@jmkorhonen's Threads
Pohtikaapa eksponenttiyhtälön käyttäytymistä.
Väitän, että sivilisaatiollamme on edessä valintatilanne:
1) jatkaa eriarvoisen näennäisdemokratian ennen pitkää toivotonta tekohengitystä huutamalla teknologiaa avuksi, tai;
2) rakentaa jo nyt vähemmän eriarvoinen yhteiskunta.
Väitän, että sivilisaatiollamme on edessä valintatilanne:
1) jatkaa eriarvoisen näennäisdemokratian ennen pitkää toivotonta tekohengitystä huutamalla teknologiaa avuksi, tai;
2) rakentaa jo nyt vähemmän eriarvoinen yhteiskunta.
Eriarvoinen yhteiskunta on pitkän päälle mahdollinen vain jos se tarjoaa köyhillekin jatkuvasti enemmän, tai jos hierarkiaa ylläpidetään voimalla.
Ensimmäinen tie on nyt kuljettu loppuun. Olemme jo nyt tilanteessa, missä tuottavuuden lisäykset tekevät nettona vahinkoa.
Ensimmäinen tie on nyt kuljettu loppuun. Olemme jo nyt tilanteessa, missä tuottavuuden lisäykset tekevät nettona vahinkoa.
Sellaista tulevaisuutta ei ole olemassa, missä reaalinen elintaso nousisi Auringon sammumiseen saakka tasaisesti tai vain pienten lamakausien aiheuttamin notkahduksin. Edessä on joko syvä ja pitkä taantuma lähimpien vuosikymmenien aikana, tai lopullinen taantuma myöhemmin.
Puhutaanpa hetki ilmastonmuutoksen torjunnan eli mitigaation filosofiasta. Koska tässä on ainakin kaksi selkeästi eroavaa ja erilaisiin toimenpidesuosituksiin johtavaa tapaa ajatella asiaa.
Tällä hetkellä selkeästi vallalla on ajatus torjunnasta *optimointina:* mikä olisi "paras" yhdistelmä lämpenemistä ja talouskasvua, eli mikä yhdistelmä tuottaisi mahdollisimman paljon nettohyötyä?
Tästä juontuu esimerkiksi nykyinen tapa suosia hitaasti nousevia päästömaksuja.
Tästä juontuu esimerkiksi nykyinen tapa suosia hitaasti nousevia päästömaksuja.
Optimointi ei ole sinänsä väärä tapa ajatella asiaa, mutta olisi syytä ymmärtää, millaisia oletuksia se on syönyt. Se olettaa mm. sen, että ymmärrämme todella planeettajärjestelmämme toiminnan niin hyvin, että kykenemme laskemaan jonkinlaisen "optimaalisen" vähennyspolun.
Hyvät järkevät oikeistolaiset! Tiedän että teitä on olemassa, joten voisimmeko keskustella hetken ilmastokriisistä?
Nyt on niin, että äänitorvienne toitottamat strategiat eivät tule toimimaan. Sellaista tulevaisuutta ei enää ole, missä ratkaisemme ongelman ”markkinaehtoisesti.”
Nyt on niin, että äänitorvienne toitottamat strategiat eivät tule toimimaan. Sellaista tulevaisuutta ei enää ole, missä ratkaisemme ongelman ”markkinaehtoisesti.”
Minä tiedän, että iso osa, toivottavasti suurin osa, on ihan aidosti huolissaan tulevaisuudesta. Ja ihan syystä: teilläkin on lapsia.
Ja ymmärrän kyllä, miksi kannatatte niin vahvasti ”markkinaehtoista” politiikkaa. Olen ollut talousliberaali itsekin.
Ja ymmärrän kyllä, miksi kannatatte niin vahvasti ”markkinaehtoista” politiikkaa. Olen ollut talousliberaali itsekin.
Mutta käänteli tai väänteli tätä miten tahansa, niin sivilisaation tulevaisuuden varmistaminen vaatii nyt valtiolta merkittävää panostusta. Päästömaksusysteemi ei riitä alkuunkaan.On myös hyviä syitä epäillä, että tukiaisnarulla työntäminen tulisi veronmaksajalle hyvin kalliiksi.
