomuustilanteista. 🧵siitä miksi suomen kovimmat ensihoitolääkärit opettivat minulle, että jokaisesta autosta ja repusta pitäisi löytyä kiristysside
Kaikkein nopeimmin onnettomuuden uhrin henkeä uhkaa massiiviverenvuoto. Sellainen voi syntyä esimerkiksi avomurtumasta, moottorisahasta, luistimesta, suksen kantista, mökkikirveestä tai ampumaonnettomuudesta. Uhrilla on aikaa tällaisessa tilanteessa on vain minuutteja.
Metsissä ja ampumaradoilla ei ole päivystävää ambulanssia. Onnettomuustilanteissa maallikoiden on osattava toimia, jotta uhri selviäisi niin pitkään, että ammattilaiset ehtivät paikalle. Kiristysside on tässä korvaamaton työkalu
Kiristyssiteellä on mahdollista tyrehdyttää raajaan syntynyt massiiviverenvuoto nopeasti. Moderni kiristysside on mahdollista kiinnittää myös itselle, yhdellä kädellä. Tilapäisvälineet toimivat vain harvoin. Esim 7.gen CAT on käytettävyydeltään ylivertainen vyöhön verrattuna.
Moni kuvittelee, että kiristyssiteen käyttö tarkoittaisi raajan menettämistä. Se ei ole kriisalueilta kerättyjen datan mukaan totta. Kiristysside voi olla paikallaan tunteja ilman riskiä kuoliosta.
Maallikon laittaman kiristyssiteen ottaa pois vain hoitoammattilainen. Löysentäminen kentällä aloittaisi vuodon uudestaan tai päästäisi verenkiertoon raajassa syntyneitä maitohappoja. Kumpikin voi olla potilaalle kohtaloksi.
Oikein laitettu kiristysside kiinnitetään niin tiukalle, että kipua potilaalle aiheutuu väistämättä. Siksi myös kipulääkityksestä tulee huolehtia.
Olen simulaatiopohjaisissa ensiapukoulutuksissa huomannut, että jopa ammatikseen ensiapua kouluttavilla on vaikeuksia uskaltaa vetää kiristyssidettä riittävän kireälle. Siksi harjoitella pitää osaavassa seurassa, ihmisen raajaan. Vain oikein tekemällä voi oppia.
Ensiapukoulutuksessa oikean tekniikan ja välineiden lisäksi tärkeintä on rohkeus. Massiiviverenvuodossa henkeä pelastava hoitotoimenpiteet tuottavat kipua. Rohkeus syntyy vain realistisella harjoittelulla.
Jokaisessa autossa, lasketteluvarustuksessa, retkirepussa ja hirvestäjän liivissä tulisi olla kiristysside ja sen käyttöä tulisi harjoitella käytännössä välineitä käyttäneen opettajan seurassa.
Minut kouluttanut porukka tarjoaa seuraavan kerran koulutusta 7.8. Nuuksiossa, reserviläisille suunnatussa kenttälääketieteen koulutuksessa. reagis.fi/reservilaisille
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
1/ Nyt kun susijahti on kääntymässä loppua kohti, muutama ajatus siitä mitä jahdista todennäköisesti seuraa, niin ekologisesti kuin sosiaalisesti.
Romahtaako kanta?
Lisääntyykö salametsästys?
Lisääntyvätkö susien pihavierailut?
Todennäköisimmin vastaus kaikkiin on ei. Ketju:
2/ Jahdin lähtötilanteessa susikanta oli vahvin sitten 1800-luvun. n. Kun n. 550 suden kannasta ammutaan nyt noin 100, kanta on edelleen vahvempi kuin se oli vuonna 2024 kanta-arvion mukaan.Aikaisempien jahtien vaikutus voidaan korrelaatiotasolla nähdä tästä tilastosta.
3/ Suden lisääntymiskyvyssä tai elinolosuhteissa ei ole tapahtunut muutosta, joten pidän todennäköisenä, että vaikutus on samanlainen kuin aiemmissakin jahdeissa. Kannan kasvunopeus hidastuu tai taittuu, mutta ei romahda
1/ Metsästäjien aseenkäsittelytaito puhuttaa. Tässä
ketjussa lista asioita joihin itse kiinnitän huomiota
arvioidessani kuinka pätevä aseenkäsittelijä metsästäjä
on.
Taitotasoa pystyy arvioimaan kohtuullisen hyvin ilman
ainoatakaan laukausta.
