Ukrainan viimeisimmät aseaputoimitukset ovat jälleen olleet otsikoissa. Valtaosa huomiosta on mennyt ansaitustikin panssaroituihin järjestelmiin, mutta listoilta löytyy teknisessä mielessä kiinnostavampaakin. Siksipä kirjoitus uudesta RIM-7 ilmatorjuntajärjestelmästä. 👇🧵
1/
Jos kaikesta huolimatta myös ne panssarit kiinnostaa, kurkkaa oheinen @MMaenpaa1 yhteenveto.
Mutta sitten siihen RIM-7, tuttavallisemmin Sea Sparrow -ilmatorjuntaohjusjärjestelmään.
3/
Sea Sparrow on puoliaktiiviseen hakeutumiseen perustuva ohjusjärjestelmä. Jos on päässyt unohtumaan, niin tällainen semiaktiivinen menetelmä vaatii kohteen valaisua maalinosoitustutkalla koko ohjuksen lennon ajan. Ohjus hakeutuu kohteesta siroavaan valaisuun.
4/
Kiinnostavaa ei niinkään ole itse ohjus, vaikka se varmasti ihan kelvollinen ja tarpeellinen lisäys Ukrainan ilmapuolustusjärjestelmään onkin. Olemmehan oppineet että ohjuskulutus tuolla on melko raju, joten kaikki lisäkyky on varmasti tervetullutta.
Mielenkiintoisempaa on kuitenkin tapa, jolla ohjus taistelutantereella tuodaan. Se nimittäin meinataan ilmeisesti integroida osaksi Ukrainan Buk-ohjusjärjestelmiä. Ohessa kuva molemmista.
TELAR tarkoittaa Transporter Erector LAuncheR, siis liikkumiskykyistä ohjuslavettia.
Tässä suhteessa asian kimpussa häärivät insinöörit vetivät kyllä jälleen kanin hatusta, sillä enpä vielä hetki sitten olisi tällaista osannut odottaa. 🐇🪄🧙♂️
7/
Itseasiassa mikäli joku olisi vuosi sitten uumoillut, että pian Ukrainassa ammutaan säteilyyn hakeutuvia Sukhoin ripustimista ja Sea Sparrowta Bukin katolta, olisin todennut ettei tule kyllä tapahtumaan.
Mitä tämän Sea Sparrow ohjuksen suorituskykyyn tulee, niin vaikka se onkin ihan okkiwokki (Wikipedian mukaan kantama parikymmentä km) ei se vedä vertoja Bukin omille ohjuksille tai kauan odotetulle Patriot-järjestelmälle. Niitäkin on Ukrainaan nyt jo lupailtu.
Muutoinkin RIM-7 on melko vanha järjestelmä. Tästä on uudempikin kehitysversio RIM-162 Evolved Sea Sparrow, jonka yksi versio tulee PVnkin käyttöön #Laivue2020 myötä. Se on kuitenkin eri pyssy, eikä yhtäläisistä nimistä huolimatta niitä kannata liiaksi verrata.
Sea Sparrow on siis alunperin meriä seilaavien alusten omasuojajärjestelmäksi tarkoitettu ase. Ja kerta se on tarkoitettu ennen muuta meritorjuntaohjusten torjuntaan, luulisi sillä mm. risteilyohjuksiakin pudottavan. Siinä mielessä sopii Ukrainaan siis varmasti mainiosti.
11/
Joku saattoi muuten bongata järjestelmän osia Helsingissäkin vierailleen USS Kearsargen kannelta.
Yllättävistä asioiden kulusta huolimatta Sea Sparrowta on toki ennenkin tuotu mereltä maalle. Että siinä mielessä tämä integrointikeissi ei ehkä niin ennenkuulumaton ole, kuin miltä se minunkin korviin ensiksi kuulosti.
Jos tämä nyt sitten jotain osoittaa, niin ainakin sen, että moni asia mitä pidetään mahdottomana, on usein vain tahdon puutetta. Riittävästi jos on päättäväisyyttä ja resursseja, niin ihmeellisiä asioita saadaan näemmä aikaan.
