Thread by @VILHORANTANEN

Mahtavan kattava analyysi ilmasodasta Ukrainassa. Tässä riittää pureksimista vielä useasta kulmasta, mutta aloitetaan tiivistys ja pyörittely nyt yhdessä sodan alun tapahtumista sekä erityisesti lentokoneista ja ilmatorjunnan lamauttamisesta. 🧵1/12

https://twitter.com/justin_br0nk/status/1589417336620331009

🇷🇺 kohdisti voimakasta ja ilmeisen tehokasta elektronista vaikuttamista mm. IT-järjestelmiä vastaan. Järjestelmiä vastaan iskettiin monipuolisesti ja 🇺🇦 ilmatorjunnan suorituskyky oli hetkellisesti lamautettu. 2/12

Useiden arvioiden mukaan 🇷🇺 ilma-aseen käyttö olisi ollut varsin maltillista sodan alkuvaiheessa. Alku oli eittämättä laimea kokonaistulenkäytön osalta, mutta artikkelin mukaan ilma-aseen käyttö olisi ollut arvioitua voimakkaampaa. 3/12

🇷🇺 suoritti sodan alkuvaiheessa monitoimi-. ja rynnäkköpommittajakalustollaan (Su-30SM, Su-35S ja Su-34) keskimäärin 140 suoritetta / vuorokausi. Iskut ulottuivat jopa 300km syvyyteen ja pääosin ILPUn kohteita vastaan. Lentokorkeudet näillä pääosin 3600 - 9200 metrin välillä.4/12

Artikkelin mukaan keskikorkeuksilta ja sitä korkeammalta toteutetut iskut toteutettiin ennalta tiedusteltuja kohteita vastaan. Kohteiden tiedustelu toteutettiin pääosin Su-24MR:llä keskikorkealla. Tiedustelulentoja toteutettiin 2-4 vuorokaudessa. 5/12

Monipuolista ja modernia Su-34 rynnäkköpommittajaa käytettiin pääosin ohjautumattomien pommien kuormajuhtana (FAB-500 ja OFAB-250). Lentokorkeus oli pääosin noin 3700 metriä. Tätä suorituskyvyn alikäyttöä ihmettelin kovastikin sodan alkuvaiheessa. 6/12

https://twitter.com/vilhorantanen/status/1511051177235865600

Omaan silmään Su-34 käyttö näinkin matalilla lentokorkeuksilla vaikutti siltä, että 🇺🇦 ILPU olisi ollut lamautettu. Näin ehkä hetkellisesti olikin, mutta laajempi syy liittyi kaiketi täsmäaseiden vähäiseen määrään, sekä kenties pidemmän kantaman IT-järjestelmien uhkasta. 7/12

Mielenkiintoista näissä Su-34 iskuissa oli myös se, että ne toteutettiin pääosin yksittäisillä koneilla ja vain harvoin pareina tai sitä suurempina kokoonpanoina. 8/12

Iskujen jälkeinen vahinkotiedustelu (BDA) on ollut 🇷🇺 osalta puuttellista. Tämä lienee yksi syy siihen, että 🇺🇦 ILPU:n lamauttaminen jäi puolitiehen. Ilmaiskut olivat kuitenkin varsin tehokkaita. Erityisen tehokkaita ne olivat etelän suunnassa yhdessä ohjusiskujen kanssa. 9/12

Miksi juuri etelän suunta vaikutti sitten olevan muita alueita paremmin koordinoitu? Tätä pitääkin vähän kaivella. Merkittävin eroavaisuus verrattuna muihin alueisiin on siis hyvin koordinoitu ilma-iskujen, risteily- ja ballististen ohjusten tuli. 10/12

Ilmapuolustuksen kohteet kärsivät näissä ilmaiskuissa tappioita Hersonin ja Zaporizhian alueella. Erityisesti staattisempia järjestelmiä tuhottiin paljon. Liikkuvammat ilmatorjuntajärjestelmät sensijaan pääsivät vähemmällä. Tätä olenkin toitottanut jo pitkään:Liike on lääke!11/12

Palasin tässä tuonne sodan alussa tekemiini lankoihin. Isot linjat ovat hahmottuneet julkisten lähteiden kautta näköjään varsin mallikkaasti. Artikkeli tuo kuitenkin paljon yksityiskohtaista tietoa, joka antaa selkänojaa jo paljon tukevampien johtopäätösten tekemiseen. 12/12

Mukavaa, että jaksoit tänne asti. Artikkelista löytyy vielä paljon lisää pureksittavaa! Se ansaitsee muutamankin lukukerran ja langan. Olisi mukava kuulla, mitkä asiat artikkelissa yllättivät teidät. Thank you for the excellent read dr @Justin_Br0nk & co.