Huomionarvoista on, että Suomelle ennustettu hinta on selkeästi halvempi kuin eteläisten naapureiden sähkö.
Uusi viiteryhmämme on SE1 ja muut halvat pohjoiset hinta-alueet.
Ennusteessa Suomen hinta-ero Ruotsin SE3:n kanssa kääntyy negatiiviseksi eli saamme halvempaa sähköä kuin Tukholma. Ja SE1:n kanssa hintaero ennusteen mukaan poistuu.
Tuulivoiman saama hinta Suomessa 2027 olisi vielä kohtuullinen 40 €/MWh ja kannibalisaatio vain 38 %.
Alkuvuonna tuuli sai 97 €/MWh ja kannibalisaatio oli 30 %.
Vesivoiman arvo SE1:llä kasvaa ja Suomessakin hiukan. Ydinvoima kannattaa erinomaisesti noilla hinnoilla!
Siirroissa Suomi muuttuu viejäksi. Oma arvio on, että muutos on vielä suurempi, sillä malli olettaa Suomen kulutukselle aika suurta kasvua.
Tässä ennustetut kulutuksen kasvut. Ne ovat suuria.
Suomen osalta olen varma, että kulutus ei kasva neljässä vuodessa 20 TWh:a.
Sähköintensiivisten investointien käynnistykset kypsyvät optimistisestikin aikaisintaan 2026-. Pitkällä aikavälillä kysyntä kyllä kasvaa!
Rajasiirrot alueen ulkopuolelle kasvavat 2,4 GW:lla Tanskasta Saksaan ja Britanniaan. Tämä ei heilauttane markkinaa paljoa, sillä tuotanto Pohjolassa kasvaa enemmän.
Ruotsin SE1:ltä Suomeen tulee Aurora Line 2025. Se on hyvin edullinen siirtoyhteys molemmille.
SE1:llä on vesivoimaa noin tuplasti ja allaskapasiteettiä lähes kolmenkertaisesti verrattuna koko Suomeen!
Suomalainen tuulivoima hyötyy paljon, kun tämä vesivoima saadaan arvoiseensa säätökäyttöön. Ja Ruotsalaiset vetyteräshankkeet hyötyvät, kun Suomesta saadaan halpaa tuulta.
Tuulivoiman kasvussa Suomi on SvK:n mukaan ykkönen.
113 TWh ->183 TWh eli 70 TWh lisää tuulituotantoa Pohjolaan!
Norjalaiset saisivat rakentaa tuulta enemmän. Siellä on hyvät tuulet ja erinomainen säätökyky.
Ruotsissa kapan kasvu on aika maltillista. Keski-Ruotsin SE2 on Ruotsin merkittävin tuulialue.
Merituulivoimaa raportti ei ennusta Ruotsiin tulevan kuin 200 MW->370 MW. Miksi mennä vielä merelle, kun maalla on halvempaa?
Aurinko kasvaa voimakkaasti erityisesti Tanskassa.
Suomessakin vuonna 2027 olisi 5 TWh Aurinkoa. Kapasiteettina se tarkoittaisi yli 5 GW. Kyllä sillä kevään ja kesän aurinkoisten päivien hinnat painaa hyvin alas!
Polttoa häipyy, mutta ei mitenkään dramaattista vauhtia. Hyvä niin, sillä talven tyvenet vaativat CHP:n olemassaolon erityisesti Suomessa.
Summa summarum: 1) Palataan kohtuuhintoihin 2) Suomi siirtyy viejäksi 3) Suomen hinta likentyy SE:stä 4) Kysyntä kasvaa voimakkaasti (tähän suhtaudun varauksella).
Läsa raporten!
* likentyy siis SE1:stä.
Samalla @MattiKahra :n kuva, jossa näkyy, että Suomen ennustettu hinta on hieman korkeampi kuin SvK:n aiemmassa lyhyen aikavälin paperissa.
Oma hinta-arvio on tuon aiemman raportin mukainen. Kumpikin käy!
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Vuonna 2026 tuulivoimalla katetaan noin puolet Suomen sähkönkulutuksesta. Tuulta on verkossa silloin jo 11 GW.
