Thread by @jmkorhonen

Kun maailma on nyt taas valitettavasti pyörähtänyt asentoon, missä ydinaseista puhutaan, niin puhutaan sitten hetki ydinaseista, niiden käytöstä ja käytön vaikutuksista. TL;DR: älä tee mitään harkitsematonta vaikka niitä käytettäisiin. (Ketju, 1/.)

Jostain morbidista syystä ydinaseet ja ydinasestrategia ovat olleet mun "harrastukseni" noin vuodesta 2001. En väitä tässäkään asiantuntija olevani, lukenut amatööri eli asian rakastaja vain. 2/

Olen kuitenkin vältellyt aiheesta kirjoittamista, koska 1. aiheen relevanssi on ollut vähäinen, ja 2. ydinaseet ovat semmoisia helvetinkoneita, joista pitäisi päästä eroon, ja niiden käytöstä puhuminen menee erittäin helposti niiden normalisoinniksi. 3/

Todetaan heti kärkeen, että ydinaseet ovat mitä suurimmassa määrin poliittisia pelinappuloita. Niillä on yllättävänkin vähän, tai ei lainkaan, sotilaallisesti järkeviä käyttötarkoituksia. Tämä on semmoinen virtahepo olohuoneessa, mitä on aina vaan yritetty olla huomaamatta. 3/

Edes suurvaltojen sotilaat eivät juuri perusta ydinaseista. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Euroopan-joukkojen komentaja totesi jokunen vuosi sitten, että hän haluaisi luopua Eurooppaan sijoitetuista ydinaseista (n. 100 vanhaa lentopommia) koska ne vain syövät budjettia. 4/

Neuvostoliitossa upseerit puolestaan totesivat viimeistään 1980-luvulla, että a. ydinaseita vastaava asevaikutus saadaan aikaan modernein tavanomaisin asein, ja b. ydinaseiden käyttäminen saattaisi aiheuttaa enemmän sotilaallisia ongelmia kuin ratkaisisi niitä. 5/

Yhtenä esimerkkinä: Neuvostoliiton armeijan strategiana oli pitkään ajatella ydinaseita "supertykistönä" jolla murrettaisiin reikä vihollisen linjoihin. Mutta sitten joku keksi miettiä, että mitenkäs tämä toimii jos ei soditakaan ydinkoealueen aavikolla, vaan asutulla alueella.6/

Jolloin todettiin, että a. kohteet, joihin ydinaseita käytettäisiin, olisivat useimmiten liikenneristeysten kaltaisia alueita, ja b. tärkeät risteykset ovat yleensä myös asutuskeskuksia, jolloin c. ydinaseilla lanaaminen täyttäisi tärkeät reitit romulla ja raunioilla. 7/

Panssarivaunut pääsisivät ehkä mönkimään tällaisten maisemien yli, mutta perässä kuorma-autoilla seuraava huolto olisi pahoissa vaikeuksissa. Seurauksena olisi sitten ikäänkuin ensimmäisen maailmansodan umpikujan toisinto, suuremmassa mittakaavassa vain. 8/

Jos huolto ei voi edetä, hyökkäystenkin jatkaminen kävisi mahdottomaksi. Monenlaisia yritelmiä mietittiin ongelman ratkaisemiseksi, esimerkiksi tälle 1980-luvun alun "Objekt 490"- prototyyppitankille suunniteltiin kaveriksi samanlaisilla telaketjuilla kulkeva huoltovaunu./9

Mitään varsinaista "ratkaisua" ei silti löydetty. Eikä kukaan kyennyt ratkaisemaan perusongelmaa: miten estää sotaa leviämästä "taktisesta" "strategiseksi", kaupungit tuhoavaksi. Teoriassa tietysti voitiin ajatella kaikenlaista, mutta pätisivätkö teoriat käytännössä? 10/

Esimerkiksi, vaikka teorioissa voidaan erotella siististi "strategiset" ja "taktiset" ydinaseet, todellisuudessa kyseessä olisi ollut täysin keinotekoinen rajanveto. 11/

Mitään takeita ei ollut, että esimerkiksi vastapuoli todella tulkitsisi "taktiseksi" tai "varoitukseksi" aiotun iskun sellaiseksi, eikä iskisi täydellä voimalla takaisin. Tai ylipäätään edes odottelisi niin kauan. 12/

