Moni tosiaan pitää puheita taktisista ydinaseista kömpelöinä, sillä vaikka näiden tuhovaikutus strategisiin nähden on pienempi, olisi ydinaseen käyttäminen missä tahansa muodossa strateginen valinta. Se että maahan jaa hieman vaatimattomampi monttu, ei tee aseesta taktista.
4/
Mennää asiaan. Jos strategisia ydinaseita pystyi laukaisemaan monipuolisesti erilaisilta lavereilta, niin sama juttu pätee näissä taktisissakin. Itseasiassa näillä valikoima on vieläkin kirjavampi.
5/
Esimerkiksi merivoimien käyttämät Kalibr-risteilyohjukset voidaan ilmeisesti varustaa ydinkärjellä. Ero mereltä laukaistaviin strategisiin ydinaseisiin näkyy tässä yhteydessä myös esim ohjuksen lentoradassa. Strategiset olivat ballistisia ohjuksia.
Näiden edellä mainittujen osalta ydinkärkien tehosta ei ainakaan minun silmään löytynyt mitään tarkkaa tietoa, mutta arviot vaihtelee jossain 10-100 kilotonnin välimaastossa. Lähteestä vähän riippuen. Yksi kärki per ohjus.
9/
Ilmasta laukaistavien osalta taas esimerkiksi muutama kuukausi sitten Kremenchuckiin konventionaalisella taistelukärjellä ammuttu Kh-22 ohjus voidaan varustaa ydinkärjellä, jopa 350kt sellaisella. Käsittelin ohjusta jo taannoin.
Tämä Kh-22 ei tehonsa puolesta varsinaisesti ole mikään ”low yield”, mutta lyhyehkön muutaman sadan kilometrin kantaman takia siitä puhutaan kuitenkin taktisena. Kuten sanottua, jaottelu ei ole ongelmaton.
11/
Puheet ”heikkotehoisten” ydinaseiden käytöstä ovat tosiaan lisääntyneet.
Low-yield jutut ovat kuitenkin jo siinäkin mielessä harhaanjohtavia, että esimerkiksi aikaisemmassa langassa mainittu Hiroshiman Little Boy oli 15kt räjähdys - siis nykymittareilla low-yield.
On sitä toki vielä pienempiäkin ydinpommeja. Esimerkiksi tällaisella 2S7 panssarihaupitsilla pystyy ampumaan ydinkranaatteja, joiden tehosta en kylläkään löytänyt oikein arvioita. Kaiketi muutamia kilotonneja per kranaatti(?).
Tässä myös eräs tunnettu esimerkki ydinkranaatista, tällä kertaa yhdysvaltalaisten demoamana. Tuossa voimakkuus oli noin 15kt, siis sen jo mainitun Hiroshiman veroinen.
14/
Tätä pienempien räjähdysten tuhovoimasta osviittaa voi hakea parin vuoden takaisesta Beirutissa onnettomuudesta. Mikä siis EI tietenkään ollut ydinräjähdys, mutta iso jysäys kuitenkin.
Tässä ketjussa on pohdittu tällaisten taktisten ydinaseiden käytön mielekkyyttä sotilaskohteita vastaan. Linkkaus just tuohon postaukseen siinä esitetyn kiinnostavan kuvan takia.
Vastaavaa kelailua pienempien latausten osalta tehdään myös alussa linkatussa rusin artikkelissa.
17/
Summa summarum, ydinaseita on moneen eri lähtöön. On pienempiä, on isompia, on lyhyemmälle ja on pidemmälle kantavia. Toisilla voi tuhota kokonaisia kaupunkeja, toisilla kyliä. Toiset ovat jonkun mielestä strategisia, toiset taktisia.
18/
Nii ja sanottakoon vielä että en todellakaan ole näiden suhteen asiantuntija. Kunhan nyt joutessani vähän itselleni tätä kuviota selvittelin, kerta maailmalla näistä puhutaan sekavia kiihtyvään tahtiin.