14/
Asiasta lisätietoa janoaville suosittelen tätä artikkelia. Ja tähän onkin hyvä tällä kertaa myös päättää.
Eilen tosiaan julkaistiin tämä äärimmäisen mielenkiintoinen raportti Ukrainan sodasta ilma-aseen näkökulmasta. Tässä havainnot operaation alkumetreiltä.👇🧵
Sitten vielä konteksti tulevalle. Aion tässä siis tarkastella helmikuussa käytettyjä taisteluvälineitä. @VILHORANTANEN se kirjoittikin jo yleisiä havaintoja hyökkäyksen ensimmäisestä viikosta.
Videoklippejä venäläisestä Lancet-lennokista on tulvinut twitter-virtaani alati kiihtyvään tahtiin. Otetaas seuraavaksi tästä lentävästä laitteesta selvää. 👇🧵
1/
Ei tämä toki mikään aivan uusi ilmestys ole, onhan näistä havaintoja tehty jo aiemminkin. Minäkin yhdessä langassa (tossa alla) tätä sivuutin, mutta nyt on vuoro seikkaperäisemmän selvityksen.
Kyseessä on siis tällainen lennokki. Muutoin noista luvuista voi kaiketi olla helposti samaa mieltä, mutta impact speed vaikuttaa turhan korkealta. Toki vaikeahan sitä videoista on arvioida.
Vastikään uutisoitiin Sevastopolin laivastotukikohtaan tehdyistä iskuista. Tieto tapahtuneesta levisi melko pirstaleisena, mutta jonkinlaisen kokonaiskäsityksen uskon nyt saaneen muodostettua. Se seuraavassa.👇🧵
1/
Kuten kaikki kunnolliset sotilastilannekatsaukset, myös tämä aloitetaan kartan äärellä. Tapahtumat sijoittuvat siis Krimin eteläosiin.
2/
Tapahtumat ovat tämän kirjoitushetkellä vielä jokseenkin hämärän peitossa. Esimerkiksi @BBCWorld uutisoi iskussa käytetyn lennokkeja.
Sotavoimissa on tavattu käydä eräänlaista jaakobinpainia tekniikan ja taktiikan suhteesta. Ohjaako tekemistä teknologian asettamat reunaehdot vai sotataidollinen pelisilmä? Yritetääs ottaa siitä selvää 👇🧵
1/
Aihe on puhuttanut tosiaan jo pitkään. Tässä esimerkiksi 70-luvulla samaa problematiikkaa tapaileva teos.
2/
Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, että ohjaako sotavoiman taktiset käyttö- ja toimintaperiaatteet sotatekniikan kehitystä vai sopeutetaanko toimintamallit kulloinkin vallitsevaa teknologista tasoa parhaiten hyödyntäviksi.
Sotien sanotaan kiihdyttävän teknologian kehitystä. Perinteisesti sillä on tietysti tarkoitettu varsin laajoja kehityskaaria, mutta tapahtuu innovointia myös pienimuotoisemmin. Keräsin tähän lankaan joitakin kiinnostavia havaintoja aiheesta 👇🧵
1/
Tällaisia pikkuruisia kehitysjuttuja sotahistoria tuntee entuudestaankin, esimerkiksi kaikille tutun Molotovin cocktailin muodossa.
Toinen eritoten ilmatorjujien keskuudessa kulkeva klassinen esimerkki koskee jatkosodan Ilmatorjuntarykmentti 1:n komentaja Jokipaltion neronleimausta sotkea kranaattien sekaan magnesiumia (muistelen?) lisätäkseen räjähdysten valovoimaisuutta lentäjiä hämmentääkseen.
Aamun puheenaiheena Ukrainaa seuraavien keskuudessa on tietysti ollut Kertšinsalmen ylittävän Krimin sillan kohtalo. Mitäs siitä tässä vaiheessa tiedetään? 🧵👇
1/
Tässä iskujen jälkimaininkeja hyvin havainnollistava klippi.