Videoklippejä venäläisestä Lancet-lennokista on tulvinut twitter-virtaani alati kiihtyvään tahtiin. Otetaas seuraavaksi tästä lentävästä laitteesta selvää. 👇🧵
1/
Ei tämä toki mikään aivan uusi ilmestys ole, onhan näistä havaintoja tehty jo aiemminkin. Minäkin yhdessä langassa (tossa alla) tätä sivuutin, mutta nyt on vuoro seikkaperäisemmän selvityksen.
Kyseessä on siis tällainen lennokki. Muutoin noista luvuista voi kaiketi olla helposti samaa mieltä, mutta impact speed vaikuttaa turhan korkealta. Toki vaikeahan sitä videoista on arvioida.
3/
Tässä toinen hyvä kuva laitteesta. Nokassa elektro-optinen sensori, minkä kuva välitetään operaattorille.
Osaisko muuten joku lentämisestä enempi tietävä kommentoida tuota omintakeista siipidesignia. Että mitä hyvää, mitä huonoa tuommosessa rakenteessa?
Tässä tuhotaan ukrainalaisten Buk-ilmatorjuntavaunu. Lopun pyrotekniikka oletettavasti vaunun katolla olevien ohjusten rakettimoottorien räjähdyksestä.
Järjestelmän sanotaan olevan loitering ja autonomous ja vaikka mitä. Ylipäätään näitä ns. vaanivia lennokkeja ei minun nähdäkseni ole vielä nähty Ukrainassa ensimmäistäkään, vaikka englanninkielistä loitering-termiä paljon käytetäänkin.
7/
Autonomiastakaan ei ole juuri sen enempää näyttöä. Ja tämän ko. laitteen kanssa kirjotinkin joku aika sitten, kuinka jokaisessa julkisuuteen jaetussa videossa kohdetta kuvataan myös ulkopuolisella lennokilla. Miksikö? Siihen voi olla montakin syytä.
8/
Mutta voihan niitä autonomisia piirteitä näissäkin tietysti olla. Täältä löytyvät videot viittaavat kuitenkin autonomian sijasta vahvaan man-in-the-loop toimintaan. Ja sama vielä ilman sotilasjargonia: joku mitä todennäköisemmin ohjaa lennokkia liki koko sen lennon ajan.
9/
Tässä muuten myös kiinnostava kokoelma useammasta osumasta. Näistä seuraavissa muutama kommentti.
Toinen osuma ajoneuvopoterossa makaavaan kuorma-autoon osoittaa hyvin, että vaikka kaivautuminen suojaa edelleen erinomaisesti monenlaiselta asevaikutukselta, niin tällaisilta lennokeilta ei niinkään.
11/
Kolmannessa ja neljännessä klipissä tuhotaan kummassakin ilmavalvontatutka, mitkä ovatkin tietysti hyviä maaleja tällaisille niiden vaikuttavuuden ja toisaalta haavoittuvuuden takia. Pienempikin taistelulataus siis riittää.
12/
Viides osuma on siinä mielessä kiinnostava, että siinä ajetaan päin taistelupanssarivaunua. Näitä Lancet-variantteja onkin ilmeisesti ainakin kahdella eri taistelulatauksella, sillä tässä vaunukohtauksessa ontelopanoksen toiminta näkyy selvästi.
13/
Tällaista ilmiötä ei kuitenkaan läheskään aina näy,vaan useimmiten lennokin räjähdys näyttäisi aiheuttavan vain parinkymmenen metrin sirpalepeiton.
14/
Videota näiden torjunnasta en löytänyt, mutta räjähtämättömiä runkoja on todistetusti kuvattu.
Kiinnostava aparaatti siis, mutta isossa kuvassa vain lennokki muiden joukossa. Yhtään siis vähättelemättä, sillä kyllähän tosiaan nämä erilaiset miehittämättömät vempaimet niin ilmassa kuin nyttemmin myös vesillä, ovat olleet isossa roolissa.
16/16
Lisätääs vielä sellainen kommentti, että joku ystävällinen haukansilmä oli noita lennokeita noissa videoissa tarkemmin katsonut sanoen ettei niissä kaikissa ole näkyvissä neljää siipeä. Ilmeisesti jokainen ei siis taida ollakaan Lancet, vaan kenties joku muu järjestelmä.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Vastikään uutisoitiin Sevastopolin laivastotukikohtaan tehdyistä iskuista. Tieto tapahtuneesta levisi melko pirstaleisena, mutta jonkinlaisen kokonaiskäsityksen uskon nyt saaneen muodostettua. Se seuraavassa.👇🧵
1/
Kuten kaikki kunnolliset sotilastilannekatsaukset, myös tämä aloitetaan kartan äärellä. Tapahtumat sijoittuvat siis Krimin eteläosiin.
2/
Tapahtumat ovat tämän kirjoitushetkellä vielä jokseenkin hämärän peitossa. Esimerkiksi @BBCWorld uutisoi iskussa käytetyn lennokkeja.
Sotavoimissa on tavattu käydä eräänlaista jaakobinpainia tekniikan ja taktiikan suhteesta. Ohjaako tekemistä teknologian asettamat reunaehdot vai sotataidollinen pelisilmä? Yritetääs ottaa siitä selvää 👇🧵
1/
Aihe on puhuttanut tosiaan jo pitkään. Tässä esimerkiksi 70-luvulla samaa problematiikkaa tapaileva teos.
2/
Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, että ohjaako sotavoiman taktiset käyttö- ja toimintaperiaatteet sotatekniikan kehitystä vai sopeutetaanko toimintamallit kulloinkin vallitsevaa teknologista tasoa parhaiten hyödyntäviksi.
Sotien sanotaan kiihdyttävän teknologian kehitystä. Perinteisesti sillä on tietysti tarkoitettu varsin laajoja kehityskaaria, mutta tapahtuu innovointia myös pienimuotoisemmin. Keräsin tähän lankaan joitakin kiinnostavia havaintoja aiheesta 👇🧵
1/
Tällaisia pikkuruisia kehitysjuttuja sotahistoria tuntee entuudestaankin, esimerkiksi kaikille tutun Molotovin cocktailin muodossa.
Toinen eritoten ilmatorjujien keskuudessa kulkeva klassinen esimerkki koskee jatkosodan Ilmatorjuntarykmentti 1:n komentaja Jokipaltion neronleimausta sotkea kranaattien sekaan magnesiumia (muistelen?) lisätäkseen räjähdysten valovoimaisuutta lentäjiä hämmentääkseen.
Aamun puheenaiheena Ukrainaa seuraavien keskuudessa on tietysti ollut Kertšinsalmen ylittävän Krimin sillan kohtalo. Mitäs siitä tässä vaiheessa tiedetään? 🧵👇
1/
Tässä iskujen jälkimaininkeja hyvin havainnollistava klippi.
Putin jatkaa kovia #ydinase puheitansa. Penkasin Venäjän ydinasevarantoja yhden pitkäksi venyneen langan muodossa. ☢️🧵👇
1/
Ensalkuun on tunnustettava, että tämä oli opintomatka itsellennekin. Ydinaseille ei ole ilmatorjuntaupseerin perusopinnoissa ollut paljon tarvetta eikä sijaa. Onneksi. Mutta lisätieto ainakin omalla kohdalla selventää ajatuksia. Toivottavasti joku kokee tästä samalla tavalla.
2/
Twiittiketju perustuu pääosin tähän julkaisuun. Alkuun kuitenkin hieman yleisluontoisia nostoja.