Vaikka kummallakin puolen kylmän sodan rintamalinjoja yritettiin tosissaan löytää jotain sotilaallisesti järkeviä ja "eskalaatioriskin" minimoivia käyttötapoja ydinaseille, niitä ei ollut - ehkä poikkeuksena käyttö sukellusveneitä tai laivoja vastaan kaukana avomerellä. 13/

Taktiset ydinaseet kun eivät edes olleet kovin tehokkaita, kun vastassa oli panssaroitu, suojautunut vihollinen. Tässä USA:n upseerikoulutuksessa käytetty taulukko, millaisia osastoja taktisilla ydinaseilla voisi tehdä taistelukyvyttömiksi. Isoimmillakin vain n. pataljoonia.14/

(Syy on siinä, että kaikkien räjähdysten vaikutus heikkenee etäisyyden kolmannen potenssin funktiona. Niinpä esimerkiksi tuhat kertaa suurempi pamaus ei tapa tuhat kertaa kauempaa, vaan 10 kertaa. Siksi esim. rypälepommi on tehokkaampi kuin samanpainoinen tavallinen pommi.15/)

Kaupunkien hävittämiseen ydinase kuitenkin sopii mainiosti. Yhdellä pommilla saadaan aikaan samanlainen vaikutus mihin toisessa maailmansodassa tarvittiin satoja pommikoneita: toisin sanoen, kymmeniä tuhansia kuolleita. 16/

Mutta onko siitä sitten mitään hyötyä? Tässä kohdassa mainitaan usein, miten toinen maailmansota loppui ydinpommeihin. Itse asiassa se loppui erittäin todennäköisesti samanaikaiseen Neuvostoliiton hyökkäykseen Japania vastaan. 17/

Kun atomipommi saatiin valmiiksi, USA:n ilmavoimat oli jo tuhonnut Japanin merkittävistä, pommikoneiden lentosäteen sisällä olleista kaupungeista kaikki paitsi viisi. Kaikissa tuhotuissa kaupungeissa kaupunkialueesta oli poltettu vähintään puolet, eräässä 98,6 prosenttia.18/

Näistä viidestä yksi oli poliittisista syistä säästetty historiallinen pääkaupunki Kioto. Neljä muuta jätettiin tarkoituksella ehjäksi uuden aseen kokeilemista varten. Suuremmat kaupungit oli niin tuhottu, että pommittajat hyökkäilivät jo 30 000 asukkaan pikkukaupunkeihin.19/

Kolmena Hiroshimaa edeltäneenä viikkona pommittajat olivat hyökänneet 26 kaupunkiin, joista 8 oli tuhoutunut vähintään yhtä täysin kuin Hiroshima. Tokiossa oli jo maaliskuussa kuollut luultavasti 100 000 ihmistä - enemmän kuin Hiroshimassa - yhdessä ainoassa hyökkäyksessä.20/

Kaikkiaan 66 Japanin suurinta kaupunkia oli raunioina ennen Hiroshimaa. Japanin sodanjohto elätteli kuitenkin edelleen toiveita sellaisesta rauhansopimuksesta, mikä säilyttäisi keisarivallan. Tämän Yhdysvallat oli keväällä tyrmännyt. 21/

Japanin viimeinen uhkapeli perustui siihen, että he ymmärsivät liittoutuneiden suunnittelevan maihinnousua Etelä-Japanissa, ja siirsivät vaivihkaa sinne suurimman osan jäljellä olleista joukoistaan. Lisäksi kansa aseistettiin, usein bambukeihäin. 22/

Fanaattisen puolustuksen toivottiin aiheuttavan hyökkääjälle niin suuret tappiot, että Japani voisi käyttää vielä tuolloin Japanin suhteen puolueetonta Neuvostoliittoa välittäjänä ja neuvotella rauhan, jossa keisari voisi säilyttää asemansa. 23/

Kun Neuvostoliitto sitten julisti sodan elokuun 9. päivänä, kolme päivää Hiroshiman jälkeen, tämä viimeinen epätoivoinen uhkapeli romahti. Japanin sodanjohdon kokousten pöytäkirjoista ilmenee, että tämä ratkaisi imperiumin kohtalon. 24/

