Thread by @InkaMusta

Seuraan tässä ketjussa perustuslakivaliokunnan #saamelaiskäräjälaki julkista kuulemista klo 8-11. Streamia pääsee seuraamaan tästä: verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/

Perustuslakivaliokunnan julkinen kuuleminen #saamelaiskäräjälaki alkamassa. Kuultavina
@oikeusmin, @Saamelaiskaraja, Kolttien kyläkokous ja kaksi uuslappalaisliikehdintää edustavaa yhdistystä. Saamelaisyhdistykset puuttuvat. Näistä lähtökohdista seuraamaan.

Aikaisemmissa kuulemisissa #saamelaiskäräjälaki on kuultu paljon asiallisia puheenvuoroja ja tiukkaa faktaa siitä, miksi laki on uudistettava. Valitettavasti myös valheita ja saamelaisten mustamaalausta. Toivotan kaikille saamelaisille voimia tämän päivän keskusteluun!

Ensimmäisenä puheenvuoron saa kansliapäällikkö Pekka Timonen, joka johti #saamelaiskäräjälaki'työryhmää. Hän aloittaa ottamalla esille YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen.

Jos Suomi haluaa olla saamelaisten oikeuksia kunnioittava valtio, on sen uudistettava saamelaiskäräjälaki. Tämä on yksiselitteistä, toteaa Pekka Timonen.

Timonen muistuttaa, että saamelaisilla tulee olla oikeus itse omien perinteidensä mukaan määrittää ketä kansaansa kuuluu. Tätä Suomen tulee kunnioittaa.

"Enemmistön hyväksynnän on riitettävä lähtökohdaksi saamelaiskäräjälain hyväksymiseksi". Saamelaiskäräjälakia kannatti 80 % saamelaiskäräjien jäsenistä. Saamelaisilla on sama oikeus edustukselliseen demokratiaan, kuin muillakin,

Timonen latelee selkeät faktat tiskiin: #saamelaiskäräjälaki'esitys täyttää kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteet. Siis velvoitteet, joihin Suomi itse on sitoutunut. Nykylaki ei täytä. Tätä ei selkeämmin voi sanoa!

Lopuksi Timonen viittaa vielä Suomen kansainväliseen maineeseen ihmisoikeusmyönteisenä valtiona. Jos tämä kiinnostaa, laki tulee uudistaa!

Seuraavaksi puheenvuoron saa @Saamelaiskaraja puheenjohtaja @TAJuuso. "Itsehallintomme puolustaminen on meille kunniatehtävä. Saamelaiskäräjälain uudistamisessa on kyse perustuslakimme oikeudesta itsehallintoomme."

#saamelaiskäräjälaki on kyse saamelaisten hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. @TAJuuso muistuttaa @Saamelaiskaraja roolista kieltemme, elinkeinojemme ja kulttuurimme vaalimisesta.

"Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin alkuperäiskansojen oikeuksista. Haluamme uskoa, että Suomi haluaa kunnioittaa näitä sopimuksia." YK:n elinten toteama ihmisoikeusloukkaustila on surullinen ja häpeällinen asia.

"Ihmisoikeusloukkaustilaa ei voida katsoa selvitetyksi ennen kuin #saamelaiskäräjälaki on uudistettu."

Myös @TAJuuso muistuttaa, että #saamelaiskäräjälaki'lle on saamelaiskäräjien selvän enemmistön tuki. Miltä suomalaisista tuntuisi, jos EU määräisi Suomen eduskunnan jäsenet, tai Ruotsi päättäisi Suomen jääkiekkomaajoukkueen jäsenet?

Seuraavana puheenvuoron saa @Saamelaiskaraja lakimiessihteeri Kalle Varis. Hän esittelee lain merkittävimmät uudistukset.

Varis muistuttaa, että lain kielikriteeriä ollaan laajentamassa 4. polveen. Näin kielensä menettäneiden saamelaisten mahdollisuutta hakeutua vaaliluetteloon parannettaisiin.

Saamelaisten oikeusturvaa halutaan parantaa perustamalla uusi, riippumaton muutoksenhakulautakunta. Tämä arvioisi kriteerien täyttymisen #saamelaiskäräjät vaaliluetteloon hakeutuessa. KHO edelleen ylin valituselin, mutta kapeutetulla roolilla.

