Thread by @infomuotoilu

Media on viime päivinä kirjoittanut julkisen talouden ahdingon syistä. Tässä vielä yksi näkökulma: Verrattuna 2007 jolloin julkinen velka oli pienimmillään, menot ovat eläkkeitä lukuunottamatta kasvaneet melko vähän. Ongelmat johtuvat lähes pelkästään väestön ikääntymisestä. 1/22

Ylen @petterilindholm juttu aiheesta lauantailta:

Helsingin Sanomien @MuhonenTeemu juttu aiheesta tänään:

2/22yle.fi/a/74-20082794
hs.fi/politiikka/art…

@petterilindholm @MuhonenTeemu Ylen ja Hesarin jutut ovat ansiokkaita, mutta halusin tehdä laskelman, joka ottaisi lähempään tarkasteluun myös tulojen pitkän aikavälin muutokset. Otin vertailuvuosiksi 2007, jolloin julkinen velka oli pienimmillään sekä 2022, joka on uusin vuosi, jolta data on saatavilla. 3/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Ajallisesti ja tilastojen välillä vaihtelevien luokitusten vuoksi vertailu on varsinkin tulopuolella vaikeaa ja vaatii paljon oletuksia. En ole taloustieteilijä, joten laskelmaan kannattaa suhtautua kriittisesti. Kuulen mielelläni, jos laskelmissa/ketjussa on isoja virheitä. 4/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Uskon kuitenkin, että luvut ovat oikealla hehtaarilla, vaikka tarkoissa arvoissa voi tulopuolella olla isojakin virheitä. Menojen osalta luvut pitänevät varsin hyvin paikkansa. Luvut ovat reaalisia eli inflaatiokorjattuja. 5/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Kuvio kuvaa siis tulojen ja menojen muutosta 2007–2022. Pylväät osoittavat vastakkaisiin suuntiin siten, että vasemmalle osoittavat pylväät merkitsevät tilanteen huonontumista (menojen kasvua tai tulojen pienenmistä) ja oikealle osoittavat sen paranemista. 6/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Menojen kasvusta 60 % selittyy vanhuuseläkkeillä ja 15 % terveydenhuollon menojen kasvulla, joka sekin johtuu pääosin väestön ikääntymisestä. 7/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Vanhuuseläkkeiden lisäksi sosiaaliturvan menoissa kasvua on lähinnä asumisen ja lapsiperheiden tuissa. Työttömyys- ja sairausmenot ovat pienetyneet, ja muu sosiaaliturva on kasvanut vain hieman. 8/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu 11 % julkisten menojen kasvusta on tehtäväryhmässä ”yleiset hallintopalvelut”. Nimi on harhaanjohtava, sillä ne eivät ole yleistä julkishallintoa, vaan ryhmä on kaatoluokka ”sekalaiset” jonne sijoitetaan useimmat valtion ja kuntien omistamat yritykset kuten Yle tai VTT. 9/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Suurin osa kasvusta selittyy luokitusmuutoksilla: nämä yritykset on luokiteltu osaksi julkista sektoria vasta vuoden 2007 jälkeen. Todellista menojen kasvua on huomattavasti vähemmän, kuin mitä tilastointi antaa ymmärtää. 10/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Koulutusmenot ovat kasvaneet 1,3 mrd, mutta tästä vain 12 % on korkeakoulutuksen ja perustutkimuksen menoja. Pääosa menojen kasvusta on tapahtunut perus- ja keskiasteen koulutuksessa. 11/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Muissa menoluokissa kasvu on pientä tai jopa negatiivista. Julkisen velan hoitokustannukset olivat 2022 peräti 2,1 miljardia pienemmät kuin vuonna 2007. 12/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Tulopuolella lähtöoletuksena on, että muutokset julkisen sektorin tuloissa ovat täysin selitettävissä muutoksilla BKT:ssä ja kokonaisveroasteessa, ja että BKT:n muutokset ovat kokonaisuudessaan selitettävissä tehtyjen työtuntien määrällä ja työn tuottavuudella. 