Thread by @satuhassi

Suomen metsien #hiilinielu’n romahdus ja siitä seurannut #maankäyttösektori’n muuttuminen päästölähteeksi on hyvin huono uutinen, ei vain ilmastolle vaan myös kansantaloudelle, valtiontaloudelle, metsänomistajille ja metsäteollisuudelle. Pieni 🧵 1/

Ongelma ei poistu, vaikka sen yrittäisi painaa villaisella.
Ilmastolle hiilinielun pieneneminen on yhtä paha kuin päästöjen kasvu. Vaikka mm energia-alan päästöt ovat laskeneet 2000-luvulla reippaasti, Suomen nettopäästöt eli kokonaisvaikutus ilmastoon ei ole parantunut. 2/

Kansan- ja valtiontaloudelle asia on ongelma mm siksi, että EU:lla on hiilinieluja koskeva lainsäädäntö. Suomen maa- ja metsätalousministerit neuvottelivat hartiavoimin saadakseen Suomelle mahdollisimman edullisen nieluvelvoitteen - mikä ei ollut ilmaston kannalta hyvä asia. 3/

Mutta viime vuoden hiilinielu oli 18 milj tn vähemmän kuin EU-tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin keskimäärin vuosina 2021-25.
Kyse ei ole siitä, että Suomella olisi erityisen tiukka velvoite. 4/
hs.fi/politiikka/art…

HS 18.12.22: ”Suomea suuremman maankäyttösektorin nielutavoitteen saivat esimerkiksi Ranska, Saksa, Espanja, Puola ja jopa pinta-alaltaan Suomen kokoinen Italia, jota ei varsinaisesti tunneta metsien maana.
Ruotsin tavoitteesta tuli Suomeen nähden kaksinkertainen.” 5/

Nieluvaje pitää kompensoida joko
⁃alentamalla päästöjä muilta sektoreilta, esimerkiksi liikenteestä suunniteltua nopeammin
⁃tai ostamalla muilta mailta niiden kiintiöistä yli jääneitä nieluja - jos niitä on saatavilla.
Molemmat vaihtoehdot voivat maksaa miljardeja. 6/

Nopein tapa parantaa tilannetta on ryhtyä toimiin maaperäpäästöjen hillitsemiseksi. Maatalouden päästöistä runsas puolet tulee turvepeltojen maaperästä. Ne päästöt eivät ole vähentyneet. Turvepellot ovat kuitenkin vain noin 10% peltoalasta. 7/

Siirtämällä edes huonotuottoisimmat turvepellot kosteikkoviljelyyn tai palauttamalla ne suoksi saataisiin merkittävä päästövähennys. 8/

Entä mistä hiilinielujen romahdus johtuu. Kaksi Hesarin juttua selvittää. Monesta asiasta: Metsiä ja hakattu liikaa, osittain liian nuorina, ja myös harvennettu liian rankasti. Lisäksi ilmastonmuutos on kiihdyttänyt maaperäpäästöjä. 9/
hs.fi/kotimaa/art-20…

10/ hs.fi/kotimaa/art-20…

Asia ei ole tullut yllätyksenä. Joukko tutkijoita varoitti asiasta yhteisellä julkilausumalla jo vuonna 2017. Metsäala ei ottanut varoitusta vakavasti, vaan pikemminkin pyrki leimaamaan tutkijoita. 11/ bios.fi/tutkijoiden-ju…

Tutkijoiden julkilausuma herätti huomiota, mutta sen sanomaa ei suinkaan toivotettu tervetulleeksi. Tästä kertoo mm Luontopaneelin pj @JanneKotiaho: 12/ jyx.jyu.fi/bitstream/hand…

Yllättävin osatekijä hiilinielun romahduksesta on metsien liian rankka harventaminen. Suositusten mukaan jaksollisessa, eli avohakkuuseen tähtäävässä netsänkäsittelyssä pitäisi tehdä 2 harvennusta. Sen sijaan on yleistynyt tapa harventaa vain kerran, ja silloin rankemmin, 13/

niin että puusto jää suosituksia ja jopa lain vaatimaa harvemmaksi. Metsäkeskusten vuotuiset laatutarkastukset ovat osoittaneet, että yli puolet harvennuksista tehdään jopa metsälain vastaisesti, ja lopuistakin melkein kaikki suositusten vastaisesti. 14/

https://twitter.com/metsalehti/status/1604829936937738240?s=61&t=5khKv9gczARlbdi9iJURIQ

Valvonta siis pettää ja pahasti.
Ala perustelee tätä sillä, että ”kannattavuus” pakottaa käyttämään niin isoja koneita, että se johtaa liian rankkaan harvennukseen. 15/

Kansanedustajille on tullut metsänomistajilta jonkin verran viestejä siitä, että puuta ostavat yhtiöt eivät suostu tekemään harvennusta kuin isoilla koneilla.
Jos tämä pitää paikkansa, metsäala on ampunut itseään jalkaan monella tapaa: hakkaamalla liikaa, 16/

hakkaamalla liian nuoria metsiä, harventamalla liian rajusti. Kaikesta tästä seuraa, että metsäteollisuus ei voi käyttää puuta niin paljon kuin uusien tehtaiden investointipäätöksiä tehdessä on uskottu.
Suomen metsien puumäärä kasvoi monta kymmentä vuotta. 17/

Ala taisi tuudittautua siihen, että tämä jatkuu, vaikka tiedettiin että osa tuosta kasvusta on saatu aikaan tekemällä soiden ojituksen maailmanennätys.
Nyt on korkea aika havahtua siihen, että 1) hakkuut pitää sovittaa ilmaston reunaehtoihin, 18/

2) metsää ei voi enää surutta raivata tienpohjaksi, pelloksi, rakennusmaaksi, 3) metsäteollisuudessa pitää kyetä nostamaan pitkäikäisten tuotteiden osuutta 4) ja hakattua mottia kohti saatua arvonlisää pitää pystyä kasvattamaan, 19/

eli toisin sanoen 2000-luvun jatkunut arvonlisäyksen lasku pitää saada käännettyä.
Kaiken kaikkiaan metsäalalla tarvitaan vastaavanlainen asenteiden ja ajattelutavan muutos kuin energia-alalla on tapahtunut 2000-luvulla. 20/

Ei se energia-alalla ollut helppoa enkä usko helpoksi metsäalallakaan.
Lopuksi vielä Heikki Ala-Ahon tviitti, jonka kuvasta näkyy millaiset toimet metsissä ja maankäytössä vaikuttavat hitaasti/nopeasti ja kuinka paljon niillä voidaan saada aikaan. 21/21

https://twitter.com/heikki_ala_aho/status/1605585925408292864?s=61&t=5khKv9gczARlbdi9iJURIQ

Ja ihan lopuksi vielä kuva, jonka olen tviitannut monta kertaa ja josta näkyy 2000-luvulla tapahtunut metsäteollisuuden arvonlisäyksen lasku käytettyä puumäärää kohti. 22/22

Tässä vielä Ylen uutinen hiilinielujen romahduksesta. yle.fi/a/74-20009763