Lakiin lisättäisiin maininta, että #saamelaiskäräjät on kohdeltava kaikkia ilman mielivaltaa ja kohdeltava yksilöitä yhdenvertaisesti. Tämä lienee selvää muutenkin, mutta lisääminen lakitekstiin vahvistaa entisestään.

9 § yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteesta edellyttäisi, että viranomaisen tulee PYRKIÄ saamaan saamelaisilta suostumus saamelaisia koskeviin prosesseihin. Pykälä selkeyttäisi velvoitteita kaikkien osapuolten osalta ja loisi selkeämpää toimintaympäristöä.

Jatkossa saamelaiskulttuurille ei saisi aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa, ellei tähän olisi erityisen painavia perusteita. Huomattavaa haittaa ei saisi aiheuttaa. Tämä vahvistaisi huomattavasti saamelaisten oikeuksia ja toisi Suomen lakia lähemmäs kansainvälistä oikeutta.

Lakimiessihteeri Varis kumoaa väitteet siitä, että uusi laki muodostaisi saamelaisille veto-oikeuden esim. maankäyttöhankkeisiin. Tämä on erittäin selvästi lain perusteluissa tuotu esille. Laki ei myöskään kaventaisi kunnallista itsehallintoa.

Uusi laki päinvastoin vähentäisi oikeusriitoja ja konflikteja saamelaisten paremman osallistamisen kautta. Varis on käytännössä pitkään ollut soveltamassa nykylakia, joten puhuu pitkän kokemuksensa kautta.

Nyt puhuu @Saamelaiskaraja 2. varapj, inarinsaamelainen Leo Aikio. Aikio on kielenmenettäjä, mutta säilyttänyt perheessään saamelaiset elinkeinot ja perinteisen elämänmuodon.

Aikio kumoaa julkisuudessa esiintyneet väitteet siitä, että uusi laki olisi inarinsaamelaisia syrjivä. Kielikriteeri laajenisi 4. sukupolveen. Määritelmää yhdenmukaistettaisiin Norjan ja Ruotsin kanssa.

On kohtuutonta, että inarinsaamelaisia käytetään keppihevosena lain vastustamisessa. Inarinsaamelaiset lapset ja nuoret ansaitsevat päästä elämään elämäänsä inarinsaamelaisena ilman repivää lakiriitaa.

Seuraavana puheenvuoron saa @Saamelaiskaraja jäsen Pirita Näkkäläjärvi @biret. Hän aloittaa muistuttamalla lakiesityksen parantavan saamelaisten osallistumismahdollisuuksia mm. vaalikäytäntöjä parantamalla. Äänestämistä helpotettaisiin monin tavoin, mm. liikkuva äänestysbussi.

"Kaikki nämä saamelaiskäräjälakiesityksen sisältämät konkreettiset kehitysehdotukset äänestämisen helpottamiseksi vahvistaisivat saamelaista demokratiaa. Uudistukset parantaisivat huomattavasti saamelaisten yhdenvertaisuutta."

Jos saamelaiskäräjälakiesitystä ei hyväksytä tällä vaalikaudella, se ei katoa, vaan löytyy seuraavan hallituksen pöydältä, koska kansainvälisten ihmisoikeussopimusten loukkaukset olisivat edelleen voimassa. Ratkaisematon tilanne vaikuttaa Suomen kansainväliseen maineeseen.

Nyt puhuu kolttien luottamusmies, kolttien kyläkokouksen puheenjohtaja Veikko Feodoroff. Koltat ovat yksi saamen vähemmistökieliryhmistä.

"Ainoa oikea lähestymistapa lakiin on korjata nyt vallitsevat ihmisoikeusloukkaukset. Ns. lappalaispykälän poistaminen on perusteltua. Näin kv tuomiot suorastaan Suomea käskevät."

"Nykylakia voidaan jopa pitää kolttasaamelaisia syrjivänä, sillä meillä ei ole ollut mahdollisuutta hakeutua vaaliluetteloon ns. lappalaispykälän perusteella."

Sekä kolttasaamelaisten edustaja että saamelaiskäräjien inarinsaamelainen edustaja ovat korostaneet, että uusi laki parantaisi kielensä menettäneiden saamelaisten mahdollisuutta hakeutua vaaliluetteloon.

Feodoroff ottaa myös esille, että saamelaisten oikeuksien vahvistaminen tukisi myös ilmastonmuutoksen hillintää ja luontokadon pysäyttämistä.

