Moni juuri energia-asiantuntijaksi pätevöitynyt on linkannut minullekin fysiikan prof. Jan Blomgrenin luentoa vastalauseeksi havaittaville tosiasioille: uusiutuvat tulevat.
Käydäänpä läpi mitä siinä sanotaan, ja mitä oikeat asiantuntijat sanovat. 1/
Blomgren aloittaa sähköverkkoteorian perusteilla. Aivan oikein: verkossa tuotannon ja kulutuksen on oltava joka hetki tasapainossa.
Jos tuotantoa on liian vähän, verkon jännite laskee ja tulee sähkökatkoja. Jos liian paljon, jännite nousee ja toimintasavut tulevat ulos.2/
(Käytännössä myös ylituotannosta tulee sähkökatkoja, kun suojamekanismit paukkuvat yleensä ennen verkkoon kytkettyjä laitteita.)
Blomgren kuitenkin etenee tästä perusasiasta esittämään, että verkossa on pakko olla suuria voimaloita. 3/
Väitteessä on totuuden siemen. Etenkin suurten voimaloiden suurten ja painavien generaattoreiden pyörimisliikkeeseen sitoutunut energia toimii sähköverkon pienten ja nopeiden vaihteluiden tasoittajana ikäänkuin itsestään. Tekninen termi tälle on "järjestelmän inertia." 4/
Inertia meinaa, että verkonvalvojan (Suomessa Fingrid) ei tarvitse jännätä, milloin vaikka juuri sinä laitat vedenkeittimen päälle.
Jossain kaukana vinhasti pyörivien sähkökoneiden pyörintä vain hidastuu lähes havaitsemattoman vähän. Aika siistiä! 5/
Verkkoa valvovat tietokoneet ryhtyvät töihin vain jos kulutuksen tai tuotannon muutos on niin suurta, että inertia uhkaa käydä vähiin.
Sitten koneet valitsevat seuraavana nopeimmat ja halvimmat keinot tasapainottaa verkkoa. Yleensä ensin säädetään vesivoimaa. 6/
Inertian määrää seurataan tarkasti koko ajan. Sitä voi seurata itsekin Fingridin sivuilta.
Kuten yleensä, myös tässäkin asiassa on niin, että perusasiat eivät ole päässeet yllättämään ammattilaisia, vaikka joka alan asiantuntijat niin luulisivat. 7/
fingrid.fi/sahkomarkkinai…
Toki joillekin tämäkin asia on uusi. Ehkä siksi videolla puhuva prof. Blomgren esittää asian niin, että inertiaa - hän ei tosin joko tiedä sanaa tai ei ainakaan käytä sitä - saadaan aikaan vain suurilla voimaloilla.
Ammattilaiset ovat vaan eri mieltä. Katsotaanpa! 8/
Istuin ekaa kertaa itse seminaarissa, jossa pohdittiin inertiakysymystä, jo 2015 tai 2016 (en muista ihan tarkkaan).
Silloin jo asiantuntijat osasivat sanoa, että joo, isot pyörivät sähkökoneet (myös moottorit) ovat inertian tarjoamisessa kivoja, mutta jopa ilman pärjätään. 9/
Esimerkiksi tämän linkin takaa löytyy oikean asiantuntijan esitys tarkalleen tästä asiasta vuodelta 2018.
Nostan muutaman huomion.
1) Vaihtoehtoja on.
2) Professorin esittämä on pohjoismaisten asiantuntijoiden mielestä huonoin ja kallein vaihtoehto. 10/
fingrid.fi/globalassets/d…
Inertian tarvetta voidaan vähentää, ja "synteettistä" inertiaa jopa tuottaa. Käytännössä puhutaan suhteellisen pienistä energiavarastoista, jotka toimivat automatiikalla erittäin nopeasti. Esimerkiksi monet akut ja isot kondensaattorit sopivat tähän kuin nenä päähän. 11/
Näitä saa kaupan hyllyltä, ja niitä on kannattanut asentaa jo jonkin aikaa. Siksi v. 2018 pidetty esitys päättyy näin:
"Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat sopineet ratkaisusta ... Vuodesta 2020 eteenpäin kantaverkkoyhtiöt hankkivat hyvin nopeaa reserviä..." 12/
Palataanpa prof. Blomgreniin. Esitys jatkuu väitteellä, että juuri tämä inertian puute olisi syynä siihen, miksi Ruotsissa sähkön siirto pohjoisesta etelään olisi vaikeuksissa.
Tämä on ensimmäinen kerta kun kuulen kenenkään väittävän tämmöistä. 13/
Ruotsissa on todella tämmöinen pullonkaula: siirtolinjojen kapasiteetti ei oikein riitä. Koska niitä on liian vähän.
En vaan ole iki kuuna päivänä kuullut kenenkään oikeasti asioista perillä olevan edes mainitsevan, että pullonkaula johtuisi inertiavajeesta. 14/
Päin vastoin. Kaikki se mitä olen itte lukenut ja kuullut pitää konkreettisten johtojen vähyyttä ongelmana. Inertiasta mainitaan enintään, että siirtoyhteyksien tukevoittaminen auttaa myös inertian hallinnassa.
Tietenkin. Isompi verkko heiluu vähemmän. 15/
Sen verran annan prof. Blomgrenin esitykselle pisteitä, että siinä selitetään sähköverkon toiminnan perusteet alussa ihan hyvin, ja on ihan totta, että pitäisi varmaankin politiikassa puhua toisinaan enemmän vuotuisen tuotannon sijaan siitä, riittääkö tehoa. 16/
Olenkin esim. itse asiasta jo yli vuosikymmenen puhunut.
Että ei voida vaan ynnätä yhteen vuotuista tuotantoa megawattitunneissa ja todeta että kaikki on hallinnassa, jos tämä määrä on sama kuin vuotuinen kulutus.
Mutta ei kukaan näistä asioista tietävä niin teekään. 17/
Energia on kaiken elämän ja yhteiskuntienkin perusta, ja ilahtuneena olen havainnut, että Twitteristäkin löytyy nykyään niin paljon myös ainakin omasta mielestään energiakysymykseen pätevöityneitä asiantuntijoita.
Muistakaa kuitenkin, että aina voi ja kannattaa oppia lisää.18/18
Laitetaan vielä tämä talteen tähän.
Share this Scrolly Tale with your friends.
A Scrolly Tale is a new way to read Twitter threads with a more visually immersive experience.
Discover more beautiful Scrolly Tales like this.