#StrongCities -verkostotapaaminen Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen välisen yhteistyön tiivistämiseksi viharikosten ja väkivaltaisen ekstremismin torjunnassa on ohi
Olemme erilaisia siinä, miten turvallisuus käsitetään; mistä se muodostuu ja miten sen heikkenemiseen reagoidaan 1/3
USA turvallisuusviranomaisten näkökulma turvallisuuteen on tiedustelu, suojautuminen ja rikosvastuu. Järjestöt painottavat varhaisemman vaiheen inkluusiota.
Aseita on paljon. Joukkomurhia 2/vrk. Atlantan kaduilla on shotspottereita, jotka aktivoituvat laukausten äänistä. 2/3
Vaikka yhteiskunnat ovat erilaisia radikalisoitumisen muoti-ilmiöt, kuten hallitus- ja viranomaisvastaisuus ovat täysin samoja. Ekstremistiverkostot ovat laajoja ja toimintamalleja apinoidaan nopeasti, siitäkin huolimatta, että ne eivät sellaisenaan ihan sopisikaan Suomeen 3/3
Hallitus- ja viranomaisvastaisen ekstremismin tarkoitus on heikentää demokratiaa. Turvattomuuden lietsonnalla pyritään lisäämään kannatuspohjaa kovemmille keinoille, joiden toimivuudesta ei kuitenkaan ole näyttöä.
Väkivaltaisen ekstemismin torjunta on koko yhteiskunnan tehtävä!
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
1) Perustuslain 6§ mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella
2) Yhdenvertaisuuslain 5§ mukaan viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.
3) Poliisilain 2§ mukaan poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista.
2) Jutussa viitataan @hs toissa syksynä aloittamaan #katujengi keskusteluun, jossa viranomaiset olivat jutun mukaan huolissaan 100-150 väkivaltaisesti käyttäytyvästä nuoresta. Tuolloin kyse ei ollut rikosten tekoa varten järjestäytyneistä nuorista saati yhdestä porukasta,
3) vaan eri puolilla Helsinkiä asuvista nuorista, joilla oli väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä henkilökohtaisia ongelmia. Jutussa nuoret niputettiin yhteen väkivaltaiseksi kaupungilla liikkuvaksi katujengiksi tai -jengeiksi.
2) Suomi ja Ruotsi ovat pohjoismaisia vähäisen rikollisuuden hyvinvointiyhteiskuntia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme kaikilta osin keskenään Samanlaisia.
Suomessa tehdään vuosittain henkirikoksia 1,55 kpl /100 000 asukasta kun Ruotsin luku on 1,09.
3) Suomessa henkirikollisuus keskttyy alkoholia käyttävälle passiiviselle aikuisväestölle, kun taas Ruotsissa siirtolaisväestön osuus korostuu. Suomessa henkirikos tehdään päihtyneenä puukottamalla yksityisasunnossa, kun Ruotsissa ampumalla huumeiden myyntipaikkojen läheisyydessä
#salaliittoteoriat voivat olla vaarallisia ihmisten terveydelle - jopa hengelle. Nyt koronavirukseen liittyvät salaliittoteoriat ovat voimistuneet Suomessa ja muualla läntisessä maailmassa.
Salaliittoteorioiden tunnistaminen voi olla vaikeaa, sillä ne vaikuttavat loogisilta. 1/x
EU komission mukaan salaliittoteorialla tarkoitetaan uskoa siihen, että vahvat voimat manipuloivat tiettyjä tapahtumia tai tilanteita salassa kulissien takana pahoin aikein. 2/x
Salaliittoteorian yhteisiä piirteitä ovat: 1. Väitetty salainen juoni. 2. Salaliiton takana oleva ryhmä. 3. ”Todisteet”, jotka näyttävät tukevan salaliittoteoriaa…sekä…
3/x
Suomessa poliisiin luotetaan enemmän kuin oikeastaan missään muualla. Siksi keskustelu #miksienluotapoliisiin on mielenkiintoinen.
Twiittiketjut poliisin epäeettisestä toiminnasta ovat yksityiskohtaisia, hyvin perusteltuja ja uskottavia.
1/x
Poliisille on lainsäädännöllä annettu toimivaltaa puuttua kansalaisten oikeuksiin tietyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi rikostapauksissa. Vallan mukana poliisille on osoitettu joukko velvollisuuksia kuten kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta huolehtiminen jne.
2/x
Poliisiin kohdistuvaa luottamusta mitataan parin vuoden välein mm poliisibarometrin avulla. Luottamuksesta kertovat kysymykset kuvaavat henkilökohtaisen palvelukokemuksen sijaan mielikuvaa poliisista. Vain harva vastaaja joutuu poliisin kanssa tekemisiin vuoden aikana.
3/x
Turvallinen Helsinki -verkosto käsitteli eilen alaikäisten väkivaltaa Helsingissä. Verkosto totesi yksimielisesti ettei Helsingissä ole menossa erityistä väkivalta-aaltoa. Sen sijaan väkivalta on puolittunut 10-vuodessa ja pudonnut muiden kaupunkien tasolle - jopa alle 1/6
Alaikäisten henkirikoksia tai yrityksiä on tänä vuonna Helsingissä ollut viisi kun aiempien 10 vuoden aikana 0-3 kpl / vuosi. Tämän vuoden teoissa ei ole nähtävissä muuta yhteistä tekijää kuin hyvin rikkinäiset kodit ja pitkään jatkunut vahva syrjäytymiskehitys 2/6
Henkirikoksen tai niiden yritysten motiivit ovat olleet jokaisessa erilaiset eikä yhdessäkään ole ollut kyse merkkivaatteiden kuten vyön tai kenkien anastuksesta 3/6