Thread by @elinauutela

Pieni ketju #saamelaiskäräjälaki-keskustelussa käytetystä käsitteistöstä, kun puhutaan "vähemmistön vähemmistöstä" ja sen väitetystä sortamisesta. Miksi kukaan ei näytä voivan määritellä tätä sorrettua vähemmistöä? Siitä vilisee yhtä monta määritelmää kuin on keskustelijaa.

1/14

Toisaalla sanotaan, että uudistus sortaisi inarinsaamelaisia; toisaalla puhutaan opposition puhdistamisesta; toisaalla nostetaan esiin metsäsaamelaiset; ja vielä yhdessä paikassa puhutaan vain, että kaikki saamelaiset eivät olisi enää uuden lain myötä äänioikeutettuja.

2/14

Inarinsaamelaiset ovat kieliryhmä. Heitä on niin käräjien "oppositiossa" kuin enemmistössäkin. Monilla saamelaisilla on niin pohjoissaamenkielisiä kuin inarinsaamenkielisiä sukulaisia ja esivanhempia, koska käytännössä kieliryhmät ovat eläneet lähekkäin.

3/14

Inarinsaamelaiset ovat usein muita kieliryhmiä varhaisempia kielenmenettäjiä. Miksi jotkut ajavat heidän nimissään _lappalaispykälän_ säilyttämistä sen sijaan, että saataisiin uuden lain yhtä sukupolvea _laajempi_ kielikriteeri, josta inarinsaamelaiset hyötyisivät?

4/14

Entäs sitten se opposition "puhdistaminen"? Saamelaiskäräjien jäsenistä yksi on KHO:n 2011 muuttuneen tulkintalinjan myötä päätynyt vaaliluetteloon ja sen jälkeen tullut valituksi käräjille. Yksi. Muut nykyisen opposition jäsenet eivät olisi uuden luettelon ulkopuolella.

5/14

Jos yksi jäsen – ja vieläpä saamelaiskäräjien lisäksi myös YK parin eri komitean toteaman epäoikeudenmukaisuuden vuoksi luetteloon päässyt jäsen – ei pääsisi uuteen vaaliluetteloon, poistaisiko se tosiaan kaiken erimielisyyden saamelaiskäräjiltä ja vaientaisi "opposition"?

6/14

Vaaliluettelosta laajemmin: lappalaiskriteeri poistuisi, koska se on elinkeino- eikä etnisyysmerkintä, mutta kielikriteeri laajenisi. Jatkossa riittäisi, että yksi isoisovanhemmista on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään. Entistä useampi voisi hakeutua vaaliluetteloon.

7/14

Sitten on tämä käsitteistä kirjavin, metsäsaamelaiset ja/tai metsälappalaiset. Näiden alla puhutaan ainakin kolmesta eri ryhmästä. Yksi niistä on 90-luvulta lähtien lapinkyläyhdistyksiä perustaneet, jotka olivat huolissaan saamelaisten oikeuksien laajentumisesta.

8/14

He olivat enimmäkseen suomalaisia, jotka pelkäsivät saamelaislain ja saamelaiskäräjälain vaikutuksia. He kutsuivat itseään ensin lappalaisiksi ja kun se ei tuonut tuloksia, lopulta saamelaisiksi. Osa heistä sanoo olevansa saamelaisia _alkuperäisempää_ väestöä pohjoisessa.

9/14

Jotain kertoo, että näiden toimijoiden yhteinen järjestö on nimeltään "Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestö ry" ja se on perustettu niinkin varhain kuin 27. joulukuuta 2021 Sodankylässä.

10/14

Toinen ryhmä ovat ne, joiden suvut ovat sulautuneet kauan sitten valtaväestöön esim. Savukosken, Sallan ja Sompion alueilla. Itselleni näyttää, että heitä ajaa pitkälti kiinnostus omia juuria ja identiteettiä kohtaan, vaikka päällekkäisyyttä lapinkyläväen kanssa hieman on.

11/14

Kolmas ryhmä ovat sitten erilaiset yksilöt, joiden kulttuuriyhteys saamelaisuuteen on katkennut, mutta jotka kokevat saamelaisuuden vahvasti osana identiteettiään. Joidenkin kohdalla mukana on uushengellisiä piirteitä ja kiinnostusta saamelaista muinaisuskoa kohtaan.

12/14

On hyvä huomata, että useimmat metsäsaamelaisiksi itseään kutsuvat eivät ole edes nykylainsäädännön mukaan äänioikeutettuja saamelaiskäräjävaaleissa (pl. harvat lappalaiskriteerin perusteella). Siksi heidän esiin nostamisensa tässä keskustelussa on lähinnä hämmentämistä.

13/14

Toivon, että tämä pieni ja epätäydellinen koonti auttaa näkemään, että sellaista yhtä sorrettua "vähemmistön vähemmistöä", "oppositiota" tai "metsäsaamelaisten" ryhmää, johon tämä lakiuudistus vaikuttaisi, ei ole olemassa ja keskustelua pyritään sekoittamaan tietoisesti.

14/14