Nykyään puhumme paljon ilmastonmuutoksesta. Mutta jos haluaa ihmiskunnalle aidosti kestävän tulevaisuuden, pitää ymmärtää, että se - hiilikierron häiriintyminen - on vain yksi osa laajemmasta ympäristökriisistä. Seuraavassa lyhyt esittely keskeisistä.
1. Hiilikierron häiriytyminen eli ilmastokriisi. Tällä hetkellä eniten puheenaiheena ja hyvästä syystä.
2. Biodiversiteetti- eli elinkirjokriisi. Voi olla vaarallisuudeltaan jopa ilmastokriisiä merkittävämpi, ja kärjistyy samaan aikaan. Ei kuitenkaan uutisissa juurikaan.
2. Biodiversiteetti- eli elinkirjokriisi. Voi olla vaarallisuudeltaan jopa ilmastokriisiä merkittävämpi, ja kärjistyy samaan aikaan. Ei kuitenkaan uutisissa juurikaan.
3. Typpi- ja fosforikierron häiriytyminen. Käytännössä: toisaalta vesistöjen rehevöityminen lannoiteylijäämän vuoksi, toisaalta se, että fosforivarannot ovat rajalliset. Ei vielä maailmaa uhkaavan kriisin tasolla mutta olemme sinne matkalla.
Muutama asia tuli taas tästä ympäristöhommasta mieleen.
Lyhyesti sanottuna: ajatus siitä, että olisi olemassa joku "strategia" tai "ratkaisu" millä ympyrä saataisiin neliöityä ja sivilisaation säilyminen varmistettua niin että kukaan ei joudu luopumaan mistään, on fantasiaa.
Lyhyesti sanottuna: ajatus siitä, että olisi olemassa joku "strategia" tai "ratkaisu" millä ympyrä saataisiin neliöityä ja sivilisaation säilyminen varmistettua niin että kukaan ei joudu luopumaan mistään, on fantasiaa.
Arvostelin äsken miljardööriä, joka omistaa enemmistön firmasta, jonka myymät aineet tuottavat n. 10% Suomen kaikista päästöistä. (Lopettamalla ko. firman yhtä päivää nopeammin hän säästäisi planeettaa n. 2-3x enemmän kuin vuoden muulla toiminnallaan.)
Reaktio oli ennustettava.
Reaktio oli ennustettava.
Vaadittiin, että pitäisi arvostelun sijaan keskittyä johonkin "ratkaisuihin" tai "strategioihin", joiden ansiosta esimerkiksi juuri planeettaa tuhoamalla miljardiomaisuuksia haalineiden ei tarvitsisi luopua mistään, mutta koko ajan kasvava ongelma saataisiin ratkaistua.
Twitter on minulle tavallaan työpaikan kahvihuone, missä ajattelen itseäni kiinnostavia asioita ääneen - täällä ajatuksiin saa monesti hyviä kommentteja.
Joten: mitä oikeastaan ajattelen ympäristökriisistä ja sen torjunnasta? Tästä voi tulla pitkä ketju, varoitan.
Joten: mitä oikeastaan ajattelen ympäristökriisistä ja sen torjunnasta? Tästä voi tulla pitkä ketju, varoitan.
Tilanne: vakava. Ympäristökriisin yhteen komponenttiin eli ilmastokriisiin on nyt heräilty pikkuhiljaa, 30 v varoittelun jälkeen. Toimenpiteet edelleen aivan riittämättömiä, mutta ainakin osaksi oikeansuuntaisia.
Muut komponentit, kuten elonkirjon kato, eivät näy julkisuudessa.
Muut komponentit, kuten elonkirjon kato, eivät näy julkisuudessa.
Kaikki nämä komponentit - ilmasto, elonkirjo, typpi- ja fosforikierron häiriytyminen nyt päällimmäiset mainitakseni - ovat kuitenkin nähdäkseni osa samaa ilmiötä: olemme oppineet hyödyntämään fossiilisten polttoaineiden valtavaa energiaperintöä, vaan emme viisaasti ja kestävästi.