"Kaiken kaikkiaan esitys on huomattava parannus voimassa olevaan saamelaiskäräjälakiin. Me kolttasaamelaiset kannatamme tämän lain vahvistamista @Saamelaiskaraja selvän enemmistön kannan mukaisesti." päättää Veikko Feodoroff.

Sitten lappalaisliikkeen puheenvuoroihin. Sen aloittaa "Suomen alkuperäiset saamelaiset yhteistyöjärjestö ry:n" edustaja Merja Mattila. Erikoista on se, että tämä "alkuperäisten saamelaisten" yhdistys on perustettu vasta pari vuotta sitten.

Mattila toteaa jo alkuun puhuvansa sekä inarinsaamelaisista että nk. metsäsaamelaisista. Näin inarinsaamelaisena kiinnostaisi tietää, että millä mandaatilla Mattila puhuu inarinsaamelaisten suulla.

Mattilan mukaan metsäsaamelaisilta puuttuu äänioikeus omassa asiassaan. Nk. metsäsaamelaiset edustavat tosiasiassa lappilaista valtakulttuuria. He ovat edustettuina mm. kunnissa ja käyttävät valtaa asuinalueellaan.

Mattilan puheenvuorossa käy ilmi, että saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ollaan jo vetoamassa saamelaisten oikeuksiin, kun pyritään mm. estämään maankäyttöhankkeita. Elinkeinoelämä hereille!

Mattila vetoaa puheenvuorossaan Kekkoseen. Siis Urho Kekkoseen. Muistutan, että #saamelaiskäräjälaki'uudistuksen puolella ovat hieman painokkaammat tahot, kuten YK:n ihmisoikeus- ja rotusyrjinnän vastainen komitea. Myös Amnesty, Ihmisoikeusliitto, Saamelaiskäräjät jne.

Mattila kritisoi sitä, että saamelaiset saavat itse päättää keitä ovat saamelaiset. Tämähän on vallan vastoin kansainvälistä alkuperäiskansaoikeutta? Samalla hän kyseenalaistaa sen, että saamelaiset tarvitsevat lisää oikeuksia.

Omana kommenttina: on varsin paljonpuhuvaa samalla pyrkiä vastustamaan ja jarruttamaan saamelaisten oikeuksien kehittymistä, mutta samalla pyrkiä itse saamelaiseksi. Niin ketä tässä oikein edustetaankaan: saamelaisia vai suomalaisia?

Mattila myös väittää, että ILO169 määrittelisi alkuperäiskansan. Timosen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Hämmentäviä väitteitä ilmassa.

Tässä kuunnellessa herää myös kysymys: jos Suomi ei olisi kolonialistinen valtio, niin marssitettaisiinko perustuslakivaliokuntaan saamelaisten virallisten elinten rinnalle kuultavaksi suomalaisten yhdistyksiä? Ei marssitettaisi.

Mattila kyseenalaistaa myös saamelaisten oikeuden määritellä itse, keitä yhteisöönsä kuuluu. Tämä on kuulemma demokratian vastaista. Edeltävissä puheenvuoroissa tosin kuultiin, että kansainvälinen oikeus nimenomaan turvaa tämän oikeuden alkuperäiskansoille.

Seuraavaksi hän kyseenalaistaa sen, että tarvitaanko saamelaiskäräjille riittävä rahoitus tehtäviensä hoitamiseen. Tämä kertonee kaiken siitä, että ollaanko tässä edustamassa saamelaisia vai suomalaisia. Koko puheenvuoron ytimessä on saamelaisten oikeuksien kyseenalaistaminen.

Mattila on mennyt puheenvuorossaan reippaasti yliajalle, josta valiokunnan puheenjohtaja jo häntä muistuttaa ja pyytää tiivistämään.

Etninen puhdistus mainittu. On kauhistuttavaa, miten historiattomasti tällaisia käsitteitä heitellään. Tietääkö Merja Mattila, mitä etninen puhdistus on oikeasti eri puolilla maailmaa tarkoittanut? Järkyttävää puhetta.

Mattila on puheenvuorossaan toistuvasti puhunut inarinsaamelaisten suulla. Tämä on törkeää ja inarinsaamelaisena sanoudun ehdottomasti irti hänen puheistaan.

