🧵Eilen Riikka Purra väitti #ylevaalit tentissä, että @persut leikkaustavoite on ollut koko ajan sama: "jopa 4 miljardia euroa". Se ei pidä paikkaansa. Luku on ristiriidassa perussuomalaisten talousohjelman ja Purran aiempien puheiden kanssa. Ketju. 1/7 areena.yle.fi/1-64959033
Purra oli tammikuussa julkaisemassa PS:n talousohjelmaa. Siinä "kärkitavoite" on julkisen talouden tasapainottaminen:
"Suomen talous on tasapainotettava kahden
vaalikauden kuluessa kohdistamalla kullekin
hallinonalalle noin 2–4 % mittaluokan vuosittainen säästötavoite." 2/7
Julkistustilaisuudessa @LuluRanne kertoi, että perussuomalaisten tavoite "edellyttää tasaisesti jaettuna vähintään noin 13 miljardin nettomenojen sopeutusta vuoteen 2031 mennessä". Ensi vaalikaudella pitäisi siis leikata vähintään 6,5 miljardia euroa. 3/7
Julkistustilaisuudessa jopa puhuttiin, että leikkausten pitäisi olla tätäkin suurempia. Suuremmilla leikkauksilla perussuomalaiset tavoittelee "veronlaskuvaraa" (ks. julkistustilaisuus talouslinjauksista alk. 33:40). 4/7
Mistä PS sitten leikkaisi? Se ei ohjelmasta selviä. Eilen Purra väitti, että puolueen leikkaukset kohdistuvat "hallintoon, erityisesti sinne keskijohtoon". Uskoo ken tahtoo. Tosiasiassa miljarditason leikkauksia voi saada kasaan vain palveluista ja etuuksista. 5/7
Purra on aiemminkin puhunut 6 mrd€ leikkauksista. Nyt hän näyttää irtisanoutuvan puheistaan ja puolueensa ohjelmista. Edelleen jää myös kertomatta, miten puolueen valtavat leikkaukset toteutettaisiin. Tällainen pimitys vaalien alla on arveluttavaa. 6/7 mtvuutiset.fi/artikkeli/ovat…
🧵Kirjaan ketjuun ajatuksia eilen julkaistuista @VMuutiset meno- ja verokartoituksista. Ensiksi, olen sillä kannalla, että tällaisia kattavia raportteja (yht. 361 s.) tarvitaan talouspolitiikan tueksi. Jos niitä eivät muut tee niin, miksei sitten VM. 1/22 vm.fi/-/meno-ja-rake…
Demokratian kannalta voi toki pitää ongelmana julkaisun ajankohtaa. Nyt puolueilla ei ole ollut mahdollista ottaa kartoituksia huomioon vaaliohjelmissaan. Tällä aikataululla se ei oikein enää onnistu ennen vaaleja, sillä puoluedemokratia vaatii oman aikansa. 2/22
Raportin vaikutus päätöksentekoon on pienempi, kun sen ehdotuksiin ei ehditä kunnolla ottaa kantaa poliittisella tasolla puolueissa. Siksi toimien toteutukseen ei voi saada äänestäjiltä niin vahvaa mandaattia. Tämä asia, jota kannattaa harkita ensi kerralla. 3/22
Nk. taloudellisen työnantajan käsitettä koskevasta tulevasta lakiesityksestä leviää harhaanjohtavaa tietoa Twitterissä ja @KauppalehtiFi. Ko. esityksellä on tarkoitus turvata Suomen veropohjaa ja estää harmaata taloutta. Korjaan keskeisiä väärinkäsityksiä tässä ketjussa. 🧵 1/11
Nk. taloudellisen työnantajan käsitteellä tarkoitetaan säännöstä, jolla varmistetaan, ettei Suomessa voi välttää veroa täällä tilapäisesti työskentelevän ulkomaalaisen työntekijän palkasta. Vastaava säännös on käytössä esim. Ruotsissa. 2/11
