1/10. Sähkön kulutuksen ero 5 vuoden keskiarvoon nähden oli Suomessa viime viikolla n. -9 % eli kulutussäästöt ovat kasvaneet jonkin verran aiemmista viikoista, jolloin se oli luokkaa -7 %.
2/10. Vuosikuvassa näkyy selvästi syyskuussa alkanut trendi, jossa sähkön kulutus on tavanomaista vähempää. Trendi on toistaiseksi ollut aika pysyvä.
3/10. Lämpötila ei selitä kulutuksen vähentymistä, sillä tänä syksynä lämpötilat eivät ole pitkäaikaisesti poikenneet merkittävästi vastaavan ajan 5 vuoden keskiarvosta.
4/10. Lämpötilakorjattu vuorokausimarkkinan maksimihinnalla tarjottu sähkön kysyntä Suomen alueella kuitenkin kasvoi viime viikolla jonkin verran suhteessa aiempiin viikkoihin, mutta on silti keskimääräistä alhaisempi.
5/10. Kun katsotaan sähkön kulutuksen suhteellista vähennystä 30 päivää taaksepäin, Suomen viime viikon hyppäys kulutussäästöissä ei vielä kunnolla näy. Pohjoismaista Ruotsi alitti tänä syksynä ensimmäisenä -10 % tason.
6/10. Ruotsissa kulutus väheni huomattavan paljon lokakuun alussa (viikoilla 40 ja 41), mutta viime viikon lopulla tämä ero 5 vuoden keskiarvoon kuitenkin kapeni selvästi.
7/10. Jos katsotaan erikseen kulutuksen vähenemistä Ruotsin neljällä hinta-alueella, niin niiden kehitys ei ole ollut kovin yhdenmukaista.
8/10. Tässä vielä uusin tilanne 30 viimeisen päivän kulutusmuutoksen suhteen Pohjoismaissa, Baltiassa ja muissa Itämeren ympärysmaissa erikseen maittain ja hinta-alueittain. Lähialueiden kulutusmuutokset vaikuttavat myös Suomeen.
9/10. Saksassa hinta on kaikkialla sama, mutta neljän eri TSO:n alueella kulutus on kunkin alueen omaan viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kehittynyt tänä syksynä aika eri tavoin.
10/10. Lopuksi vertailu jos tällä hetkellä oletetulla tuotannolla ja kulutuksella kohdataan viime vuoden joulukuun kaltainen korkea kulutustilanne, mutta Olkiluoto 3 ei olisikaan käytössä. Tilanne olisi silti viime vuotta parempi, jos kulutus vähenee ja Meri-Pori ajossa.
Data: Entso-E:n transparenssialusta, ACER:in keräämä REMIT-data, Nord Pool, Fingrid, Ilmatieteen laitos.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
1/16. OL3:n ja lisääntyneen tuulivoiman vuoksi lähtökohdat tulevaan talveen ovat sähkömarkkinoilla Suomessa aivan eri kuin vuosi sitten. Mutta kuinka paljon nämä tekijät vaikuttavat hintaan? Tässä ketjussa ennuste tulevan talven hinnoiksi tuntitasolla.
2/16. Aluksi on syytä katsoa, miten sähkön kulutus reagoi hintaan, koska se vaikuttaa tässä käytettyyn mallinnustapaan. Tässä auttaa tuntihintojen nousu loppukesällä. Kulutuksen hintajousto näyttää hyvin vähäiseltä.
3/16. Lisäksi on syytä huomioida kulutuksen merkittävä väheneminen. Jo nyt on aika varmaa, että tästä vuodesta tulee sähkönkulutukselta alhaisin vuosikausiin. Tilanne on sama, vaikka mitataan kulutusta kesäkuun alusta alkaen.
1/10. Sähkön kulutus Suomessa väheni viiden vuoden keskiarvoon nähden marraskuussa lopulta vain alle 7 % (pelkästään viime vuoteen verrattuna luku on suurempi). Tämä ei nykytilanteessa ole ehkä aivan riittävää, kun kulutus talvea kohti kasvaa.