2/ Tarjoan mieluusti uusille metsästäjille
mahdollisuuksia päästä metsälle. Jotta voin tehdä sitä
turvallisesti ja järkevästi, minun on tiedettävä kuinka
osaava aseen käsittelijä metsästäjä on.
Pyydän kaverin käymään oman aseen kanssa vierailulla.
3/ Pyydän ottamaan aseen suojuksesta.
Esimmäinen kohta, johon kiinnitän huomiota on onko
lukko jo valmiiksi auki, tai tarkistaako kaveri aseen patruunapesän heti pussista ottamisen jälkeen?
Jos ei, minun on pyydettävä näyttämään että ase on
tyhjä.
Otsikko alla viittaa siihen, että yhteiskuntaa vahvistavan moraalitarkastelun sijasta moraalia tarkastellaan "liberaali hyvä - konservatiivi paha" akselilla.
Tämä on vaarallinen virhe. Ratkaisu sen välttämiseen on olemassa.
2/ Tällainen moraalisten vihollisten etsiminen on houkuttelevaa. Erityisesti moraalikonservatiivien ulostulot on helppo kääntää juuri otsikon kaltaiseksi uhaksi kaikkea arvokasta kohtaan.
Radikaaliemmat ulostulot ovatkin huolestuttavia.
3/ Mutta moraalin tarkastelu yksikantaisella hyvä-paha -akselilla osoittaa, että käsitys moraalista on liian kapea.
Moraali ei ole jaettu kokoelma sääntöjä, joitka määrittelevät oikean ja väärän.
Moraali voidaan jakaa eri perustoihin, joita eri ihmiset painottavat eri tavalla
1/ Tuli vastaan kysymys, miksi lapsia opetetaan metsästämään. Kysymys on hyvä. Monelle voi herätä pohdintaa siitä miten lapsen kanssa tulisi toimi kuolemaa sisältävän elämäntavan kanssa.
Koska olen opettanut omia lapsia, tässä ketjussa minun vastaukseni
2/ Tärkein motivaationi opettamiselle on rehellisyys. Olemme sekasyöjiä, joten näen välttämättömäksi käsitellä lasten kanssa mistä ruoka tulee. Yksi konsti tähän oli Elina Lappalaisen Nakki lautasella.
Mutta pelkän tarinan muodossa kokonaisuus ei välity mielestäni riittävästi.
3/ Paras tapa käsitellä asiaa ikätasoisesti on ollut tuoda liharuokaan vahvampi linkki oikeaan eläimeen, josta se on peräisin. Siksi esim. lintujen tuomien kotiin ja kokonaisten hirvieläinten pilkkominen yhdessä lasten kanssa on ollut askel realistiseen suuntaan.
1/ Oon joutunut tätä metsästyskautta aloitellessani miettimään olisinko valmis tappamaan suden, mikäli tilanne tulisi vastaan.
Olisin, tarkoilla ehdoilla. Ja niiden ehtojen toteutuessa minut jätettäisiin tuomitsematta rikoksesta.
Ketjussa tarkennus
2/ Osallistun tänäkin syksynä koirilla tapahtuvaan hirvijahtiin. Siinä epätodennäköisessä tilanteessa, jossa havaitsisin suden olevan koiran perässä ja aiheuttavan sen hengelle välittömän uhan, ampuisin suden.
3/ Susi on tiukasti suojeltu laji ja sen tappaminen ilman poikkeuslupaa on törkeä metsästysrikos.
Kuvaamani kaltainen tilanne on kuitenkin pakkotila jossa ampuminen on välittömän vaaran torjumiseksi ainoa keino.
1/ Yleisin kommentti, johon oon susikeskustelussa törmännyt on "susi ei ole tappanut ihmistä sataan vuoteen", johon koitan kärsivällisesti vastata, että mahdollisesti siksi, että viimeksi kun tappoi, sudet hävitettiin Suomesta.
2/ Susikannan osalta tärkein tunnusluku ei ole susitiheys koko Suomen pinta-alaan suhteutettuna. Se kieltämättä näyttää pieneltä.
Suden kanssa tapahtuneet kohtaamiset ja erityisesti sellaiset, joissa susi ei ole väistänyt ihmisen havaittuaan on tärkeämpi suure.
3/ Näiden kohtaamisten määrä on moninkertaistunut viimeisten parin vuoden aikana. Erityisesti Uudellamaalla kasvu on ollut valtavaa. Näin on tietenkin, koska täällä ihmisiäkin on eniten ja aikaisemmin susia ei ole ollut lainkaan. Nyt sudet elävät siellä missä ihmisetkin.