YmmÀrtÀÀksemme paremmin mistÀ oikeasti on kysymys, on mentÀvÀ totuusteorioiden alkulÀhteille.
Korresponssi eli vastaavuus totuudessa:
Jo Platon ja Aristoteles perustivan nÀkemyksensÀ korresponssille. SiinÀ totuudenkantajan totuus tulee sopia todellisuuden tai sen osan kanssa.
âSanoa, ettĂ€ tĂ€mĂ€ uskomus on tosi, tarkoittaa sitĂ€, ettĂ€ universumissa on tosiasia, jota se vastaa; ja sanoa, ettĂ€ se on epĂ€tosi, on sanoa, ettei universumissa ole mitÀÀn tosiasiaa, jota se vastaaâ (Moore 1953).
"JĂ€rki pyrkii luonnostaan muodostamaan elostamme ja olostamme kokonaiskĂ€sityksen, mutta jĂ€rjen on palveltava useaa herraa samanaikaisesti: ulkomaailman olosuhteita, velvollisuudentuntoamme ja ruumiillisia tarpeitamme." (jatkuu đ)
"JÀlkimmÀiset tekijÀt voidaan rinnastaa superegoon ja idiin, ja jÀrkeÀ voidaan verrata egoon." NÀin kirjoittaa Sigmund Freud 1993.
Kiistatta kukaan ei ole osoittanut niin paljoa merkitystÀ totuudelle kuin Freud.
Se, joka ei uhraisi sieluaan pelastaakseen koko maailman, menettelee arvioni mukaan epĂ€johdonmukaisesti kauttaaltaan kaikissa pÀÀtelmissÀÀn. Logiikka perustuu yhteisöllisyyden periaatteeseen.â (Peirce 2001). HĂ€nen mukaansa totuus vain pyrkii mahdollisimman lĂ€helle todellisuutta.
"Totuutemme on siis vain arvauksista kudottua verkkoa, niin kuin Ksenofanes sanoi, ja kÀsityksiemme olisi muodostettava vaijerin kaltainen punos" (Peirce 2001). Keksimme hypoteeseja (abduktioita) ja toivomme niiden olevan mielekkÀitÀ.
Peircen mukaan ratkaisevaa ei ole jokin tietty seuraus, vaan totuus on raja-arvo, johon tieteellinen tutkimus johtaa, kun kaikki seuraukset ovat selvillÀ. TÀmÀ on nimenomaan prosessina kesken ja tÀssÀ pisteessÀ on suurin vaikutusmahdollisuus.
Ihminen ei kuitenkaan voi olla kÀsityksettömÀssÀ tilassa, vaan kognitiomme pyrkii muodostamaan jonkinlaisen kÀsityksen, saatavilla olevan tiedon varassa. Nyt jos saatavilla oleva tieto olisi rajoitettua, kÀsitys muodostuisi tÀmÀn osalta.
KokonaiskÀsityksemme muodostuminen tuottaa ihmiselle mielihyvÀÀ, mikÀli niistÀ puuttuu ambivalenssi tai ne voivat noudattaa mustavalkoista maailmankuvaa. Perinteiset hahmopsykologian peruslait tulee myös tÀyttyÀ.
Jos kyseessÀ on musta-valkoinen suhtautumistapa (paranoidis-skitsoidinen asenne) joka ehkÀ evoluution mukainen onkin, ei se ole tÀysin totuudenmukainen vaan sovittuu ÀÀrellisten parametrien mukaisesti.
âTieteen tulosten yhtĂ€pitĂ€vyyttĂ€ ulkoisten tosiasiain kanssa me sanomme niiden totuudeksiâ (Freud 1964). Freudin dualistisessa maailmassa myös psykologisilla ilmiöillĂ€ on vastavoimat. Freud nojaa myös korresponssiteoriaan kunhan se perustellaan pragmaattisesti.
Olemme siis yksinkertaisesti pisteessÀ jossa ihmiset ovat joutuneet muodostamaan totuuskÀsityksensÀ ambivalenssin sekÀ mustavalkoisen ajattelun maailmassa, yhtÀaikaa pelon ja epÀvarmuuden ympÀröiminÀ. Todellisuuden tunnistaminen kuuluu arvostelukyvyn tehtÀviin.
