Eilen tosiaan julkaistiin tämä äärimmäisen mielenkiintoinen raportti Ukrainan sodasta ilma-aseen näkökulmasta. Tässä havainnot operaation alkumetreiltä.👇🧵
Sitten vielä konteksti tulevalle. Aion tässä siis tarkastella helmikuussa käytettyjä taisteluvälineitä. @VILHORANTANEN se kirjoittikin jo yleisiä havaintoja hyökkäyksen ensimmäisestä viikosta.
Raportissa kerrotaan, kuinka valtaosa ensivaiheen pommituksista tehtiin tosiaan SU-34 koneilla ja FAB-500 ja OFAB-250 vapaasti putoavilla rautapommeilla.
Jos erilaiset konetyypit kiinnostaa, kurkkaa oheinen:
Vapaasti putoavien pommien tarkkuus ei tietystikään ole verrattavissa täsmäaseisiin. Lisäksi näiden kantama on myös vaatimaton. Ohessa esimerkinomaisesti raportissa mainituilta keskikorkeuksilta haarukoitu pommin pudotusetäisyys ihan stetsonista heitetyllä lentonopeudella.
6/
Tämän linkin takaa kaikki halukkaat pääsee itse nikkaroimaan tuon pudotusetäisyyslaskurin kanssa.
Tässä väitetysti raivataan tuollainen 500:n. Iso jysäys. Vertaa tätä esimerkiksi kaikkiin näkemiisi lennokkivideoihin, niin kenties herää jotain ajatuksia miksi perinteisten lentokoneiden tarina tuskin on vielä pikkulennokkien myötä loppumassa.
Ohjautumattomien pommien lisäksi raportissa kerrotaan, kuinka Ukrainan koottua ensi-iskun jälkeen rivinsä, venäläisten pommitukset siirtyivät enemmän kohti stand-off tyyppistä, siis ilmatorjunnan kantaman ulottumattomista, tapahtuvaa toimintaa.
9/
Tällöin asevaikutusta kohdistettiin ukrainalaisten päälle muun muassa Kh-29 -ohjuksin. Raportin mukaan tuolloin käytettiin ainakin TV-ohjattuja ja laservalaisuun hakeutuvia variantteja. Ohjus pääosassa tässäkin videossa.
Lisäksi raportissa kerrotaan kuinka myös näitä käytettiin keskikorkeuksilta ja jostain reilun kymmenen km etäisyydeltä. Paljoa kauempaa näitä ei kaiketi pystykään laukaista. TST-lataus pari-kolmesataa kiloa, ei siis ihan isoimman FAB:n veroinen, mutta merkittävä kuitenkin.
11/
Ja näiden lisäksi alkuvaiheessa käytettiin myös tutkasäteilyyn hakeutuvia ohjuksia, mitä periaatetasolla käsittelinkin jo aiemmin.
Raportin kukaan ”ukraine has lost a number of SA-11 and SA-8 SAMs to the many Kh-31P and Kh-58s fired since the invasion”
Erityismaininta vielä alkuvaiheen ilmataisteluille, missä venäläisillä oli raportin mukaan selkeä määrällinen ja laadullinen ylivoima.
13/
Erityisesti venäläisten käyttämän RR-77 ilmataisteluohjuksen sanottiin olevan ukrainalaisten R-27 vastinetta edistyneempi. Eritoten kantaman ja hakupään osalta.
Ja tässä kuvituskuva siitä ukrainalaisten käyttämästä R-27. Keskeinen ero näiden välillä on tosiaan hakeutumisessa: tämän puoliaktiivinen hakupää vaatii valaisun loppuun asti, venäläisten ohjus hyödyntää aktiivista tutkahakupäätä. Tämä taas mahdollistaa erilaisen taktiikan.
Noniin, tulipas paljon erilaisia kirjain-numeroyhdisteitä. Nyt olisikin aika pienen yhteenvedon.
17/
Tässä kerrottu perustuu siis kaikilta osin tuohon @Justin_Br0nk raporttiin. Tapahtumat sijoittuvat ajallisesti heti hyökkäysoperaation alkuun, ilmeisesti noin viikon pituiselle aikajanalle.
18/
Tiivistäen: 1) herran vuonna 2022 sotaa käydään edelleen ilmasta vapaasti putoavin pommein
2) tästä huolimatta myös venäläisillä on kyky ja osaaminen myös hi-tech aseiden käyttöön
3) jopa sellainen, että teknologisella ylivoimalla on saavutettu merkittävä etulyöntiasema.
19/
Ja siinäpä nostot tosiaan vasta raportin ensimmäisestä pääluvusta. Tätä ammentaa vielä epäilemättä toisen jos kolmannenkin kerran.
20/20
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Videoklippejä venäläisestä Lancet-lennokista on tulvinut twitter-virtaani alati kiihtyvään tahtiin. Otetaas seuraavaksi tästä lentävästä laitteesta selvää. 👇🧵
1/
Ei tämä toki mikään aivan uusi ilmestys ole, onhan näistä havaintoja tehty jo aiemminkin. Minäkin yhdessä langassa (tossa alla) tätä sivuutin, mutta nyt on vuoro seikkaperäisemmän selvityksen.
Kyseessä on siis tällainen lennokki. Muutoin noista luvuista voi kaiketi olla helposti samaa mieltä, mutta impact speed vaikuttaa turhan korkealta. Toki vaikeahan sitä videoista on arvioida.
Vastikään uutisoitiin Sevastopolin laivastotukikohtaan tehdyistä iskuista. Tieto tapahtuneesta levisi melko pirstaleisena, mutta jonkinlaisen kokonaiskäsityksen uskon nyt saaneen muodostettua. Se seuraavassa.👇🧵
1/
Kuten kaikki kunnolliset sotilastilannekatsaukset, myös tämä aloitetaan kartan äärellä. Tapahtumat sijoittuvat siis Krimin eteläosiin.
2/
Tapahtumat ovat tämän kirjoitushetkellä vielä jokseenkin hämärän peitossa. Esimerkiksi @BBCWorld uutisoi iskussa käytetyn lennokkeja.
Sotavoimissa on tavattu käydä eräänlaista jaakobinpainia tekniikan ja taktiikan suhteesta. Ohjaako tekemistä teknologian asettamat reunaehdot vai sotataidollinen pelisilmä? Yritetääs ottaa siitä selvää 👇🧵
1/
Aihe on puhuttanut tosiaan jo pitkään. Tässä esimerkiksi 70-luvulla samaa problematiikkaa tapaileva teos.
2/
Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, että ohjaako sotavoiman taktiset käyttö- ja toimintaperiaatteet sotatekniikan kehitystä vai sopeutetaanko toimintamallit kulloinkin vallitsevaa teknologista tasoa parhaiten hyödyntäviksi.
Sotien sanotaan kiihdyttävän teknologian kehitystä. Perinteisesti sillä on tietysti tarkoitettu varsin laajoja kehityskaaria, mutta tapahtuu innovointia myös pienimuotoisemmin. Keräsin tähän lankaan joitakin kiinnostavia havaintoja aiheesta 👇🧵
1/
Tällaisia pikkuruisia kehitysjuttuja sotahistoria tuntee entuudestaankin, esimerkiksi kaikille tutun Molotovin cocktailin muodossa.
Toinen eritoten ilmatorjujien keskuudessa kulkeva klassinen esimerkki koskee jatkosodan Ilmatorjuntarykmentti 1:n komentaja Jokipaltion neronleimausta sotkea kranaattien sekaan magnesiumia (muistelen?) lisätäkseen räjähdysten valovoimaisuutta lentäjiä hämmentääkseen.
Aamun puheenaiheena Ukrainaa seuraavien keskuudessa on tietysti ollut Kertšinsalmen ylittävän Krimin sillan kohtalo. Mitäs siitä tässä vaiheessa tiedetään? 🧵👇
1/
Tässä iskujen jälkimaininkeja hyvin havainnollistava klippi.