Nyt puheenvuoronsa aloittaa Inarinsaamelaiset ry. Taustatietona se, että ko. yhdistyksen jäsenistä suuri osa ei ole saamelaisia.

Inka Kangasniemen puheenvuoro alkaa valheellisella väittämällä, jonka mukaan inarinsaamelaiset eivät olisi olleet mukana lain valmistelussa. Tämä ei yksiselitteisesti pidä paikkansa.

Kangasniemi kyseenalaistaa täysin saamelaisten demokratian. Vaikka saamelaiskäräjien selvä enemmistö kannattaa lakia, ei tämä Kangasniemen mukaan osoita, että saamelaisten enemmistö kannattaisi lakia. Hmm...?

Kangasniemi kyseenalaistaa saamelaiskäräjien paikkajaon ja lautakuntapaikat. Hänen mukaansa sinne valitut inarinsaamelaiset "myötäilevät valtakoalitiota". Ovatko nämä inarinsaamelaiset siis väärää mieltä hänen mielestään?

Kangasniemi väittää toistuvasti, että @Saamelaiskaraja vaientaa ja syrjii osaa saamelaisista. Olisi hyvä kuulla tälle vakavalle väitteelle perusteita. Suuret sanat, kuten autoritarismi, mainittu.

Seuraavaksi kyseenalaistetaan YK:n päätökset ja @oikeusmin osaaminen, kun se ottaa nämä päätökset huomioon. Olisiko todella niin, että YK:lla ja ministeriöillä on puutteellinen asiantuntemus, vai olisiko niin, että tämä asiantuntemus ei vain miellytä?

Missä Inarinsaamelaiset ry:n konkreettiset parannusehdotukset lakiin? Kritiikkiä on kyllä kuultu, mutta ei rakentavaa omaa ehdotusta.

Suuri osa nyt keskustelussa esiintyvistä vääristä väitteistä on jo korjattu täällä. Suosittelen lukemaan.

samediggi.fi/2022/11/11/saa…

samediggi.fi/2022/11/16/saa…

Kangasniemi väittää, että uusi laki toisi tullessaan veto-oikeuden saamelaisille. Useassa aikaisemmassa puheenvuorossa tämä väite on jo kumottu. Tämän voi itse todeta lukemalla lain perustelutekstin.

Inarinsaamelaiset ry esittää lain palauttamista valmisteluun. Eli on valmis roikuttamaan saamelaisia löyhässä hirressä tulevat vuodet, traumatisoimaan uudet saamelaissukupolvet.

Inarinsaamelaiset ry käyttänyt jo 15 min puheenvuorossaan, mutta marssittaa vielä kaksi henkilöä lisää kuultavaksi. Ketä siis halutaankaan kuulla saamelaisten asiassa?

Inarinsaamelaiset ry:n Jarmo Katajamaa väittää, että jatkossa saamelaiskäräjät voisi toimia entistä mielivaltaisemmin. Ei. Uudessa laissa nimenomaan todetaan, että mielivaltaa ei saa käyttää.

Inarinsaamelaisia käytetään jälleen keppihevosena lain vastustamiselle. Tätä en voi inarinsaamelaisena hyväksyä.

Puheenjohtaja Ojala-Niemelä joutuu puuttumaan myös Inarinsaamelaiset ry:n aikataulun ylitykseen. Nyt kuultavana KHO:n päätöksellä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon päässyt Kari Kyrö.

Kyrö kritisoi vaaliluettelon uudelleen kokoamista. Totta kai vaaliluettelo on koottava uudestaan jo yhdenvertaisuuden vuoksi. Ei voi olla niin, että luettelossa on ihmisiä kahden eri lain mukaan.

Mitä tulee pakkosulauttamiseen, se tapahtuu juuri nykylain porsaanreiän kautta. Siis lappalaispykälän, joka mahdollistaa suomalaisten pääsyn saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Myös Kyrö kritisoi @Saamelaiskaraja vallan vahvistamista maankäytössä. Tämä kuulemma laskisi maan arvoa ja heikentäisi omaisuudensuojaa, hän spekuloi. Oliko tämä nyt saamelaisten vain maanomistajien edunvalvojan puheenvuoro?

Kyrö päättää puheenvuoronsa 1500-luvulla eläneen Olaus Petrin sitaattiin. Kekkoseenkin jo viitattu. Mitä vielä?