19/
Aseiden inhottavuudesta huolimatta myös sellainen realitycheck lienee paikallaan, että yhtään näitä vähättelemättä asioita on hyvä katsoa välillä myös hieman etäämmältä. Tässä esimerkiksi 50kt tuhovoiman mallinnus. Siis tuo pieni nöppönen tuolla jossain Lymanin nurkilla.
20/
Täytyy kuitenkin todella toivoa, että tämä käsi jätettäisiin tälläkin kertaan pelaamatta, vaikkei se automaattisesti maailmanloppua tarkoittaisikaan.
21/21
Nimittäin jo edes sen vähätehoisen ydinaseen käyttö avaisi sellaisen pandoran lippaan, minkä seurauksista edes ne oikeat asiantuntijat eivät pysty varmuudella sanomaan.
22/22
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Putin jatkaa kovia #ydinase puheitansa. Penkasin Venäjän ydinasevarantoja yhden pitkäksi venyneen langan muodossa. ☢️🧵👇
1/
Ensalkuun on tunnustettava, että tämä oli opintomatka itsellennekin. Ydinaseille ei ole ilmatorjuntaupseerin perusopinnoissa ollut paljon tarvetta eikä sijaa. Onneksi. Mutta lisätieto ainakin omalla kohdalla selventää ajatuksia. Toivottavasti joku kokee tästä samalla tavalla.
2/
Twiittiketju perustuu pääosin tähän julkaisuun. Alkuun kuitenkin hieman yleisluontoisia nostoja.
Ukraina🇺🇦 ei ole sodan ainut aseapua saanut osapuoli. Viime päivinä on puhuttu Iranin🇮🇷 aseellisesta tuesta Venäjälle🇷🇺. Käytännössä tämä on tarkoittanut ainakin erilaisia miehittämättömiä ilma-aluksia. Tarkastellaanpas niitä 🧵👇
1/
Erityisesti oheiset Shahed-136 lennokit ovat saaneet palstatilaa. Venäläiset kutsuvat samaa keksintöä Geran-2.
“As for Iran, there is evidence that the Russian army is indeed receiving and already using (Iranian UAVs – UNIAN). We have already seen one Shahed 136 shot down,”
Kyseessä on niin kutsuttu suicide/kamikaze drone. Jossain puhuttu myös vaanivasta (loitering munition) aseesta, mutta näihin nyt ei ehkä kannata sen tarkemmin takertua. Pointti on, että lennokki syöksyy päin kohdettaan räjähtäen tietysti itse taistelulatauksensa mukana.
3/
Muuan johtaja puhui vastikään kansalleen korostaen kotimaisten asejärjestelmiensä olevan länsimaisia verrokkejaan edistyneempiä. Kehräsin niistä langan.👇1/
Täsmäaseet ovat hyvä esimerkki. Paitsi että yleensä ne eivät toimi.
”Three U.S. officials said the United States estimated that Russia’s failure rate varied day-to-day, depended on the type of missile being launched, and could sometimes exceed 50%,” 2/
Spekulaatio uudesta Ukrainan saamasta aseistuksesta kiihtyy, kun twitterissä jaettiin kuvamateriaalia ilmapuolustuksen lamauttamiseen ja tuhoamiseen tarkoitetun AGM-88 tutkasäteilyyn hakeutuvan ohjuksen rippeistä. Lanka aiheesta 🧵1/
Huhut lähtivät liikkeelle kaiketi näistä kuvista, jossa väitetysti on on AGM-88 ohjuksen osia. 2/
AGM-88 HARM (High-speed anti-radiation missile) on siis tutkasäteilyyn hakeutuva ohjus. Ohjuksen ensisijaiset kohteet ovat vastustajan ilmapuolustuksen tutkakalusto. Siis kuten vaikkapa tämä Pantsir tässä. Ja miksei myös yhtälailla S-300, muttei toki tietenkään kuvan lavetti. 3/