Thread by @RikhardSjoberg

Kiusallisinta asiassa on se, että selitin n. 6s pitkällä viestillä @STM_Uutiset’n ylijohtajalle (kirjaamo cc:nä) 4.5.2019, millä perustein komissio tulee kanteluni johdosta puuttumaan unionin oikeuden rikkomiseen. Ei uskottu ja päivälleen 7kk myöhemmin oli kama tuulettimessa.

Kun olin saanut vahvistuksen, että vuoden 2007 etämyyntikieltoa ei ollut koskaan notfioitu, riensin ministeriön apuun tuomalla tietoon toiminnan unionin oikeuden vastaisuuden. Kerroin ihan suoraan, mitä on tapahtumassa.

Ykköskohdassa lähdettiin ihan perusjutuista: tavaran vapaa liikkuvuus EUT-sopimuksen artiklassa 34.

Lämmittelyn jälkeen tultiin kolmoskohdassa kovaan substanssiin: teknisten määräysten ilmoitusdirektiivi 2015/1535/EU ja oikeusvaikutukset menettelymääräysten rikkomisesta.

Neloskohdassa kerroin kohtiin 1-3 viitaten, miksi ei voi olla unionin oikeuden mukaan kieltoa voimassa.

Vitoskohdassa todettiin, että notifioimatta jätetystä kiellosta vuonna 2007 ei enää kukaan virkamies voisi jäädä kiipeliin. Tuoreemmasta tekemisestä todettiinkin sitten ihan päinvastaista.

Kutoskohdassa oli visailun paikka. Pyysin hallintolain nojalla vastauksen, onko etämyyntikielto ministeriön mukaan ’tekninen määräys’, jos on, ja kun sitä ei ole notifioitu, mitä asialle tehdään ja jos ei mitään tehdä, kuka tekee päätöksen.

Sitten sain vähän ajan päästä vastauksen. En ollutkaan ilmeisesti ymmärtänyt asiaa oikein, koska aiempi vastaus oli ollut epäselvä. Samaan miinaan ajoi ilmeisesti myös EU-komissio, joka 4.12.2019 näillä samoilla oikeudellisilla argumenteilla aloitti kantelun perusteella toimet.

Pätkiessäni viestiä tänne Twitteriin sopivaksi tämä osa jäi vahingossa rannalle.

Toin tosiaan ministeriön huomioon, että viranomaisella on lähtökohtainen velvollisuus olla soveltamatta notifioimatonta teknistä määräystä, eli esim. tätä viestissä puheena olevaa etämyyntikieltoa.