Tässä ketjussa katsotaan tuntitasolla viimeisimpiä tietoja (eiliseen asti) kulutuksen, kysynnän ym. muutoksista. Tarkoituksena mahdollisesti julkaista samoja kuvia uusimmalla tiedolla päivitettynä esim. viikoittain, jos kiinnostusta on.
1/13. Hinta. Viikon 40 lopussa ja viime viikon eli 41 alussa nähtiin vuositasoon nähden poikkeuksellisen pitkään kestäviä halpoja hintoja. Viime viikon lopulla palattiin ”normaaliin”, mutta alemmalle tasolle kuin alkusyksystä.
2/13. Hinta. Maakaasun hinta on jatkanut elokuun lopulla alkanutta laskuaan, mikä näkyy Saksan hinnoissa. Vaikuttaa sitä kautta usein myös Suomen korkeimpiin hintoihin.
3/13. Kulutus. Viikkotasolla kulutus näyttäisi 5 vuoden keskiarvoon verrattuna vähentyneen jonkin verran edelleen ja on nyt suunnilleen -7 % tasolla.
4/13. Kulutus. Kulutus vaihtelee muutenkin paljon mm. lämpötilan mukaan. Vuosikuvassa syksyn vähennys vaikuttaa kuitenkin jo aika pitkäaikaisemmalta trendiltä.
5/13. Kulutus. EU:n ”hätätoimenpideasetuksessa” (EU 2022/1854) pyritään siihen, että jäsenmaiden kuukausittainen sähkön kokonaiskulutus vähenee 10 % marras-maaliskuussa verrattuna 5 vuoden keskiarvoon vastaavalla ajanjaksolla. Tässä ei Pohjoismaissa olla vielä.
6/13. Kysyntä. Vuorokausimarkkinan hintariippumattoman kysynnän määrää kannattaa seurata, koska se vaikuttaa hintaan ja kertoo suoraan muutoksista ostajien käyttäytymisessä. Kulutus sen sijaan perustuu kysynnän lisäksi tarjontaan ja myös pörssin ulkopuolisiin kauppoihin.
7/13. Kysyntä. Toteutunut kysyntä verrattuna lämpötilakorjattuun malliin kertoo vuorokausimarkkinan ostajien käyttäytymisen muutoksista.
8/13. Tuotanto. Loviisan vuosihuoltojen vuoksi ydinvoima ei ole vielä ehtinyt käydä aivan maksimissa (kaikki yksiköt täydellä teholla), vaikka onkin ollut korkeaa. Tuulivoimatuotanto selittää paljolti alhaiset hinnat viikoilla 40-41.
9/13. Tuotanto. Tuulivoimatuotanto oli paitsi korkeaa, sitä myös jatkui poikkeuksellisen pitkään. Vesivoima jousti kovalla tuulella alaspäin.
10/13. Tuotanto. Tuulet eivät ole olleet lokakuussa erityisen kovia ainakaan P-Pohjanmaalla, mutta niistä saatiin tuulivoimaloiden määrän kasvettua enemmän sähköä. Maksimissaan n. 400 MW enemmän kuin alkuvuonna ja n. 800 MW enemmän kuin 2021.
11/13. Tuotanto. Muun tuotannon (kuin ydin, vesi ja tuuli) eli pääasiassa yhteistuotannon (kaukolämpö ja sähkö, CHP) tuottama sähkö vaikuttaa samankaltaiselta viime vuoden vastaavaan aikaan nähden. CHP-tuotannon pitäisi nousta selvästi ilmojen kylmetessä.
12/13. Siirtoyhteydet. Viikolla 39 SE3-tuonnissa oli rajoituksia, mikä saattoi vaikuttaa Suomen hintaan. SE1-tuontia rajoitetaan turvallisuussyistä 300 MW, kun Olkiluoto 3:n tuotanto ylittää 1000 MW.
13/13. Lopuksi vertailu jos tällä hetkellä oletetulla tuotannolla, kulutuksella ja siirroilla kohdataan viime vuoden joulukuun kaltainen korkea kulutustilanne. Tilanne olisi viime vuotta parempi, jos kulutus vähenee ja OL3 käytössä.
Data: Entso-E:n transparenssialusta, ACER:in keräämä REMIT-data, Nord Pool, Fingrid, Ilmatieteen laitos.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
1/16. OL3:n ja lisääntyneen tuulivoiman vuoksi lähtökohdat tulevaan talveen ovat sähkömarkkinoilla Suomessa aivan eri kuin vuosi sitten. Mutta kuinka paljon nämä tekijät vaikuttavat hintaan? Tässä ketjussa ennuste tulevan talven hinnoiksi tuntitasolla.
2/16. Aluksi on syytä katsoa, miten sähkön kulutus reagoi hintaan, koska se vaikuttaa tässä käytettyyn mallinnustapaan. Tässä auttaa tuntihintojen nousu loppukesällä. Kulutuksen hintajousto näyttää hyvin vähäiseltä.