Mutta millä sähkö tehdään, kun ei tuule? Sammuvatko valot, kun talvipakkasilla on tyyntä?
Ketju aiheesta, joka vilisee väärinymmärryksiä.🧵
Lyhyellä aikavälillä tärkeintä on huomata, että uusi tuulivoima rakentuu vanhan tuotantokapasiteetin PÄÄLLE.
Meillä on siis vanha tuotantorakenne, jolla pitäisi pärjätä ilman uutta tuulta.
Nyt niukkuutta aiheuttaa 1300 MW tuonnin katkeaminen Venäjältä ja OL3:n 1600 MW ongelmat.
Fingrid arvioi huippukulutustilannetta. Tuulivoimasta lasketaan olevan käytössä vain 6 %. Jos OL3 saadaan verkkoon, niin pärjätään Ruotsin tuonnin kanssa. Jos OL3 ei aja, niin kaikkien kaapeleiden pitää tuoda sähköä tänne.
Jos tuulee, niin se auttaa. Mutta sen varaan ei lasketa!
Itselle toimiva minilomaresepti 1) Junalla tai autolla naapurikaupunkiin 2) Pyörä mukaan 3) Päämäärätöntä ajelua kaupungissa 4) Museopiipahdukset museokortilla fiiliksen mukaan 5) Lehdenlukua paikallisessa kirjastossa 6) Hyvä ruoka, kahvia. 7) Sauna ja uinti 8) Illaksi kotiin
Eilen haahuilin Helsingissä.
Jätkäsaaresta rakentuu onnistunutta kivikaupunkia. Tarpeeksi korkeat talot ja tiiliverhoilu toimivat. Toivottavasti rannat rakennetaan hyvin.
Meilahti-Kuusisaari-Lauttasaari. Näillä rannoilla voisi asua (teltassa), jos täältä maaseutukaupungista joutuisi pois. Pyöräreiteissä olisi vielä parannettavaa. Potentiaali on hyvä. Ouluun vain oppimaan, miten infraa tehdään!
Miten Suomen ⚡️sähköjärjestelmä ⚡️selviää, kun tuulivoiman määrä lisääntyy? Tarvitaanko lisää säätelykykyistä tuotantoa? Miten markkina toimii, kun tuulta💨 on yllin kyllin? Miten pärjätään tyynien ❄️päivien aikoina?
Ketju 🧵aiheesta ja aiheeton giffi alkuun.
Suomessa tuulivoimaa on nyt 4598 MW ja maksimituntiteho on 3470 MW.
Fingridin ennusteen mukaan vuoden 2024 lopussa asennettua tuulitehoa on 7000 MW ja 2026 ylitetään jo 10 000 MW:n teho.
Suomen lokakuisen päivän tehon tarve on noin 9 GW, huippupakkasilla 14 GW ja kesäyönä 6,5GW
Alla edellisen 365 vuorokauden tuulitehon pysyvyyskäyrä ja siitä skaalattu 7 GW ja 10 GW:n käyrät. Jatkossa on siis paljon tunteja, jolloin tuulta on yllin kyllin eli yli 3 GW. Käsittelen ensiksi, miten markkinat tällöin todennäköisesti toimivat.
1) Keskihinta laskee edulliseksi: 30-50 €/MWh. 2) Hinnanvaihtelut ovat suuria. Tuuli heiluttaa hintaa. 3) Tuulivoiman saama keskihinta laskee oleellisesti alemmaksi kuin markkinan keskihinta.
Perustelut ketjussa🧵
Oleellisesti hintaan vaikuttaa 1) Tuotannon määrä 2) Kysynnän määrä 3) Siirtoyhteyksien kehitys ja naapurialueiden tilanteet 4) Marginaalisähkön tuotantokustannus
ti 18.10 kallis (150 - 300 €/MWh)
ke 19.10 kohtuullinen (50-150 €/MWh)
to 20.10 kohtuullinen, muutama kallis tunti
pe 21.10 kohtuullinen
la 22.10 halpa (5-50 €/MWh)
Ennuste koskee päivän tunteja klo 07-22. Yöt ovat halpoja.
Tiistain ennustin auton korjausreissulta jo aamupäivällä.