Kerrataanpa taas tosiasiat.
Neukkulan talouden romahdus aiheutui isosti siitä, että kirjanpito oli viallinen. Ideologisista syistä se näki arvoa vain asioilla, joiden eteen oli tehty työtä.
Kapitalistinen kirjanpito näkee arvoa vain asioilla, jotka ovat markkinoiden piirissä.
Neukkulan talouden romahdus aiheutui isosti siitä, että kirjanpito oli viallinen. Ideologisista syistä se näki arvoa vain asioilla, joiden eteen oli tehty työtä.
Kapitalistinen kirjanpito näkee arvoa vain asioilla, jotka ovat markkinoiden piirissä.
Kumpikin järjestelmä sisältää siis fundamentaalin kirjanpitovirheen, mikä johtaa esimerkiksi luonnonvarojen riistokäyttöön. Komentotaloudessa tämän virheen korjaaminen olisi ehkä ollut mahdollista, mutta eipä se sitten ollut. Kapitalismissa se näyttää olevan vielä vaikeampaa.
Virheen korjaamisesta eli teknisin termein ulkoisvaikutusten hinnoittelusta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Pientä edistystä on tapahtunut lähinnä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun suhteen. Mutta järjestelmä jättää edelleen hyvin monia vaikutuksia hinnoittelematta.
Siltä varalta että jotakuta kiinnostaa, miten tähän on tultu, niin lyhyt ketju nyt päälle hyökyvän ympäristökriisimme historiasta.
Aloitetaan ihan alusta: ikinä ei ole ollut semmoista paratiisia, missä ihminen olisi elänyt täydessä harmoniassa luonnon kanssa.
Aloitetaan ihan alusta: ikinä ei ole ollut semmoista paratiisia, missä ihminen olisi elänyt täydessä harmoniassa luonnon kanssa.
Ihmiset ovat koko olemassaolonsa ajan muokanneet ympäristöään sekä tarkoituksella (esim. savannin kulottaminen saaliseläinten ajamiseksi esille) että tahattomasti (esim. vieraslajien tuominen Tyynenmeren saarille, maan raivauksen aiheuttama ilmastonmuutos).
Varsinkin maanviljelykseen siirtyminen johti suurimittaisiin ympäristömuutoksiin, ilmeisistä syistä: metsiä piti raivata viljelyksille ja energianlähteeksi, ja laiduntaminen johti laajamittaiseen eroosioon.
Ennen vuohitaloutta, Välimeren ympäristö oli tiheää metsää.
Ennen vuohitaloutta, Välimeren ympäristö oli tiheää metsää.
On tietysti aivan höpöä luulla, että olisi ylipäätään mahdollista tehdä päätöksiä ilman tunteita, mutta miksi ihan tarkkaan ottaen? Tässäpä lyhyt selvitys, joka kannattaa laittaa muistiin siltä varalta jos joutuu joskus juttusille AJATTELEN VAIN LOOGISESTI-tyypin kanssa.
Jotta ymmärtää, miksi tunteita ei pysty erottamaan päätöksenteosta, pitää ymmärtää ääretön regressio.
Ääretön regressio tarkoittaa sitä, että asian perustelemiseksi pohjia myöten tarvittaisiin ääretön määrä “miksi juuri näin on”-tyyppisiä kysymyksiä.
Ääretön regressio tarkoittaa sitä, että asian perustelemiseksi pohjia myöten tarvittaisiin ääretön määrä “miksi juuri näin on”-tyyppisiä kysymyksiä.
Esimerkki: jos sanon, että omena on hyvää, ja haluat tietää miksi omena on mielestäni hyvää, saatan vastata “se on terveellistä”. Mutta tämähän ei vielä vastaa kysymykseen pohjia myöten. Nyt voidaan kysyä mm. “miksi se on terveellistä” tai “miksi terveellisyys on hyvää”? Jne.