Seuraavaksi kuullaan valiokunnan jäsenten kysymyksiä. Varapuheenjohtaja @HVestman aloittaa kysymällä 9 §:stä.

Puheenjohtaja ottaa kaikki kysymykset putkeen ja niihin vastataan sen jälkeen. Kysymyksiä edustajilla näyttää riittävän!

.@vihreat @BellaForsgren kysyy aiheellisesti, että eikö perustuslakivaliokunnan tule korjata kansainvälisesti todetut ihmisoikeusloukkaukset, jos tälle ei nähdä perustuslaillista estettä.

Disinformaatiota liikkeellä: väitetään, että eri saamelaisyhteisöillä ei olisi ollut mahdollisuutta osallistua lain valmisteluun. Korjaan: inarinsaamelaiset ovat olleet mukana lain valmistelussa. Nk. mettälappalaisten ei tulekaan olla, sillä he eivät ole saamelaisia.

.@oikeusmin Nyman vastaa. Lakiesitys vastaa pohjoismaista saamelaissopimusta ja yhdenmukaistaa lainsäädäntöä muiden Pohjoismaiden kanssa. Nyman kertoo, että Norjan ja Ruotsin "kotikieli" vastaa pitkälti Suomen "ensimmäisenä opittu kieli" termiä.

Suomessa @Saamelaiskaraja ei ole halunnut ottaa käyttöön "äidinkieli"-termiä, koska se on puhtaasti ilmoitusasia eikä liity etnisyyteen välttämättä.

Nyman kertoo, että #saamelaiskäräjälaki on käsitelty kolmessa toimikunnassa. Saamelaisyhteisöä on kuultu erittäin laajasti. Myös edellisten toimikuntien materiaali ollut käytössä. Eri saamelaisryhmiä on kuultu.

Myös Inarinsaamelaiset ry on tullut kuulluksi. "Eri kieliryhmien näkemykset ovat olleet hyvin tiedossa.", kertoo Nyman. Hän korostaa, että @Saamelaiskaraja on saamelaisten virallinen itsehallintoelin ja sillä on erityisasema.

Selvityksen mukaan nk. metsälappalaiset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Osa heistä kokee olevansa saamelaisia, osa taas oma saamelaisista erillinen ryhmänsä.

Lain valmistelussa lähdettävä kv oikeuksien velvoitteista. Saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioitettava: toimielintensä rakenteet, jäsentensä määrittäminen. Saamelaiskäräjille annettava erityinen painoarvo.

Nymanin mukaan viranomaisia helpottaisi, että uusi laki määrittäisi tarkemmin, mitä perustuslaissa mainitut saamelaisten oikeudet ovat ja miten ne tulee ottaa huomioon. Ehdotettu 9 a § mahdollistaisi myös saamelaisten oikeuksien rajoittamista.

Huomattavan haitan aiheuttaminen on jo olemassa kansainvälisissä sopimuksissa. Nyt se tuotaisiin lakiin ja laki siten kansainvälisen oikeuden tasolle.

Saamelaisten oikeuksia ei uudessa laissa nostettaisi muiden perustusoikeuksien yli. Ne tulisi kuitenkin aiempaa paremmin ottaa huomioon. Jos Suomea kiinnostaa alkuperäiskansan elinvoima, niin tätä ei tulisi kenenkään päättäjän vastustaa.

Uusi laki ei mahdollistaisi, että saamelaiskäräjät voisi tahallaan viivyttää asioiden käsittelyä esim. jättämällä osallistumatta neuvotteluun, kertoo @oikeusmin Nyman.

.@TAJuuso kertoo, että @Saamelaiskaraja on käsitellyt erittäin perusteellisesti lakiesitystä. Käräjien täysistunnossa jokaisella jäsenellä on ollut yhdenvertainen mahdollisuus kertoa mielipiteensä käräjälakiin. Useaan kertaan.

.@TAJuuso toteaa, että @Saamelaiskaraja kunnioittaa demokraattisesti enemmistön näkemystä. Näinhän toimivat kaikki muutkin demokraattiset elimet. Miksei saamelaisten kohdalla enemmistön demokratiaa voida kunnioittaa?

15 @Saamelaiskaraja jäsentä kannattaa uutta lakia, 3 vastustaa. Näin selvät luvut puhuvat puolestaan.