Kansainvälisiin verotussopimuksiin kirjatun verotusperiaatteen mukaan työntekovaltiolla (esim. Suomi) on oikeus verottaa 1. päivästä alkaen työtä, kun se tehdään ko. maasta olevalle työnantajalle tai ulkomaiselle työnantajalle, jolla on maassa nk. kiinteä toimipaikka. 3/11
Tänään @Veronmaksajat julkaisi vuosittaisen palkkaverovertailunsa, jonka tiedotus ja uutisointi on jälleen harhaanjohtavaa. Kirsikanpoiminta tilastoista jatkuu siitä huolimatta, että asiasta huomautetaan joka vuosi. Ketju. 1/8 veronmaksajat.fi/ajankohtaista/…
Veronmaksajien pääväite on, että Suomessa työn verotus olisi erityisen korkeaa ja kireämpää kuin Ruotsissa. Johtopäätökseen päästään sivuuttamalla työnantajien vero-osuus, joka esim. Ruotsissa korkeampi. Kaikki palkkaverot huomioiden Suomen verotus alempaa eri tulotasoilla. 2/8
Yleensä työn verotusta koskevat kv-vertailut tehdään palkkojen kokonaisveron eli verokiilan (tax wedge) tasolla, sillä se ottaa huomioon verotuksen erilaiset rakenteet (ks. palkkien värien jakauman vaihtelu). Näin tarkastellen Suomen verotus ei OECD-maiden kärkikymmenikössä. 3/8
Eilen päästiin sopuun historiallisesta verodiilistä, joka sisältää mm. globaalin 15 % minimiveron suuryrityksille. Se lisää verotuloja arviolta 150 mrd$. Muutokset tulevat asteittain voimaan 2023 alkaen, joten lainsäätäjillä riittää kiirettä. Ketjussa havaintoja detaljeista. 1/14
Sopimus koostuu kahdesta osasta eli pilarista. Pilari I:llä jaetaan suurimpien ja kannattavimpien yritysten voittojen verotusoikeutta uusiksi niin, että osa voitosta verotetaan jatkossa myyntimaassa. Pilari II sisältää globaalin 15 % miniyhteisöveron. 2/14
Pilari I:n nk. Amount A kohdistuu harvoihin suurkonserneihin (mm. digijätit), joiden liikevaihto on vähintään 20 mrd€ ja kannattavuus väh. 10 % (=voitto ennen veroja/liikevaihto). Pieni osa niiden voitosta verotetaan jatkossa myyntivaltiossa. 3/14
Täällä tänään sovitut asiat, muut yksityiskohdat päätetään lokakuuhun mennessä. Pilari I koskisi aluksi vain harvoja suuryrityksiä, kun liikevaihtoraja 20 mrd€. Sen sijaan Pilari II minimivero soveltuisi laajemmin ja sen arvioitu verotuotto 150 mrd€. 2/3 oecd.org/tax/beps/state…
Täällä lista mukana olevista maista. Suomen lisäksi julkilausumassa mukana ”yritysverokeitaista” mm. Alankomaat, Luxemburg, Singapore, Sveitsi ja lukuisat pienet saarivaltiot. Sen sijaan Irlanti, Unkari ja Viro puuttuvat listalta. 3/3 oecd.org/tax/beps/oecd-…
Muutoksen mittaluokkaa kuvastaa, että kansainvälisen yritysverotuksen periaatteista sovittiin Kansainliitossa 1920-luvulla. Sittemmin muutokset ovat olleet varsin vähäisiä, vaikka järjestelmän ongelmat on tiedetty vuosikymmeniä. Voidaan siis puhua vuosisadan verodiilistä. 2/
1980-luvulta alkaen yhteisöverokannat ovat puolittuneet noin 25 % tasolle. Toisaalta lasku on hidastunut 2010-luvulla. Uudistus kääntäisi kestämättömän kehityksen suunnan. Esim. USA ja UK ovat nyt korottamassa yhteisöveroa tuntuvasti. 3/