Viime aikoina on ollut paljon puhetta ”#monikriisi'stä” (#polycrisis). Pähkinänkuoressa: päällä on useita systeemisiä kriisejä, jotka vaikuttavat toisiinsa ja vahvistavat toisiaan. Ville Lähde luo katsauksen termin taustoihin ja merkityksiin. bios.fi/mita-on-monikr…
1/🧵
”Monikriisin” on tehnyt viime aikoina tutuksi etenkin taloushistorioitsija Adam Tooze. Se nostettiin Financial Timesissa esiin viime vuotta kuvaavana sanana, ja Egyptin kokouksessa se oli vahvasti esillä. adamtooze.substack.com/p/chartbook-16…
2/
Kuten aina uuden termin noustessa suosioon, käyttötavat ovat kirjavia. Käsitteellinen moninaisuus lienee väistämätöntä, ja silloin täytyy nostaa esiin tärkeitä merkityksiä. Monikriisin tarkastelu auttaa hahmottamaan erillisyyden, kausaalisuuden ja ajallisuuden harhakäsityksiä.
3/
Erillisyys:
sektorien näkeminen erillisinä oli mahdollista vain vakauden aikana, jolloin ympäristöongelmat eivät olleet näin näkyviä ja luonnonvarojen niukkuutta ei tarvinnut miettiä. Monikriisi konkretisoi tämän modernin illuusion ongelmat. bios.fi/luonnonvarojen…
4/
Kausaalisuus:
Monikriisissä lukuisat tekijät nivoutuvat yhteen ja vahvistavat toisiaan. Kausaalisesti kompleksisissa tilanteissa ei ole mieltä kysyä esimerkiksi, johtuiko jokin konflikti ilmastonmuutoksesta vai ei. Se johtui monen tekijän yhteisvaikutuksesta.
5/
Kompleksisuus ei kuitenkaan estä näkemästä joidenkin tekijöiden ensisijaisuutta: on kausaalista hierarkkisuutta. Mutta monikriisille ei voi nähdä ”fundamentaalista syytä”, minkä vuoksi perinteisten poliittisten teorioiden on vaikea hahmottaa sitä.
6/
Ajallisuus:
Kuten BIOS on toistuvasti muistuttanut, monikriiseissä tulevat yhteen hitaat ja nopeat, akuutit ja verkkaiset kriisit. Jos tätä ajallista kirjoa ei pidetä mielessä, eri aikajänteen kriisien kohtaamisessa voidaan haitata toisten hillintää. bios.fi/ekologinen-jal…
7/
Sen sijaan, että mielletään hitaat kriisit osana “normaalia”, jota hoidetaan asteittaisesti akuuttien kriisien tuolla puolen, monikriisi avaa näkökulman kroonistuneisiin systeemisiin kriiseihin. Suunnittelua ja sopeutumista on ajateltava uudelleen. wiseproject.fi/suunnittelu-ja…
8/
”Monikriisi” saa monia merkityksiä: se haastaa vallitsevia oletuksia yleisemmällä tasolla, tai siitä voidaan yrittää muovata metodologiaa tarkemmin rajattujen ilmiöiden tarkasteluun. Monille se voi olla hyvin epämääräisesti ilmaus eksistentiaaliselle epävarmuudelle.
9/
Joudumme ajattelemaan uudelleen, millaisessa maailmoiden sikermässä elämme – sillä käsillä oleva monikriisi vaikka energian, ruoan, turvallisuuden ja kansainvälisten suhteiden ulottuvuuksissaan koskettaa maailman eri alueita ja ihmisryhmiä radikaalisti eri tavoin.
10/10
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Täällä näkyy olevan taas vilkas #irtikytkentä-keskustelu. Hienoa!
Myös BIOSin näkemyksiin on viittailtu, osin virheellisesti.
Käydään siis perusasiat jälleen läpi.
🧵/1
BIOSin pointti ik-keskustelussa ei ole, että ik’ää ei tapahtuisi.
Esimerkiksi abs. päästöjen ik. esiintyy joissakin maissa/joillakin alueilla, kuten omassa review-artikkelissamme toteamme.
Viime aikoina on jälleen keskusteltu #talouskasvu'n ja aineellisen kulutuksen irtikytkennästä. Mutta minkä kokoluokan haasteesta irtikytkennässä on kysymys? Voiko #irtikytkentä olla realistinen tavoite Suomelle? Kirjoitimme: versuslehti.fi/kriittinen-til…
Irtikytkennän käsitteeseen ja tutkimukseen liittyy monia hankalia ongelmia. Ks. esim. bios.fi/maailman-ainek…
/2
Mutta sivuutetaan ne nyt hetkeksi ja terävöitetään keskustelua arvioimalla onnistuneen irtikytkennän mittakaavaa.
Oletetaan, että talous kasvaa 2% vuodessa ja että materiaalien kulutus lasketaan tasolle, joka voisi olla ekologisesti kestävä.
/3