Nykyisessä 9 §:ssä perustavanlaatuinen haaste on, että @Saamelaiskaraja't saavat kutsun neuvotteluihin erittäin lyhyellä varoajalla. Tämä rajaa mahdollisuutta kuulla käräjien täysistunnon kantaa. Uudistus parantaisi kaikkien käräjien jäsenten mahdollisuutta ottaa kantaa.

Oikeuskansleri on todennut useaan kertaan, että eri viranomaiset ovat toistuvasti jättäneet neuvottelematta @Saamelaiskaraja kanssa, tai neuvotelleet liian myöhään. Siis eivät noudattaneet lakia. Tämän uusi laki korjaisi.

Nykylaissa ei ole vaadittu vaikutusten arviointia saamelaiskulttuuriin. Uudessa laissa näin olisi. @TAJuuso mielestä tämä olisi varsin kohtuullista.

.@TAJuuso muistuttaa, että verokirjamerkinnät eivät ole saamelaisten perinteinen tapa tunnistaa toisensa. Merkinnät perustuvat elinkeinoihin, ei etnisiteettiin. Siksikin 3 § tulee muuttaa ja lappalaispykälä poistaa.

.@TAJuuso kertoo, että KHO:lla on ollut kolme eri tulkintalinjaa lappalaispykälän tulkinnassa. Tämä ei voi olla minkään osapuolen oikeusturvan mukaista.

Saamelaiskäräjien ohjenuorana lakiprosessina ovat olleet kv-oikeuden linjaukset. @TAJuuso muistuttaa, että Suomi on ollut vahvasti ajamassa alkuperäiskansaoikeuksia kansainvälisesti. Tämän olisi syytä näkyä myös kansallisesti.

.@Saamelaiskaraja lakimiessihteeri Kalle Varis kertoo, että hänen yli 10-vuotisen uransa aikana on useasti käynyt niin, että saamelaiskäräjien kanssa ei ole pyritty aidosti neuvottelemaan. Tämä tulee viipymättä korjata.

.@TAJuuso kertoo, että @Saamelaiskaraja't on hakenut kompromissia laajentamalla kielikriteeriä 4. sukupolveen. Edellinen Saamelaiskäräjät ei tätä hyväksynyt, mutta nyt on taivuttu monen saamelaisenkin jyrkästi vastustamaan kielikriteerin laajennukseen, jotta sopu löytyisi.

Lappalaisyhdistyksen Mattila vetoaa vanhoihin asiakirjamerkintöihin saamelaiseksi tunnistamiseksi. Valitettavasti tämä ei ole saamelaisten perinteinen tapa tunnistaa toisensa eikä tämä tulkinta kunnioita alkuperäiskansan oikeuksia.

Hänen mukaansa @Saamelaiskaraja't ei edusta lappalaisia. No ei tietenkään, se edustaa saamelaisia. Mikä estää lappalaisia perustamasta ja vahvistamasta omaa päätöksentekoaan ja yhteistyötään? Se kuulostaisi oikealta väylältä oman asemansa parantamiseksi.

Mattilan mukaan 9 §:ssä ei ole kyse saamen kielestä tai kulttuurista, vaan vallankäytöstä esim. maahan. Luuleeko Mattila, että saamelaisuus elää irrallaan maasta tai elinkeinoista? Ilman maata ei ole elävää saamelaiskulttuuria eikä saamen kieliä.

Mattilan mukaan uusi lakiesitys on vastoin kansainvälistä oikeutta. Hän on melko yksin näkemyksensä kanssa, kun eri mieltä on mm. @oikeusmin ja kaikki ihmisoikeustahot.

Inka Kangasniemen mukaan "inarinsaamelainen yhteisö elää totaalisessa konfliktissa". Tämän on kuulemma myös Juha Sipilä tunnistanut. Kangasniemen mukaan saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on kaapattu poliittisiin tarkoitusperiin. Miten liittyy asiaan?

Inka Kangasniemi kertoo aivan oikein, että saamelaiskiistassa ei ole kyse eri saamelaisryhmien välisestä konfliktista, vaan kyseessä ovat mielipide-erot. Tästä olen harvinaisen samaa mieltä!

Kari Kyrö jatkaa: saamelaiskäräjät on vaikuttanut metsäkiistoihin Yläperällä. Totta kai, @Saamelaiskaraja't tehtävä on vaikuttaa maankäyttöön saamelaisalueella ja puolustaa saamelaisten perinteisiä elinkeinoja.

