1) Keskihinta laskee edulliseksi: 30-50 €/MWh. 2) Hinnanvaihtelut ovat suuria. Tuuli heiluttaa hintaa. 3) Tuulivoiman saama keskihinta laskee oleellisesti alemmaksi kuin markkinan keskihinta.
Perustelut ketjussa🧵
Oleellisesti hintaan vaikuttaa 1) Tuotannon määrä 2) Kysynnän määrä 3) Siirtoyhteyksien kehitys ja naapurialueiden tilanteet 4) Marginaalisähkön tuotantokustannus
Sähkön kysyntä ei valitettavasti juurikaan kasva: 1) Taantuma laskee kulutusta. 2) Investointipäätöksestä kulutukseen on vuosien viive. Merkittäviä sähköintensiivisiä investointipäätöksiä ei näy. 3) SE1:n vetyteräs on pisimmällä, mutta sekin aloittanee vasta 2026.
Uusia siirtoyhteyksiä tulee ennen vuotta 2027 vain Aurora Line +800 MW SE1:lle. SE1 on ylituotantoalue eli se laskee Suomen hintaa. Kalliiseen Viroon viedään jo nyt 1000 MW. SE3 on ratkaiseva, mutta sinnekin on rajallinen 1200 MW yhteys. Nettoneutraali on päätelmäni.
Fossiiliset polttoaineet määräävät hintaa niukoilla hetkillä. Ukrainan sodan hintashokki väistynee. Tällöin kalliiden tuntien hinnat asettunevat mieluummin 200 €/MWh kuin 500 €/MWh hintatasoille.
Eli tulevina vuosina halvan sähkön tarjontaa on runsaasti suhteessa kysyntään ja niukkojen hetkien hinnat ovat myös pienemmät. Hinta tipahtaa oleellisesti.
Futuurit ennustavat Pohjolaan noin 70-80 €/MWh keskihintaa vuodelle 2024. Itse uskon matalampaan hintaan.
Hiukan vielä tarkemmin. Tänä syksynä sähkön markkinahinta on painunut nollaan, kun ydinvoimalat ovat käyneet ja tuulta on ollut noin 3000 MW.
Skaalasin viimeisen 12 kk tuulen pysyvyyskäyrän 7 GW:n (2024) ja 10 GW:n (2026) tehoille. 7 GW -> 3 GW ylittyy 2700 tunnilla ja 10 GW:lla jo yli 4000 h. Jos ja kun kysyntä ei oleellisesti kasva, nollahintaisia tunteja on odotettavissa tulevina vuosina hyvin runsaasti!
Mielenkiitoista on nähdä, miten tuuliala reagoi hinnan tippumiseen. Rakennetaanko siitä huolimatta, luottaen kysynnän kasvuun pitkällä aikavälillä? Pohjola tullee olemaan sähköintensiivisen tuotannon keskittymä tulevaisuudessa. Ja Suomi on hyvä maa maatuulivoimalle.
Viimeinen sivuhuomio:
Tuulivoiman saama hinta kuluvana vuonna on ollut erinomainen 97 €/MWh. Se on 30 % alempi kuin markkinan keskihinta.
2021 luvut olivat 61 €/MWh ja 14 %.
Mielenkiintoista nähdä seuraavien vuosien luvut! Analyysille uhraa mieluusti muutaman lomatunnin.
Vielä yksi sivujuonne:
Tunnissa tuotetun tuulisähkön arvo ei ole suurimmillaan silloin, kun sähköä tuotetaan eniten. Hajonta on suurta, mutta suurimmat tuntiarvot näyttävät syntyvän noin 1500-2000 MW tuulitehoilla.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Onko Suomen⚡️-järjestelmä peruskorjauksen tarpeessa?
Ei ole.
Se on tuottanut luotettavasti Euroopan toiseksi halvinta ultrapuhdasta sähköä.
Pieniä viilauksia voisi tehdä.
Ketju🧵
Arviointia on mielekkäintä tehdä tulosten perusteella.
1) Suomessa oli Euroopan toiseksi halvin sähkö kahtena edellisenä vuonna. Mitalisijat tulevat jatkumaan ja hopea voi jopa kirkastua kullaksi lähivuosina.
2) Suomessa on ennätyspuhdas sähkö.
🇫🇮 33 gCO2/kWh
🇪🇺 251 gCO2/kWh
Kerroin on 7.
Päästöt ovat vähentyneet 87 % vuodesta 2010 - kiitos ydinvoiman tuulen ja toimivan sähkömarkkinan.
Joulukuun ⚡️-minikatsaus myöhässä 1) Tuulivoiman saama hinta 51 €/MWh oli pitkästä aikaan hyvä 2) Tuulivoiman kannibalisaatio 35 % 3) Joulukuussa tarvittiin sähköä Ruotsista
Koko vuoden luvut 1) 🌬️ sai 40 €/MWh 2) 🌬️ kannibalisaatio 33 % (suhteessa kulutuksen, ei tuotannon, keskihintaan) 3) 🌬️ ei aivan ylittänyt💧:n tuotantoa
Tuulivoiman kannibalisaatio Suomessa on voimakkaampaa kuin Saksassa. Se johtunee Ruotsin suuresta tuulivoimaosuudesta ja kohtuu hyvistä siirtoyhteyksistä.
1) Keskihinta 40 €/MWh (YTD2023 53€/MWh) 2) Hinnanvaihtelut ovat suuria. Tuuli heiluttaa hintaa. 3) Tuulivoiman saama keskihinta alittaa 30 €/MWh:n
Perustelut ketjussa🧵
Oleellisesti hintaan vaikuttaa 1) Tuotannon määrä ja rakenne 2) Kysynnän määrä ja rakenne 3) Siirtoyhteyksien kehitys 4) Pohjolan vesitilanne 5) Kaasun, hiilen ja päästöoikeuksien hinta
Tuotantokapasiteetti Suomessa lisääntyy maltillisesti 1) Tuuli +1100 MW, + 3 TWh 2) Aurinko +800 MW, +1 TWh 3) Ja Kemin Bio +240 MW ajaa täysillä, nettolisäys arviolta 1 TWh
Helsingistä lähtee Salmisaari (-160 MW) ja Meri-Pori siirtyy talven jälkeen kriisivaraksi.
Viikon energiauutinen oli @KemijokiOy :n ilmoitus pumppuvoimaloista.
Itsellä kiinnosti heti, että minne näitä voisi Kemijoen varrella saada🤔
Puolen tunnin ruokatunnin uhrasin kartan katsomiseen. Klubiaskikansiajattelu ketjussa.🧵 hs.fi/talous/art-200…
Kriteerit 1) Iso teho -> lähellä pitää olla hyvä kytkentäpiste 400 kV:n kantaverkkoon 2) Joki ala-altaana 3) Yläallas jokin asumaton järvi lähellä jokea, mutta tarpeeksi korkealla 4) Ei saa olla suojelualue
Hyvät kytkentäpisteet ovat vanhan tuulityön takia hyvin muistissa. Heti ajatus johti Pirttikoskeen, jossa on merkittävä kantaverkon risteyskohta.