3/16. Lisäksi on syytä huomioida kulutuksen merkittävä väheneminen. Jo nyt on aika varmaa, että tästä vuodesta tulee sähkönkulutukselta alhaisin vuosikausiin. Tilanne on sama, vaikka mitataan kulutusta kesäkuun alusta alkaen.
1/10. Sähkön kulutus Suomessa väheni viiden vuoden keskiarvoon nähden marraskuussa lopulta vain alle 7 % (pelkästään viime vuoteen verrattuna luku on suurempi). Tämä ei nykytilanteessa ole ehkä aivan riittävää, kun kulutus talvea kohti kasvaa.
2/10. Kulutussäästöt keskimääräiseen kulutukseen nähden jäivät pieniksi marraskuun jälkipuoliskolla yksinkertaisesti siksi, että ulkoilman lämpötilat olivat keskimääräistä viileämpiä, mikä lisäsi kulutusta.
3/10. Riittävyyden kannalta huojentavaa kuitenkin on, että lämpötilakorjattuna kulutus väheni marraskuun lopulla selvästi aiempaa enemmän. Tämä saattoi olla seurausta korkeista hinnoista.
1/9. Tässä ketjussa uusimpia tietoja sähkön kulutuksen muutoksista ja säästöistä. Viime viikkojen datoissa ehkä mielenkiintoisinta on, miten kulutussäästöihin on vaikuttanut ilman lämpötilan ja sähkön tukkumarkkinahintojen suuri vaihtelu.
2/9. Hinnat olivat Suomessa viime viikon ke-pe Saksan hintoja ja maakaasun rajakustannustakin korkeampia. Se johtui pääosin vähäisestä tuulivoimasta ja viilenneen sään kasvattamasta kulutuksesta. Edellisen viikon pe-la hinnat taas olivat tuulen vuoksi poikkeuksellisen matalia.
3/9. Toissa viikolla kulutussäästöjä oli tänä syksynä ensimmäistä kertaa yli 10 % (ja yli 1000 MW), mutta ehkä hieman yllättäen viime viikolla säästöt olivat hyvin vähäisiä ke-su. Tuolloin siis lämpötila laski, mutta hinta oli korkea.
1/9. Sähkön kulutus oli Suomessa viime viikon arkipäivinä n. 10 % viiden vuoden keskiarvoa alhaisempaa, mutta viikonloppuna ero tasoittui ja lopulta viikolla päädyttiin viime viikoille tyypilliseen 8-9 % vähenemään.
2/9. Kulutuksen reilua vähentymistä selittää osin se, että ilman lämpötila oli viime viikolla jonkin verran keskimääräistä korkeampi.
3/9. Tässä on estimoitu lineaarinen regressio (OLS), jossa kulutusta on selitetty lämpötilalla ja dummy-muuttujilla vuorokauden eri tunneille (arkipäivät sekä viikonloput ja lomat erikseen). Tällä mallilla voidaan arvioida karkeasti lämpötilan osuutta kulutuksen vähenemisestä.
1/10. Sähkön kulutuksen ero 5 vuoden keskiarvoon nähden oli Suomessa viime viikolla n. -9 % eli kulutussäästöt ovat kasvaneet jonkin verran aiemmista viikoista, jolloin se oli luokkaa -7 %.
2/10. Vuosikuvassa näkyy selvästi syyskuussa alkanut trendi, jossa sähkön kulutus on tavanomaista vähempää. Trendi on toistaiseksi ollut aika pysyvä.
3/10. Lämpötila ei selitä kulutuksen vähentymistä, sillä tänä syksynä lämpötilat eivät ole pitkäaikaisesti poikenneet merkittävästi vastaavan ajan 5 vuoden keskiarvosta.
1/18. Sähkön tukkuhinnat olivat kesällä ainakin omia ennakointejani selvästi korkeampia. Tässä ketjussa etsitään taustoja hinnoille vertailemalla vastaavaan ajanjaksoon vuosi sitten. Kuvat ehkä selvempiä täällä: sahkomarkkinablogi.blogspot.com/2022/09/markki…
2/18. Heinä-elokuussa Suomen aluehinnat olivat siis tänä vuonna selvästi korkeampia kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna. Toisaalta myös huomattavan matalia hintoja oli tänä vuonna selvästi enemmän.
3/18. Suomen oma tuotanto kesinä 2021 ja 2022 oli suht. samankaltaista. Ydinvoiman ajo rikkonaisempaa 2022, tuulivoimaa enemmän 2022 (+50 %), kulutus vähän alhaisempaa 2022 (-3,4 %). Oma tuotanto olisi saanut kasvaa enemmänkin (kasvoi 3,4 %), koska Venäjän tuonti jäänyt pois.