Zoltan Poszar on tunnettu sijoitusasiantuntija Credit Suisselta. Zoltanilta tuli ulos hiljattain uusi katsaus maailman makrotaloudellisesta nykytilanteesta ja mitä sijoittajien pitäisi siitä ajatella.
Sotaa on monenlaista; kuumia, kylmiä, ja kuumia sotia kylmissä paikoissa (kyberavaruudessa, avaruudessa ja meren alla), sekä taloudellisia sotia.
Sota on inflatorinen ilmiö.
3/20
Inflaatio ei alkanut Ukrainasta, mutta se pahensi sitä.
Nykyhetken inflaation pääajureina on pandemiapullonkaulat (ja niiden rippeet), sekä maailman eskaloituva taloussota. Jos nämä asiat jatkuvat, ei inflaatio todennäköisesti pysähdy.
4/20
Euroopassa toivotaan kahden asian toteutuvan:
1. Inflaation huippu on nurkan takana 2. Tiukka rahapolitiikka lähestyy loppuaan
5/20
Jos näistä ensimmäinen on totta, niin on myös jälkimmäinen. Jos ei, niin myös tiukka rahapolitiikka jatkunee
Zoltan arvio, että geopoliittinen riski on erittäin todellinen. Arvioiko markkinat geopoliittisen riskin (ja inflaation) tällä hetkellä alakanttiin?
6/20
Matalan inflaation (länsi)maailma lepää kolmen pilarin päällä:
1. Halpa työvoima jenkeissä maahanmuuttajien muodossa 2. Halpa kama Kiinan tehtaista 3. Halpa kaasu Venäjältä Eurooppaan
Nämä kaikki ovat toimineet hienosti vuosikymmeniä. Nyt näyttää siltä ettei toimi enää.
7/20
Trumpin maahanmuuttopolitiikka on vähentänyt halpaa työvoimaa jenkeissä.
Yhdysvaltojen tiukempi linja Kiinan suhteen vaikeuttaa kauppaa itään. Ensin rajoitettiin tavaran tuontia, nyt taloudellinen sota on laajentunut myös teknologiaan.
8/20
Kiinan presidentti Xi puolestaan jatkaa kovia pandemiarajoituksia aiheuttaen toimitusketjuhaasteita.
USA:n ja Kiinan taloudellisesta yhteistyöstä on tulossa inflatorinen vuosikymmeniä kestäneen tehokkuuden jälkeen.
9/20
Eurooppa on puolestaan riippuvainen venäläisestä kaasusta. Ensin Nord Stream 2 sanktiot, sitten kuuma sota Ukrainassa.
Taloudellinen sota ottaa lisäkierroksia:
- USA aseistaa dollarin (jäädytti Venäjän dollarireservit)
- Venäjä aseista raaka-aineet
Sotatalous on alkanut.
10/20
Nyt valtionjohdolla on enemmän merkitystä kuin keskuspankkien johdolla. Viime vuosikymmenet oli sijoittajalle helppoja: Keskuspankit taisteli deflaatiota vastaan pumppaamalla assetteja (osakkeet, asunnot).
Nyt meidän täytyy kuunnella ennemmin valtioiden päämiehiä.
11/20
Lännessä kulutetaan täysiä tavaraa, joka tulee Kiinan tehtaista, jotka taas tarvitsevat venäläisiä raaka-aineita.
Venäjän ja Kiinan raaka-aine/tehdas -suhde länteen on mahdollistanut “makro-rauhan” ja deflaation. Nyt tämä "pyhä kolminaisuus" on uhattuna taloussodan vuoksi
12/20
Toisaalla keskupankit yrittävät taistella inflaatiota vastaan assettien deflaatiolla korkoja nostamalla.
Maailma, jossa oli liikaa kysyntää ja liian paljon tavaraa, siirtyy nyt maailmaan, jossa on liian vähän tavaraa, mutta liikaa kysyntää.
13/20
Nyt inflaatiossa on siis enemmän kyse tarjonnasta kuin kysynnästä, ja enemmän geopolitiikasta kuin kansallisesta politiikasta.
Yhdysvalloissa inflaatio onkin _se_ isoin ongelma ja sitä vastaan taistellaan kaksin käsin.
14/20
Keskuspankin (=fed) pääjohtaja Powell haluaa päästä historiankirjoihin johtajana, joka tappoi inflaation (ks. Paul Volcker). Jos hän epäonnistuu, aiheuttaa se samalla tuhoa fedin luotettavuudelle.
15/20
Powellin onnistumisesta riippuu, miten taloudellinen sota etenee.
Globaalissa voimatasapainossa on Zoltanin mukaan kolme kokonaisuutta: armeija, teknologia ja tuotanto, johon liittyy raaka-aine tuottajat, tuotantolaitokset ja globaalit kuljetusketjut laivarahteineen.
16/20
Jos taloudellinen sota kärjistyy, ei lännen keskuspankeilla ole hyviä vaihtoehtoja inflaation nitistämiseen.
Mitä jos tarjonta laskee paljon nopeammin kuin keskuspankit voivat tappaa kysynnän korkoja nostamalla?
17/20
Sodat on vaikeita ennustaa, ja niin on inflaatiokin. Jos nykyinflaation näkee syklisenä, palautumisen aikana, on inflaatio saavuttanut jo huippunsa.
Jos taas uskoo rakenteelliseen uuteen maailmanjärjestykseen kahden suurvallan haastaessa USA:n, on inflaatio vasta alkanut
18/20
Loppuun Zoltan vielä palaa eri sodan muotoihin. Nykyään sota voi tarkoittaa muutakin kuin kuumaa sotaa maaalueilla: Sodat käydään kyberavaruudessa, meren alla, SWIFT-pankkiliikentellä, raaka-aineilla, valuutoilla ja inflaatiolla.
Sota ei välttämättä tarkoita ammuskelua.
19/20
Tänä päivänä meidän täytyy miettiä mitä vaikutuksia tällä valtavalla geopoliittisella pelillä on, eikä keskittyä viime kuukauden inflaatio-lukemaan.
Mikä on riski sille, että inflaatio pysyy taloudellisen sodankäynnin seurauksena korkealla todella pitkään?
20/20
“Paras tapa tuhota kapitalistinen järjestelmä, on murskata rahan arvo.”
- Vladimir Lenin
END/
Mitäs luulette, ollaanko menossa eskaloituvaan taloussotaan ja pitkään inflaatioon?
Ja jos tästä oli jotain iloa, pistähän sydäntä ketjun ensimmäiseen viestiin, että algoritmit tykkää 👇
Jenkeissä on viety läpi laki, jossa uiguurien kansanmurha tunnustetaan ja pakkotyön avulla valmistetuille komponenteille voisi lätkäistä tuontikiellon. Epäselvää tosin on, missä määrin tuota optiota käytetään. EU:ssa vastaavasta puhutaan, muttei tehty.