Puhutaas hetki teknokratiasta eli karkeasti sanoen lujasta uskosta siihen, että yhteiskunnallisiin kysymyksiin on olemassa jokin tietty paras ratkaisu ja että se on löydettävissä tutkimuksen ja teknologian keinoin.
Tämä ajatusmalli on nimittäin nyt tarvittavan muutoksen jarru.
Tämä ajatusmalli on nimittäin nyt tarvittavan muutoksen jarru.
Seuraavat ajatukseni ovat vielä vähän jäsentymättömiä, hajanaisia, sekä mahdollisesti epäloogisia ja/tai vääriä. Eli tästä tulee enempi ääneen ajattelua, mutta juuri siksi arvostaisin kommentteja.
Sanotaan nyt heti, että teknokraatit ovat tärkeä ihmisryhmä joita tarvitaan jotta yhteiskunnan pyörät pysyvät pyörimässä. On ihan oikeasti tärkeää että on porukkaa, joka kykenee optimoimaan ratkaisuja annettujen reunaehtojen puitteissa. Ihan epäironisesti: Hyvä teknokraatit!
Pyydettiin ajantasaisinta näkemystäni aiheesta #ydinvoima. Sitä saa mitä tilaa.
Taustaksi: väitän että ihan hirveän moni suomalainen Rauli Partasta (@kaikenhuippu) lukuunottamatta ole tehnyt minua enemmän töitä tämän kovasti väärinymmärretyn energianlähteen popularisoimiseksi.
Taustaksi: väitän että ihan hirveän moni suomalainen Rauli Partasta (@kaikenhuippu) lukuunottamatta ole tehnyt minua enemmän töitä tämän kovasti väärinymmärretyn energianlähteen popularisoimiseksi.
Olemme kirjoittaneet aiheesta kaksi kirjaa, Uhkapeli ilmastolla ja Musta hevonen: ydinvoima ja ilmastonmuutos, varmaan satoja blogikirjoituksia yhteensä, olleet perustamassa ydinvoimaan neutraalisti tai jopa positiivisesti suhtautuvaa ympäristöjärjestöä (@Ekomodernistit ).
Vuodesta 2010 olen riidellyt aiheesta netissä ja muuten. Olen osoittanut mieltä sekä YK:n ilmastoneuvotteluissa että Greenpeacen energiatapahtuman edessä sen puolesta, että ydinvoimaa ei hylättäisi. YK:sta heittivät uloskin.
Eli sanoisin että ymmärrän ydinvoiman edut.
Eli sanoisin että ymmärrän ydinvoiman edut.
Tämä on naiivi kolumni, kuten ovat kaikki väitteet siitä, että "parasta ilmastotyötä olisi vain opiskella jotta osaisi kehittää teknologiaa" tai ylipäätään väitteet "#ilmastonmuutos ratkaistaan teknologialla."
Teknologiantutkijasetä katsoo nyt miksi.
iltalehti.fi/kotimaa/a/77be…
Teknologiantutkijasetä katsoo nyt miksi.
iltalehti.fi/kotimaa/a/77be…
Ensinnäkin, uuden ympäristöystävällisemmän mutta silti olemassaolevan teknologian kanssa kilpailukykyisen teknologian kehittäminen on erittäin vaikeaa.
Useimmat ympäristömielessä merkittävät teknologiat ovat jo pitkälle kustannusoptimoituja. Toisin sanoen, halpoja.
Useimmat ympäristömielessä merkittävät teknologiat ovat jo pitkälle kustannusoptimoituja. Toisin sanoen, halpoja.
Ilman järjestelmämuutosta, on erittäin epätodennäköistä että on ylipäätään löydettävissä teknologioita jotka optimoivat selvästi paremmin 1) ympäristövaikutukset JA 2) hinnan.
Matemaattinen vastaus "miksi" löytyy esim. teoksista Kauffman 1993, Frenken 2006.
Matemaattinen vastaus "miksi" löytyy esim. teoksista Kauffman 1993, Frenken 2006.
Äskeinen keskustelu talouskasvusta paljasti taas muutaman asian.
