Perjantaina Ruotsin DA-siirrot olivat maksimissaan ja Virosta tuotiin illalla noin 700MW/1000MW. Tuulta oli illan huipputunnilla onneksi noin 900 MW:a.
Hintaa määritti enemmän kysyntäjousto kuin tarjonta.
1000 MW:n kulutusjouston takia todelliset siirrot muuttuivat.
Karkea arvio 1) Jos +500 MW hiililahdetta olisi pelannut, max-hinta olisi ollut luokkaa 500 €/MWh 2) Jos kulutusjoustoksi olisi arvioitu 500 MW:a, hinta olisi ollut noin 500 €/MWh (Nyt siis 1000 €/MWh toi noin 1000 MW:n jouston) 3) Tyven → markkina ei olisi löytänyt ruksia
Suurimmat oppimisen paikat perjantaista 1) Kuinka ennustaa luotettavammin kulutusjoustoa? 2) Miten varmistaa lämpövoimaloiden toimintavarmuus? 3) Olisiko tarvetta miettiä järjestelmää uusiksi >1000 €/MWh hinnoilla?
End .
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Onko Suomen⚡️-järjestelmä peruskorjauksen tarpeessa?
Ei ole.
Se on tuottanut luotettavasti Euroopan toiseksi halvinta ultrapuhdasta sähköä.
Pieniä viilauksia voisi tehdä.
Ketju🧵
Arviointia on mielekkäintä tehdä tulosten perusteella.
1) Suomessa oli Euroopan toiseksi halvin sähkö kahtena edellisenä vuonna. Mitalisijat tulevat jatkumaan ja hopea voi jopa kirkastua kullaksi lähivuosina.
2) Suomessa on ennätyspuhdas sähkö.
🇫🇮 33 gCO2/kWh
🇪🇺 251 gCO2/kWh
Kerroin on 7.
Päästöt ovat vähentyneet 87 % vuodesta 2010 - kiitos ydinvoiman tuulen ja toimivan sähkömarkkinan.
Joulukuun ⚡️-minikatsaus myöhässä 1) Tuulivoiman saama hinta 51 €/MWh oli pitkästä aikaan hyvä 2) Tuulivoiman kannibalisaatio 35 % 3) Joulukuussa tarvittiin sähköä Ruotsista
Koko vuoden luvut 1) 🌬️ sai 40 €/MWh 2) 🌬️ kannibalisaatio 33 % (suhteessa kulutuksen, ei tuotannon, keskihintaan) 3) 🌬️ ei aivan ylittänyt💧:n tuotantoa
Tuulivoiman kannibalisaatio Suomessa on voimakkaampaa kuin Saksassa. Se johtunee Ruotsin suuresta tuulivoimaosuudesta ja kohtuu hyvistä siirtoyhteyksistä.
1) Keskihinta 40 €/MWh (YTD2023 53€/MWh) 2) Hinnanvaihtelut ovat suuria. Tuuli heiluttaa hintaa. 3) Tuulivoiman saama keskihinta alittaa 30 €/MWh:n
Perustelut ketjussa🧵
Oleellisesti hintaan vaikuttaa 1) Tuotannon määrä ja rakenne 2) Kysynnän määrä ja rakenne 3) Siirtoyhteyksien kehitys 4) Pohjolan vesitilanne 5) Kaasun, hiilen ja päästöoikeuksien hinta
Tuotantokapasiteetti Suomessa lisääntyy maltillisesti 1) Tuuli +1100 MW, + 3 TWh 2) Aurinko +800 MW, +1 TWh 3) Ja Kemin Bio +240 MW ajaa täysillä, nettolisäys arviolta 1 TWh
Helsingistä lähtee Salmisaari (-160 MW) ja Meri-Pori siirtyy talven jälkeen kriisivaraksi.
Viikon energiauutinen oli @KemijokiOy :n ilmoitus pumppuvoimaloista.
Itsellä kiinnosti heti, että minne näitä voisi Kemijoen varrella saada🤔
Puolen tunnin ruokatunnin uhrasin kartan katsomiseen. Klubiaskikansiajattelu ketjussa.🧵 hs.fi/talous/art-200…
Kriteerit 1) Iso teho -> lähellä pitää olla hyvä kytkentäpiste 400 kV:n kantaverkkoon 2) Joki ala-altaana 3) Yläallas jokin asumaton järvi lähellä jokea, mutta tarpeeksi korkealla 4) Ei saa olla suojelualue
Hyvät kytkentäpisteet ovat vanhan tuulityön takia hyvin muistissa. Heti ajatus johti Pirttikoskeen, jossa on merkittävä kantaverkon risteyskohta.
Energiakäänne on Suomelle erinomainen tilaisuus.
Pitkässä ketjussa 🧵 1) Miksi energiakäänne on välttämätön? 2) Miten globaali energiajärjestelmä muuttuu? 3) Miksi Suomella on erinomainen tilaisuus? 4) Mitä Suomen tulisi tehdä?
Ihmiskunnan tärkein tehtävä on saada ilmastonmuutos hallintaan tällä vuosisadalla.
Nykyisellä päästötasolla 1,5 asteen lämpenemisen hiilibudjetti on käytetty alle kymmenessä vuodessa.
Kahden asteen tavoite vaatii paljon uusia toimenpiteitä.
On aika herätä.
Ilmastonmuutos ratkaistaan energiasektorilla, sillä 73 % päästöistä syntyy siellä.
Öljy, hiili ja kaasu kattavat 75 % maailman energiantuotannosta. Niistä on päästävä eroon.