Mantsuriassa hyökkäävä puna-armeija eteni lähes kohtaamatta vastarintaa, ja japanilaisten huolena oli, että mikäli vain laivoja riittäisi, se voisi nousta jo viikoissa maihin Japanin pohjoisosassa - ja ehtiä Tokioon hyvissä ajoin ennen amerikkalaisia. 25/

Pohjoisessa ei ollut enää juuri nimeksikään puolustajia, eikä niitä enää voinut siirtää takaisin etelästä. Ja jos puna-armeija saisi Tokion ja keisarin käsiinsä, keisarivallan loppu olisi täysin varma. 26/

Niinpä Japanin sodanjohto päätti antautua jenkeille ja toivoa parasta. Se ei itse asiassa edes tiennyt, että Hiroshima tai myös 9. päivä pommitettu Nagasaki oli hävitetty uudella aseella: Hiroshimaan lähetetyn erikoisryhmän raportti saapui kun antautumisesta oli jo päätetty. 27/

Uusi ihmease tarjosi kuitenkin mainion keinon kasvojen säilyttämiseen, samalla kun sen roolia korostamalla voitiin miellyttää amerikkalaisia, joista tuli piankin tärkeitä liittolaisia Neuvostoliittoa ja kommunistista Kiinaa vastaan. 28/

(USA hyväksyi rauhanehdoissa keisarivallan säilyttämisen. Jos se olisi selkeästi etukäteen ilmoittanut hyväksyvänsä ne ehdot mitkä se sitten hyväksyi, toinen maailmansota olisi hyvinkin voinut loppua keväällä tai kesällä 1945. 29/)

Ydinaseen kyky lopettaa sotia on siis kyseenalainen. Mihin ydinase sitten kykenee? Kahteen asiaan: joko tappamaan kertalinttuulla paljon kaupungeissa asuvia ihmisiä, tai uhkaamaan lukuisten tappamisella. 30/

On ihan mahdollista, että Putin päättää käyttää ydinasetta saadakseen Ukrainan sodassa aikaan jotain mitä voi kutsua kotona "voitoksi" ilman että Kremlin variksetkin nauravat. 31/

Varsinaisia sotatoimia se ei edesauttaisi, mutta esimerkiksi jonkin kaupungin tuho saattaisi kenties olla jotain mikä saisi ukrainalaiset taipumaan. Tai sitten ei: edes Saksan ja Japanin kaupunkien hillitön tuhoaminen toisessa maailmansodassa ei saanut sotia loppumaan. 32/

Kaupunkien hävittämisen ja siviilien paniikin on ennustettu lopettavan tulevat sodat ennen kuin ne ehtivät kunnolla alkaakaan jo 1920-luvulta saakka. Tätä keksijänsä mukaan "douhetismiksi" kutsuttua ajattelua on lämmitelty siitä lähtien säännöllisesti uudelleen. 33/

Milloinkaan se ei ole vielä toiminut, mutta niin kauan kun uusia varman voiton takaavia helppoheikkejä riittää, niin joku tulee tarjoamaan päätöksentekijöille siviilien pommittamista avaimena voittoon. Siksi on luultavaa, että joskus tämä tehdään ydinpommilla. 34/

No mitä siitä sitten seuraisi? Kukaan ei oikeasti tiedä. Ydinaseita ei ole käytetty sodassa sitten elokuun 9. päivän vuonna 1945. 35/

Mikä on lähes täysin varmaa on se, että yhden tai muutamankaan ydinaseen käyttäminen ei mitenkään automaattisesti saisi edes ydinaseistettua vastapuolta aloittamaan maailmanloppua. Esimerkiksi USAlla ja NATOlla on monenlaisia tavanomaisiakin vastauksia. 36/

Venäjän käyttämään ydinaseeseen saatettaisiin vastata esimerkiksi tutkassa heikosti näkyvien B-2-pommittajien iskuilla tärkeisiin venäläisiin kohteisiin, käyttäen tavallisia älypommeja tai kaukaa ammuttavia risteilyohjuksia. Niilläkin saadaan aikaan kosolti hävitystä. 37/

Ydinaseen alle jäävillä olisi tietysti ihan hiton huono päivä. Yksittäinenkin ase kun voisi tappaa kymmeniä tuhansia. Toisaalta, niin voi tappaa ihan 1. maailmansodan aikaisia kranaatteja ampuva tykistökin, kun tarpeeksi kauan ampuu. 38/