.@vihreat @BellaForsgren kysyy @oikeusmin edustajalta kuinka perustuslakivaliokunnan tulisi huomioida se, että @Saamelaiskaraja on saamelaisten virallinen edustuselin lainkin mukaan.

.@persut kysyy, miten vaikutukset yksittäisiin ihmisiin on huomioitu. Alkuperäiskansan oikeudet koskevat nimenomaan KANSAA, eivät yksilöitä. Jollekin yksilölle voi lakimuutoksesta tulla paha mieli, mutta sen vuoksi ei voida sivuuttaa saamelaisten kollektiivisia oikeuksia.

.@oikeusmin Nyman korostaa jälleen, että alkuperäiskansalla on oikeus itse määrätä jäsenyydestään. Koska @Saamelaiskaraja edustaa saamelaisia, se kertoo saamelaisten virallisen kannan. Sen tulee olla erittäin painava.

Nyman vääntää rautalangasta, että YK:n elimet eivät voi määrittää, MITEN saamelaisuus määritellään. Se toteaa, että saamelaisilla on oikeus tehdä määritelmä itse. Nykylaki tätä kunnioita ja siksi laki on muutettava.

Nyman tuo myös esille, että nk. mettälappalaiset eivät ole tuoneet vaihtoehtoista tapaa määritellä saamelainen pöytään. Hän myös tuo esille, että Ruotsissa metsäsaamelainen tarkoittaa aivan eri asiaa, kuin Suomessa. Tähän on siis turha kenenkään vedota.

.@biret kertoo tilanteen vaikuttavan dramaattisesti saamelaisyhteisöön, erityisesti sen nuoriin. Laki koskee n. 10 000 ihmistä. On kohtuutonta, että prosessi on kestänyt jo yli 10 vuotta.

.@biret: joudumme käyttämään tähän voimavaramme. Kuinka paljon jää perinteitä oppimatta, työtä tekemättä kielen ja kulttuurin eteen, kun kaikki aika menee lakiasiaan. Pirita vetoaa päättäjiin: asia on nyt ratkaistava.

Hän oikoo myös vääriä väitteitä siitä, etteivätkö inarinsaamelaiset olisi mukana käräjien päätöksenteossa ja lautakunnissa. Osa jäsenistä ei ole halunnut ottaa esim. lautakuntapaikkoja vastaan. Pakottaa ei voi.

Pirita korostaa myös sitä, että toistuvat prosessit kuluttavat verovaroja. Tämä on totta. Miten Suomen valtiolla on varaa tähän vetkutteluun?

Kalle Varis muistuttaa, että @Saamelaiskaraja't on saatu hyväksyntä nimenomaan tälle lakiesitykselle. Jos esitys muuttuu eduskunnan käsittelyssä, voi olla, että enemmistön tuki menetetään. Ja sama prosessi alkaisi taas alusta. Sitä ei varmasti halua kukaan!

.@TAJuuso: Saamelaisten katse on eduskunnassa. Sitoutuvatko Suomen päättäjät saamelaisten oikeuksien edistämiseen. Onko saamelaisilla kansana oikeus olla kansana Suomessa vai ei? Miettikää tätä, hyvät päättäjät!

Viimeisessä puheenvuorossaan Kangasniemi väittää, että Norjassa ja Ruotsissa ei olisi konfliktia saamelaisasiassa. Tosiasiassa Norjassa on herännyt suuri huoli siitä, että Norjan saamelaiskäräjille pyrkii etnisiä norjalaisia.

Norjassa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutuminen on Kangasniemen mukaan ilmoitusasia. Inarinsaamelaiset ry: Tätäkö te toivotte myös Suomeen? Kuka tahansa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon omalla ilmoituksellaan?

Mattila: "Saamelaiskäräjät on edunvalvontajärjestö. Se tulee käyttämään valtaansa kaikkia vastaan. Se käyttää valtaansa yhteiskuntaa vastaan." Olen järkyttynyt tästä puheenvuorosta.

Yhteenvetona: @oikeusmin ja @Saamelaiskaraja edustajat pitivät selkeät ja faktapohjaiset puheenvuorot, joista käy selkeästi ilmi, että laki on välttämätöntä uudistaa. Päättäjät, älkää sortuko tasapuolisuusharhaan vaan kuunnelkaa oikeita asiantuntijoita ja saamelaisten edustajia!