Arvostelukykyyn vaikuttaa suuresti ihmisen usko johtajiinsa (auktoriteetteihin). Myös johtajia ihmisen tulee arvostella, eikÀ kulkea sokeasti niiden mukana. NÀin menetellen ihminen muokkaa itse omaa totuuskÀsitystÀÀn haluttuun suuntaan.
Tuon esimerkin jokapÀivÀisen toiminnan ambivalenssista joka vallitsee. Ihminen hoitaessaan omaisuuttaan, tekee niinkuin pankki sanoo, katsomatta mitÀ pankki tekee. TÀssÀkin on muodostunut totuuskÀsitys arvostelukyvyn ja sokean luottamuksen kautta.
Sijoitusliiketoiminnassa massojen ohjautuvuus on tunnistettu jo 1800 luvulla erittÀin hyvin ("Extraordinary Popular Delusions and the Madness of Crowds", Mackay Charles 1869). Vaikka kirjallisuutta on saatavilla mielin mÀÀrin, ihminen haluaa mieluummin majailla toisen totuudessa.
Abraham Lincoln sanoi aikanaan - "Books serve to show a man that his original thoughts aren't very new at all".
Teoria pÀÀttyy, ugh - olen puhunut.
âą âą âą
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
đ§”Lanka rokotekehityksestĂ€ aiheena SARS-CoV-2 tutkitut ja turvalliset. Mihin mentiin ja mistĂ€ tultiin. KĂ€ymme lĂ€pi vanhoja muistiinpanojani sekĂ€ tutkimusdataa. KiinnittĂ€kÀÀ istuinvyönne ja tarkistakaa laskuvarjonne, kapteeninne on FAA:n medikaalin lĂ€pĂ€issyt.
HÀmmÀstyttÀvÀÀ oli, ettÀ SARS oli ensimmÀinen virus jonka piikkiproteiini onnistui tarttumaan tehokkaasti juuri angiotensiini 2 reseptoriin (AT1R). TÀstÀ havaittiin ongelmansa jo vuonna 2005
Kummallista ettÀ vaikka kaikki tÀmÀ oli tiedossa, keksimme jostain syystÀ, ettÀ ihmisen immuniteetti paranee kun luomme pseudouridinoidun mRNA:n, joka koodaa viruksen ainoaa ongelmia aiheuttavaa osaa ja injektoimme sen verenkiertoon, niin maailma pelastuu.
đ§”Mystinen adenovirus ja maksatulehdukset lanka.
2022 huhtikuussa alkoi ilmaantumaan uutisia mystisistĂ€ pienten lasten maksatulehduksista. En silloin ymmĂ€rtĂ€nyt lainkaan minkĂ€ ÀÀrellĂ€ olemme. Kuljetaan matkaa yleisradion artikkelin lĂ€pi, jonka lĂ€hteenĂ€ AFP. đ
AlkuperÀinen yleisradion artikkeli löytyy siis osoitteesta: (yle.fi/a/3-12417945)
Vektorivirusrokotteet (AstraZeneca) pÀÀosin toimivat geneettisesti manipuloidulla adenoviruksella. TÀssÀ sen menetelmÀ heikkous juuri piilee.
LÀhdemme tutkimaan miksi. VAERS on siis ainoastaan jÀrjestelmÀ johon raportoidaan rokotteiden haittailmoituksia (ei siis mikÀÀn rokotehörhöjen perustama sivusto). EnsimmÀinen taulu kuvaa rokotteista ilmoitettuja haittavaikutuksia 1990-2022:
Aloitetaan siitÀ miksi rokotuksen jÀlkeen ihminen on 21 pÀivÀÀ rokottamaton sairaalaraportoinnin kannalta. Voitaisiin lÀhes vÀittÀÀ protokollan muovautuneen alkupÀÀn tutkimusdatan seurauksena (phase 1). Seuraava taulu kuvaa raportoituja kuolemia pÀivinÀ rokotuksesta: