The choke point migrates: from geology → manufacturing competence
Old chokepoints (weaken):
- Lithium brine & hard-rock mining
- Graphite processing
- Electrolyte solvent chemistry
- Cathode precursor cartels
New chokepoints (emerge):
- Nanocarbon synthesis quality
- Precision printing
- Process control IP
- Integration know-how
This favors:
- high-trust industrial systems
- rule-of-law IP
- process perfection, not raw extraction
That is not China’s strongest quadrant historically.
Lithium a non-strategic within 10 years
Battery geopolitics shift to industrial IP
Europe gains relative power
China adapts, but loses
Energy storage is boring, not resource politics
Scenario B — Claims partially fail
Cycle life or energy density collapses at scale
Tech remains niche (motorcycles, drones, defense)
Still valuable — but not world-changing
Lithium dominance continues
Either way, this is not snake oil:
The tech demonstrably exists
It already works in vehicles
The risk is scale, not physics
@threadreaderapp unroll
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
A US president cannot legally violate #NATO, attack or coerce an ally, or withdraw from the alliance unilaterally.
Congress controls:
– treaty commitments
– war powers
– defense funding
In fact, US law now explicitly bars NATO withdrawal without Senate approval.
Any attempt to seize Greenland against Denmark’s will would be:
– a breach of NATO
– a breach of the 1951 US–Denmark agreement
– a violation of US federal law
It would trigger a constitutional crisis at home, not a lawful act of presidential power.
@ptaipale @JussiNuorteva Ei ole Suomen oloista nousevaa kansanterveydellistä tai ympäristöllistä perustetta säätää REACHin ftalaattikieltoa kenkiä koskien.
Asetus ei vastaa Suomen erityisolosuhteisiin liittyvään todelliseen riskiin – vaan on EU-tasoinen yhdenmukaistamissääntö.
@ptaipale @JussiNuorteva Suomessa kenkien aiheuttama kemiallinen altistus täyttää kaikki “matalan riskin” kriteerit:
- Kausikäyttö (talvi- ja kesäkengät seisovat pitkiä jaksoja)
- Vähäinen ihoaltistus (sukat, kylmä ilmasto, ulkokäyttö)
- Lyhyet yhtäjaksoiset käyttöjaksot
- Alhaisempi lämpötila
HS ei voi vedota “journalistiseen käyttöön”, jos:
- aineisto muodostaa järjestelmällisen poliittisen mielipidekannan
- yksilöt ovat tunnistettavissa
tietoa käytetään henkilötasoiseen profilointiin
1/x
Tällöin HS ei enää käsittele “yksittäistä tietoa” vaan:
poliittisia mielipiteitä koskevaa henkilötietorekisteriä
GDPR:n vaikutus: poistovelvollisuus syntyy suoraan
On virheellinen luulo, että DVV on noudattanut lakia, ja että julkisuus olisi lainmuksista. Ihmettelijöille avataan asiaa:
DVV on voinut perustaa kannattajatietojen luovutuksen lakiin kansalaisaloitteesta 9 §.
Pykälä tekee aloitteen tiedot viranomaisasiakirjoina julkisiksi.
1/x
Mutta 9 § ei sano mitään tietojen käytöstä.
Julkisuus tarkoittaa oikeutta saada tieto viranomaiselta – ei oikeutta käyttää tietoa perusoikeuksia murtaen.
2/x
Kansalaisaloitteen kannattaminen ei ole neutraalia hallintotietoa.
Se on poliittisen tahdon ilmaisua, joka kuuluu perustuslain 14 §:n ydinalueeseen.
3/x
Onko HS käyttänyt tietoa tavalla, joka murtaa poliittisten oikeuksien vapaan käytön periaatteen?
Tässä ratkaisevaa ei ole:
- tiedon tekninen laillisuus
vaan
- käytön normatiivinen vaikutus
3. Poliittinen tivaaminen = vallankäyttöä
Kun lehti:
- nimeää yksittäisiä kansalaisia
ja tivaa heiltä vastausta kansalaisaloitteen kannattamisesta
se:
- asettaa kansalaisen jälkikäteiseen poliittiseen tilivelvollisuuteen
käyttää sosiaalista painetta vallankäytön välineenä
I. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) vastuu 1. Oikeudellinen asema
DVV on viranomainen, jota sitovat:
- Perustuslaki
- Hallintolaki
- Tietosuojalaki ja GDPR
- Perusoikeusmyönteinen tulkintavelvollisuus
DVV on aktiivinen perusoikeusvastuullinen toimija.
2. Keskeinen oikeudellinen kysymys DVV:n osalta
Onko DVV tulkinnut kansalaisaloitteen kannattajatiedot väärin ei-poliittisina, vaikka ne ovat poliittisen mielipiteen ilmaisua?
Jos vastaus on kyllä, kyse on perusoikeudellisesta virheestä.
3. Poliittinen mielipide = erityinen henkilötietoryhmä
GDPR 9 artikla:
- poliittiset mielipiteet ovat erityinen henkilötietoryhmä
- niiden käsittely edellyttää korotettua suojaa