13/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Tämä on tietysti yksinkertaistus: lisäksi pitäisi huomioida ainakin ulkomaiset tulo- ja menovirrat, mutta niitä mittaavassa tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen ylijäämässä ei ole merkittävää muutosta 2007–2022 joten ne on jätetty laskelmasta pois. 14/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Lisäksi laskelmasta puuttuvat ainakin progressiivisen verotuksen vaikutus julkisen sektorin tulokertymän muodostumiseen ja sosiaaliturvan ja verotuksen muutosten dynaamiset vaikutelmat. Uskon sen silti antavan karkealla tasolla kuvan talouskehityksen taustatekijöistä. 15/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Laskelmassa on kontrafaktuaalin avulla yritetty arvioida eri osatekijöiden vaikutus: esim. BKT vuonna 2022, jos työaika olisi pysynyt 2007 tasolla, mutta muut osatekijät kehittyneet kuten ne todellisuudessa kehittyivätkin. Näin saadaan arvioitua työajan osuus muutoksesta. 16/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Näin arvioituna kokonaisveroasteen lievä nousu 2007–2022 olisi tuonut 9,1 miljardin lisätulot, josta kolmasosa eläkemaksuista ja 2/3 muista veroista. (Vaikka veroaste on tällä hetkellä laskusuunnassa, vuonna 2022 se oli hieman vuoden 2007 tasoa korkeammalla.) 17/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Työn tuottavuus on polkenut paikallaan, joten se ei ole juuri vaikuttanut julkisen sektorin tuloihin. Sen sijaan työllistä kohden tehtyjen työtuntien ja työikäisten kantasuomalaisten määrän väheneminen ovat laskelman mukaan aiheuttaneet yhteensä yli 22 mrd loven tuloihin. 18/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Tulopuolta paikkaavat kantasuomalaisten parantunut työttömyysaste (+11,5 mrd) sekä etenkin maahanmuutto: maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrän kasvu vastaa laskelman mukaan 17 miljardin tulonlisäyksestä. 19/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Laskelmassa on monia epävarmuustekijöitä: Maahanmuuttajataustaisten työllisten määrä on saatavissa vain aikavälille 2010–2021, joten olen olettanut, että 2007–2010 ja 2021–2022 työllisten maahanmuuttajien määrä on kehittynyt samoin kuin työllisten ulkomaan kansalaisten. 20/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu On myös hyvin mahdollista, että maahanmuuttajat työskentelevät tuottavuudeltaan erilaisissa tehtävissä kuin kantaväestö, tai että he tekevät keskimäärin enemmän tai vähemmän työtunteja. 21/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Tarkassa summassa voi siis olla isokin virhe. Laskelma ei myöskään erikseen huomioi maahanmuuton vaikutuksia kustannuspuolella. On kuitenkin selvää, että lisääntynyt maahanmuutto ja maahanmuuttajien parantunut työllisyys ovat julkisen talouden harvoja valopilkkuja. 22/22

@petterilindholm @MuhonenTeemu Jään mielenkiinnolla odottelemaan itseäni osaavampien laskelmia. Minusta vaikuttaa kuitenkin selvältä, että julkisen talouden ainut todellinen ongelma on väestön ikääntyminen ja velkaantumisen pysäyttäminen vaatii toimia, jotka pureutuvat tähän ongelmaan. Muu on puuhastelua 23/22

Unohdin näköjään kommentoida elinkeinoelämän edistäminen -menoryhmää! Siellä suurin lisäys on liikenteen tuissa, joka on hyvin sekalainen ryhmä ja sisältää niin joukkoliikenteen tuet, tie- ja ratainfran kustannukset kuin varustamojen yritystuetkin. 24/22

Maa- ja metsätalouden tuet sen sijaan ovat pienentyneet lähes 700 miljoonalla. 25/22