1. Tämä on loputon keskustelu. Ihan tarkalleen samat argumentit on esitetty jo 1950-luvun lopulla, puolesta ja vastaan.
1. Tämä on loputon keskustelu. Ihan tarkalleen samat argumentit on esitetty jo 1950-luvun lopulla, puolesta ja vastaan.
2. Silloinkin ekonomistit ja muut "eteenpäin rynnistäjät" olivat varmoja, että talouskasvu korjaa kyllä talouskasvun aiheuttamat ongelmat mutta ihan vielä siihen ei ole varaa.
Ainoa ero on se, että 50 v on kulunut ja ongelmat ovat kasautuneet.
Ainoa ero on se, että 50 v on kulunut ja ongelmat ovat kasautuneet.
3. Eteenpäin rynnistäjien ehkä keskeisin sokea piste on siinä, että he eivät oikein halua ajatella vahinkojen absoluuttisia määriä (suhteellisesti ottaen monet asiathan ovat parantuneet) eivätkä eksponentiaalisen kasvun implikaatioita.
@geshtin_karanu This blog, navigate to "Excerpts from the book" and begin enjoying the steadfast iron will of unstoppable code! This has been one of the funniest rides for a very long time, the best since the IT craze of the late 1990s.
davidgerard.co.uk/blockchain/
davidgerard.co.uk/blockchain/
@geshtin_karanu Here's my opinion but it goes a bit into the details. The links below are more beginner-friendly explanations.
jmkorhonen.net/2018/01/12/my-…
jmkorhonen.net/2018/01/12/my-…
@geshtin_karanu And this is my single slide summary of what practically all actual applications of #blockchain have eventually turned out to be:
Semmoinen asia minkä toivoisin kaikkien ymmärtävän: jos sote-uudistus yksityistää terveydenhuollon, niin vaikka se osoittautuisi ajan kanssa kuinka huonoksi ideaksi tahansa, tätä tulonsiirtoa suurille sote-firmoille ei voi korjata ilman de facto vallankumousta ja EU-eroa. 1/
Meillä on nyt onneksi enää vähän aikaa hallitus, jonka mielestä kaiken voi särkeä ja sitten myöhemmin korjata, jos viitsitään. Tätä ei voi. EU-lainsäädäntö ja vapaakauppasopimukset käytännössä estävät kerran yksityistetyn palvelun ottamisen takaisin julkisen sektorin hoitoon. 2/
Sote-uudistus on juosten kustu suunniteltu, liki kaikkien asiantuntijoiden lyttäämä ajatus, jonka keskeisenä ajurina on ollut sote-firmojen hinku useiden miljardien eurojen apajille. Poliitikot ovat jo saaneet tästä osansa ja vihreitä oksia on jaettu asiaa edistäneille. 3/
Hi guys! @AtteHarjanne and me just published a paper "Abandoning the concept of #renewable #energy" at Energy Policy. In it, we argue that the concept of #renewableenergy (RE) is outdated. 1/
First, a link to the paper that should work until Feb 14:
sciencedirect.com/science/articl…
First, a link to the paper that should work until Feb 14:
sciencedirect.com/science/articl…
What we argue here is that using what is basically a 1970s-era definition of renewable energy, and conflating "renewable" with "sustainable" or even "clean," is becoming more a hindrance than a help in meeting the main challenge of the early 2000s - #climatechange . 2/
We argue that the concept of RE was largely set in stone well before the magnitude of #climate challenge, and actual problems with some sources that are technically renewable, was understood. This has resulted to, e.g., using the "renewable" label to cover all bioenergy. 3/
So I've spent a sleepless night estimating potential climate impacts from increased automation. Assuming it effectively increases worker productivity and that we need to find new jobs for the unemployed, very modest increases in productivity tip us over to climate catastrophe.
What I did was to use a great model developed by Jorgen Randers for his book 2052, available in Excel form from the book's website, and toyed around with productivity figures. Randers assumes productivity growth will stop and hence we'll stay below 3 degrees.
Simply assuming that global productivity growth is 50% higher than Randers assumed (that is, on average about 3% per year from now on), we'll definitely breach 3 degrees and enter the "here be dragons" territory. A more thorough automation revolution could easily add much more!