2/10. Kulutussäästöt keskimääräiseen kulutukseen nähden jäivät pieniksi marraskuun jälkipuoliskolla yksinkertaisesti siksi, että ulkoilman lämpötilat olivat keskimääräistä viileämpiä, mikä lisäsi kulutusta.
3/10. Riittävyyden kannalta huojentavaa kuitenkin on, että lämpötilakorjattuna kulutus väheni marraskuun lopulla selvästi aiempaa enemmän. Tämä saattoi olla seurausta korkeista hinnoista.
1/9. Tässä ketjussa uusimpia tietoja sähkön kulutuksen muutoksista ja säästöistä. Viime viikkojen datoissa ehkä mielenkiintoisinta on, miten kulutussäästöihin on vaikuttanut ilman lämpötilan ja sähkön tukkumarkkinahintojen suuri vaihtelu.
2/9. Hinnat olivat Suomessa viime viikon ke-pe Saksan hintoja ja maakaasun rajakustannustakin korkeampia. Se johtui pääosin vähäisestä tuulivoimasta ja viilenneen sään kasvattamasta kulutuksesta. Edellisen viikon pe-la hinnat taas olivat tuulen vuoksi poikkeuksellisen matalia.
3/9. Toissa viikolla kulutussäästöjä oli tänä syksynä ensimmäistä kertaa yli 10 % (ja yli 1000 MW), mutta ehkä hieman yllättäen viime viikolla säästöt olivat hyvin vähäisiä ke-su. Tuolloin siis lämpötila laski, mutta hinta oli korkea.
1/9. Sähkön kulutus oli Suomessa viime viikon arkipäivinä n. 10 % viiden vuoden keskiarvoa alhaisempaa, mutta viikonloppuna ero tasoittui ja lopulta viikolla päädyttiin viime viikoille tyypilliseen 8-9 % vähenemään.
2/9. Kulutuksen reilua vähentymistä selittää osin se, että ilman lämpötila oli viime viikolla jonkin verran keskimääräistä korkeampi.
3/9. Tässä on estimoitu lineaarinen regressio (OLS), jossa kulutusta on selitetty lämpötilalla ja dummy-muuttujilla vuorokauden eri tunneille (arkipäivät sekä viikonloput ja lomat erikseen). Tällä mallilla voidaan arvioida karkeasti lämpötilan osuutta kulutuksen vähenemisestä.
Tässä ketjussa katsotaan tuntitasolla viimeisimpiä tietoja (eiliseen asti) kulutuksen, kysynnän ym. muutoksista. Tarkoituksena mahdollisesti julkaista samoja kuvia uusimmalla tiedolla päivitettynä esim. viikoittain, jos kiinnostusta on.
1/13. Hinta. Viikon 40 lopussa ja viime viikon eli 41 alussa nähtiin vuositasoon nähden poikkeuksellisen pitkään kestäviä halpoja hintoja. Viime viikon lopulla palattiin ”normaaliin”, mutta alemmalle tasolle kuin alkusyksystä.
2/13. Hinta. Maakaasun hinta on jatkanut elokuun lopulla alkanutta laskuaan, mikä näkyy Saksan hinnoissa. Vaikuttaa sitä kautta usein myös Suomen korkeimpiin hintoihin.
1/18. Sähkön tukkuhinnat olivat kesällä ainakin omia ennakointejani selvästi korkeampia. Tässä ketjussa etsitään taustoja hinnoille vertailemalla vastaavaan ajanjaksoon vuosi sitten. Kuvat ehkä selvempiä täällä: sahkomarkkinablogi.blogspot.com/2022/09/markki…
2/18. Heinä-elokuussa Suomen aluehinnat olivat siis tänä vuonna selvästi korkeampia kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna. Toisaalta myös huomattavan matalia hintoja oli tänä vuonna selvästi enemmän.
3/18. Suomen oma tuotanto kesinä 2021 ja 2022 oli suht. samankaltaista. Ydinvoiman ajo rikkonaisempaa 2022, tuulivoimaa enemmän 2022 (+50 %), kulutus vähän alhaisempaa 2022 (-3,4 %). Oma tuotanto olisi saanut kasvaa enemmänkin (kasvoi 3,4 %), koska Venäjän tuonti jäänyt pois.