Huomionarvoista on, että Suomelle ennustettu hinta on selkeästi halvempi kuin eteläisten naapureiden sähkö.
Uusi viiteryhmämme on SE1 ja muut halvat pohjoiset hinta-alueet.
Ennusteessa Suomen hinta-ero Ruotsin SE3:n kanssa kääntyy negatiiviseksi eli saamme halvempaa sähköä kuin Tukholma. Ja SE1:n kanssa hintaero ennusteen mukaan poistuu.
Tuulivoiman saama hinta Suomessa 2027 olisi vielä kohtuullinen 40 €/MWh ja kannibalisaatio vain 38 %.
Alkuvuonna tuuli sai 97 €/MWh ja kannibalisaatio oli 30 %.
Vesivoiman arvo SE1:llä kasvaa ja Suomessakin hiukan. Ydinvoima kannattaa erinomaisesti noilla hinnoilla!
Siirroissa Suomi muuttuu viejäksi. Oma arvio on, että muutos on vielä suurempi, sillä malli olettaa Suomen kulutukselle aika suurta kasvua.
Tässä ennustetut kulutuksen kasvut. Ne ovat suuria.
Suomen osalta olen varma, että kulutus ei kasva neljässä vuodessa 20 TWh:a.
Sähköintensiivisten investointien käynnistykset kypsyvät optimistisestikin aikaisintaan 2026-. Pitkällä aikavälillä kysyntä kyllä kasvaa!
Rajasiirrot alueen ulkopuolelle kasvavat 2,4 GW:lla Tanskasta Saksaan ja Britanniaan. Tämä ei heilauttane markkinaa paljoa, sillä tuotanto Pohjolassa kasvaa enemmän.
Ruotsin SE1:ltä Suomeen tulee Aurora Line 2025. Se on hyvin edullinen siirtoyhteys molemmille.
SE1:llä on vesivoimaa noin tuplasti ja allaskapasiteettiä lähes kolmenkertaisesti verrattuna koko Suomeen!
Suomalainen tuulivoima hyötyy paljon, kun tämä vesivoima saadaan arvoiseensa säätökäyttöön. Ja Ruotsalaiset vetyteräshankkeet hyötyvät, kun Suomesta saadaan halpaa tuulta.
Tuulivoiman kasvussa Suomi on SvK:n mukaan ykkönen.
113 TWh ->183 TWh eli 70 TWh lisää tuulituotantoa Pohjolaan!
Norjalaiset saisivat rakentaa tuulta enemmän. Siellä on hyvät tuulet ja erinomainen säätökyky.
Ruotsissa kapan kasvu on aika maltillista. Keski-Ruotsin SE2 on Ruotsin merkittävin tuulialue.
Merituulivoimaa raportti ei ennusta Ruotsiin tulevan kuin 200 MW->370 MW. Miksi mennä vielä merelle, kun maalla on halvempaa?
Aurinko kasvaa voimakkaasti erityisesti Tanskassa.
Suomessakin vuonna 2027 olisi 5 TWh Aurinkoa. Kapasiteettina se tarkoittaisi yli 5 GW. Kyllä sillä kevään ja kesän aurinkoisten päivien hinnat painaa hyvin alas!
Polttoa häipyy, mutta ei mitenkään dramaattista vauhtia. Hyvä niin, sillä talven tyvenet vaativat CHP:n olemassaolon erityisesti Suomessa.
Summa summarum: 1) Palataan kohtuuhintoihin 2) Suomi siirtyy viejäksi 3) Suomen hinta likentyy SE:stä 4) Kysyntä kasvaa voimakkaasti (tähän suhtaudun varauksella).
Läsa raporten!
* likentyy siis SE1:stä.
Samalla @MattiKahra :n kuva, jossa näkyy, että Suomen ennustettu hinta on hieman korkeampi kuin SvK:n aiemmassa lyhyen aikavälin paperissa.
Oma hinta-arvio on tuon aiemman raportin mukainen. Kumpikin käy!
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Onko Suomen⚡️-järjestelmä peruskorjauksen tarpeessa?
Ei ole.
Se on tuottanut luotettavasti Euroopan toiseksi halvinta ultrapuhdasta sähköä.
Pieniä viilauksia voisi tehdä.
Ketju🧵
Arviointia on mielekkäintä tehdä tulosten perusteella.
1) Suomessa oli Euroopan toiseksi halvin sähkö kahtena edellisenä vuonna. Mitalisijat tulevat jatkumaan ja hopea voi jopa kirkastua kullaksi lähivuosina.
2) Suomessa on ennätyspuhdas sähkö.
🇫🇮 33 gCO2/kWh
🇪🇺 251 gCO2/kWh
Kerroin on 7.
Päästöt ovat vähentyneet 87 % vuodesta 2010 - kiitos ydinvoiman tuulen ja toimivan sähkömarkkinan.
Joulukuun ⚡️-minikatsaus myöhässä 1) Tuulivoiman saama hinta 51 €/MWh oli pitkästä aikaan hyvä 2) Tuulivoiman kannibalisaatio 35 % 3) Joulukuussa tarvittiin sähköä Ruotsista
Koko vuoden luvut 1) 🌬️ sai 40 €/MWh 2) 🌬️ kannibalisaatio 33 % (suhteessa kulutuksen, ei tuotannon, keskihintaan) 3) 🌬️ ei aivan ylittänyt💧:n tuotantoa
Tuulivoiman kannibalisaatio Suomessa on voimakkaampaa kuin Saksassa. Se johtunee Ruotsin suuresta tuulivoimaosuudesta ja kohtuu hyvistä siirtoyhteyksistä.
1) Keskihinta 40 €/MWh (YTD2023 53€/MWh) 2) Hinnanvaihtelut ovat suuria. Tuuli heiluttaa hintaa. 3) Tuulivoiman saama keskihinta alittaa 30 €/MWh:n
Perustelut ketjussa🧵
Oleellisesti hintaan vaikuttaa 1) Tuotannon määrä ja rakenne 2) Kysynnän määrä ja rakenne 3) Siirtoyhteyksien kehitys 4) Pohjolan vesitilanne 5) Kaasun, hiilen ja päästöoikeuksien hinta
Tuotantokapasiteetti Suomessa lisääntyy maltillisesti 1) Tuuli +1100 MW, + 3 TWh 2) Aurinko +800 MW, +1 TWh 3) Ja Kemin Bio +240 MW ajaa täysillä, nettolisäys arviolta 1 TWh
Helsingistä lähtee Salmisaari (-160 MW) ja Meri-Pori siirtyy talven jälkeen kriisivaraksi.
Viikon energiauutinen oli @KemijokiOy :n ilmoitus pumppuvoimaloista.
Itsellä kiinnosti heti, että minne näitä voisi Kemijoen varrella saada🤔
Puolen tunnin ruokatunnin uhrasin kartan katsomiseen. Klubiaskikansiajattelu ketjussa.🧵 hs.fi/talous/art-200…
Kriteerit 1) Iso teho -> lähellä pitää olla hyvä kytkentäpiste 400 kV:n kantaverkkoon 2) Joki ala-altaana 3) Yläallas jokin asumaton järvi lähellä jokea, mutta tarpeeksi korkealla 4) Ei saa olla suojelualue
Hyvät kytkentäpisteet ovat vanhan tuulityön takia hyvin muistissa. Heti ajatus johti Pirttikoskeen, jossa on merkittävä kantaverkon risteyskohta.