Emerituspaavi #BenedictusXVI kuoleman myötä on tietysti ryhdytty tarkastelemaan hänen työnsä merkitystä ja perintöä. Aiheesta aiemmin kirjoittaneena on mieleeni jäänyt tietysti yksi kysymys: kuinka paljon hän vaikutti #Unkari'n uuteen perustuslakiin ja sen kristilliseen henkeen?
Benedictus XVI tullaan todennäköisesti muistamaan vankkana uskon puolustajana kasvavan sekularisaation keskellä. Hänen toiveenaan oli edeltäjänsä Johannes Paavali II:n tavoin kristillisiä juuriaan korostava Euroopan unioni.
Maininta Jumalasta ja Euroopan kristillisistä juurista ja arvoista ei ole kuitenkaan päätynyt perussopimukseen asti, mutta poikkeuksena ovat tietysti jäsenvaltioiden omat perustuslait.
Unkarin nykyisen perustuslain johdannossa on "kansallinen uskontunnustus", jossa tunnustetaan kristinuskon merkitys Unkarille. Kristinuskon puolustaminen sekä perheen ja avioliiton määritteleminen miehen ja naisen väliseksi tulivat lisäyksien myötä.
Mutta miten Benedictus XVI tähän liittyy? Tuolloin presidenttinä toiminut Pál Schmitt on kertonut paavin mielenkiinnosta Unkaria kohtaan, kuten myös hänen antaneen neuvoja koskien viittauksesta kristinuskoon valmisteilla olevaan perustuslakiin. magyarnemzet.hu/belfold-archiv…
Benedictus XVI otti puheeksi Schmittin kanssa muiden Euroopan valtioiden perustulait, joissa kristinusko on läsnä. Esimerkiksi hän mainitsi Puolan, jonka perustuslaki kuitenkin ottaa huomioon myös muut maailmankatsomukset. Unkarin perustuslaki on siten Puolaakin poissulkevampi.
(Jos Unkarin nykyinen perustuslaki sekä sen henki ja tausta kiinnostaa, niin suosittelen lukemaan Miklóssyn ja Nyyssösen artikkelit Idäntutkimuksen neljännestä numerosta vuodelta 2013.) journal.fi/idantutkimus/i…
Benedictus XVI:n roolista on tietysti olemassa vain Schmittin sanat, mutta paavi on hengellisenä johtana niin merkittävä tekijä, että Unkari on halunnut ottaa paavien huomiosta aina kaiken irti – aivan kuten muutkin maat.
Paavi Franciscuksen suhde Unkariin on oma tapauksensa, josta voisi joskus kirjoittaa. Entäpä aika hänen jälkeensä? Mitäpä jos seuraava paavi tulisi olemaan unkarilainen kardinaali ja arkkipiispa Péter Erdő? Tämä ei nimittäin ole täysin poissuljettu mahdollisuus.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Tein parisen kuukautta sitten ketjun koskien #Unkari'ssa suoritettavasta väestönlaskennasta, joka on nyt suoritettu, mutta erästä asiaa ketjussa ei käsitelty: miksi eräiden mielestä tietojen kerääminen ei ole hyvä asia ja mitä pelkoja se herättää Unkarin ilmapiirissä? 🧵
Väestönlaskennassa pyydettiin vastaajilta rehellisyyttä, jotta heidän elinoloistaan saataisiin tarkka ja oikea kuva, jolloin yhteiskunnalliset toimijat voisivat tehdä heidän hyväksi parempia päätöksiä. Miten ihmeessä tämä voisi olla pelkoa herättävää ja ongelmia synnyttävää?
Ongelmana on Unkarin pelon ilmapiiri, jossa kansalaiset eivät halua ajautua hankaluuksiin mm. mielipiteittensä takia, eikä luottamus muihin ihmisiin tai instituutioihin ole aina vahva.
Andreas II:n antamasta kultaisesta bullasta (Aranybulla/Golden Bull) tulee tänä vuonna kuluneeksi 800 vuotta, jota parlamentti on halunnut juhlia. Mikä on tämä Magna Cartaan rinnastettu asiakirja, jota myös #Unkari'n perustuslain ja parlamentarismin kulmakiveksi kutsutaan? 🧵
Tiivistettynä: kultaisella bullalla Andreas II halusi vakauttaa kuningaskuntansa tilannetta antamalla aatelistolle oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Tällöin kuningaskunnassa oli oleva laki mielivaltaisuuden ja epävakauden sijaan.
Tätä on haluttu pitää merkkinä unkarilaisten edistyksellisyydestä, koska asetus on vain muutamaa vuotta Magna Cartaa (1215) nuorempi. Asetuksen merkitykseen ja historiaan ei kuitenkaan voi sen vanhuudestaan huolimatta olla yhä törmäämättä unkarilaisessa keskustelussa.
Unkarin kauan odotettu väestönlaskenta viimein toteutuu! Viimeksi 2001 ja 2011 toteutettuun laskentaan liittyy aina yhteiskunnallista ja poliittista vaikuttamista sekä sen tuloksilla on ollut merkitystä. Samat merkit ja odotukset ovat jälleen kerran ilmassa.
"This is a classic!"
Kotitaloudet saivat väestönlaskennasta kertovan kirjeen koteihinsa viime kuun lopulla, jossa erityisesti suositeltiin siihen osallitumista internet-lomakkeella. Kahden viikon vastausajan jälkeen väestönlaskijat kuitenkin jalkautuvat kuukauden ajaksi tapaamaan vastaamattomia.
Kyselyssä kysytään perustietoja kansalaisten elämästä, kuten heidän taustoista, koti- ja työoloista sekä mahdollisista vammoista. Näin saadaan yleiskuva kansalaisista alueellisesti, jota voidaan käyttää apuna poliittisten päätösten tekemisessä.