Esimerkiksi Mariupol alkaa olla jo yhtä tai enemmänkin raunioitunut kuin ydiniskun kohteeksi joutunut kaupunki, ja kuolonuhrejakin on ainakin samassa suuruusluokassa. 39/

Toki sikäli mariupolilaiset ovat "onnellisessa" asemassa, ettei heidän tai lähellä asuvien tarvitse välittää laskeumasta. Laskeuman määrä riippuu siitä, räjähtääkö ydinase lähellä maanpintaa, vai korkealla. Lähellä maanpintaa räjähtävä ase synnyttää paljon enemmän laskeumaa.40/

Jos halutaan tuhota kaupunkeja, ydinpommi säädetään räjähtämään korkealla, koska silloin painevaikutus on suurin. Jos taas halutaan tuhota kovia maaleja, kuten siltoja tai bunkkereita, räjähdysvaikutus pitää saada suuntautumaan maahan, ja räjähdys säädetään matalalle.41/

Laskeuma näyttää usein lumelta, mutta se voi jopa tappaa. Siksi sotaväessä taidetaan edelleen opettaa ydinaseelta suojautuminen taikaviittaa käyttäen. Ei kukaan luule että se suojaisi itse räjähdykseltä, mutta moni skappari ei ole osannut selittää, miksi sitä käytetään. 42/

Sadeviitta on erinomainen suoja siksi, koska laskeuma todellakin koostuu pölystä ja hiutaleista. Sellainen on paljon helpompi pestä pois, tai kuusenhavulla ropsia, sadeviitasta kuin esimerkiksi kankaisesta maastopuvusta tai taisteluliivistä. 43/

Ja laskeumasta tekee vaarallisen nimenomaan se, jos sille altistuu liian kauan aikaa. Pienetkin hiukkaset, jos ne jäävät kiinni vaikkapa vaatteisiin tai päätyvät keuhkoihin, voivat ajan myötä antaa vaarallisen suuren säteilyannoksen. 44/

Laskeuma voi levitä tuulten mukana kauaskin, mutta se myös laimenee. Tshernobylin onnettomuuden on joskus arvioitu aiheuttaneen karkeasti sanoen yhtä vaarallisen laskeuman kuin n. 12 megatonnin ydinräjähdyksistä syntyisi; mm. Suomessa ei voitu tästä havaita terveyshaittoja. 44/

Sellaisissa ydinaseissa, joita Kreml todennäköisimmin käyttäisi, on räjähdysvoimaa joko noin 1 tai 5-50 kilotonnia, eli 0,001-0,05 megatonnia, per ase. Paikallisesti niillä saataisiin kyllä saastutettua ikävän isoja alueita, mutta vaikutukset kauempana olisivat vähäisiä. 45/

Tämä ei meinaa, että ydinaseen käyttö olisi pikku juttu. Se olisi jotain aivan ennennäkemätöntä, ja mitä kaikkea siitä seuraisi - sitä emme tiedä. Toivottavasti emme koskaan tiedäkään. Enkä usko että niitä käytetään. 46/

Mutta haluaisin etukäteen estää sen, että JOS Putin menee täysin raiteiltaan, niin jopa Suomessa ihmiset jopa tappavat itsensä tai lapsensa paniikissa. Vaikka ydinaseita käytettäisiin isolla kädellä Suomen alueella, ylivoimainen enemmistö ihmisistä jäisi kyllä henkiin. 47/

JOS nyt sitten kuitenkin kävisi niin, että ydinaseita käytettäisiin, niin muistakaa: erittäin epätodennäköistä että ydinsota lähtisi välittömästi lapasesta, ja erittäin epätodennäköistä että Suomeen päätyisi mitään mainittavaa määrää laskeumaa ellei sota lähde lapasesta. 48/

Laskeumalta suojautuu jo sisätiloissa oleskelemalla varsin hyvin. JOS viranomaiset niin ohjeistavat, niin sitten otetaan joditabletti - ei ennen! Väestönsuojissa selviää laskeumasta vaikka ihan lähellä räjähtelisi, ja viranomaisten ohjeet auttavat tarkemmin. 49/49