@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Ilolla selitän kun kohteliaasti kysytään! Tässä menee hetki, joten kärsivällisyyttä :) Keskityn nyt siihen, miten eriarvoisuus toimii tuhokehityksen voimanlähteenä.
Olen nyt tutkinut, selvittänyt, ja tehnyt töitä ympäristötuhojen vähentämisen kanssa yli 11 vuoden ajan. 1/
Olen nyt tutkinut, selvittänyt, ja tehnyt töitä ympäristötuhojen vähentämisen kanssa yli 11 vuoden ajan. 1/
@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Kysymys, minkä kanssa jokainen ympäristöasioita miettivä joutuu painimaan, on se, miksi ympäristötiedon ja ympäristötoimien välillä on niin valtava ristiriita. Olemme tienneet jo yli 30 vuotta, että olemme tuhoamassa sivilisaatiomme olemassaolon mahdollisuudet. 2/
@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Tieto on ollut aivan riittävän riidatonta jo vähintään 20 vuotta. Silti emme ole vielä oikeastaan edes aloittaneet toimia, ja ajan kuluessa olemme menneet vain kauemmaksi kestävyyden rajoista. Nytkään emme ole saaneet edes CO2-päästöjen _kasvua_ pysäytettyä. 3/
Okei tyypit, ketju ilmastonmuutoksesta ja mitä sille voimme tehdä.
Taustaksi: olen miettinyt ympäristöasioita työkseni ja harrastuksekseni nyt jo yli 11 vuoden ajan. Kirjoittanut pari kirjaa ja blogannut melko lailla. Olen mielestäni optimisti.
Mutta tilanne on nyt paha. 1/
Taustaksi: olen miettinyt ympäristöasioita työkseni ja harrastuksekseni nyt jo yli 11 vuoden ajan. Kirjoittanut pari kirjaa ja blogannut melko lailla. Olen mielestäni optimisti.
Mutta tilanne on nyt paha. 1/
Vaikka millaisia sankaritekoja tekisimme, olemme nyt matkalla kohti maailmaa, jonka keskilämpötila nousee vähintään 2 astetta ja hyvin mahdollisesti yli 3. Tämä on erittäin huono homma. 2/
Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että hirveän iso osa maailman tiheimmin asutuista seuduista ei enää pysty tarjoamaan asukkailleen toivoa paremmasta huomisesta. Koko ajan kasvava osa yhteiskuntamme taloudellisesta tuotoksesta menee käytännössä vahinkojen korjaamiseen. 3/
Yhtä kotoperäisten fasistiemme johtajista on ilmeisesti sylkäisty kadulla.
Ihmisiä kohden ei saisi räkiä, mutta toisaalta, näin kävi viimeksi kun natsit pääsivät valtaan.
30-luvullakin oli valtavasti Tolkun Ihmisiä, joiden mielestä isoin ongelma oli natsien vastustaminen.
Ihmisiä kohden ei saisi räkiä, mutta toisaalta, näin kävi viimeksi kun natsit pääsivät valtaan.
30-luvullakin oli valtavasti Tolkun Ihmisiä, joiden mielestä isoin ongelma oli natsien vastustaminen.
Jos ette muista kuulleenne näistä 30-luvun Tolkun Ihmisistä, niin se johtuu lähinnä siitä, kun sattuneesta syystä vuoden 1945 jälkeen suunnilleen jokainen heistä yritti kirjoittaa historian uudelleen, ja julisti, että kyllä hekin kovasti natseja vastustivat.
Mutta jos luette lehtiä 1930-luvulta, niin huomaatte nopeasti, miten keskustelu oli todelisuudessa äärimmäisen samankaltaista kuin nykyään.
Muutama harva aktivisti yritti vastustaa natseja, ja Tolkun Ihmisten mielestä keskeinen ongelma oli se, että natsien mieli pahoittui.
Muutama harva aktivisti yritti vastustaa natseja, ja Tolkun Ihmisten mielestä keskeinen ongelma oli se, että natsien mieli pahoittui.
