Miten Suomen ⚡️sähköjärjestelmä ⚡️selviää, kun tuulivoiman määrä lisääntyy? Tarvitaanko lisää säätelykykyistä tuotantoa? Miten markkina toimii, kun tuulta💨 on yllin kyllin? Miten pärjätään tyynien ❄️päivien aikoina?
Ketju 🧵aiheesta ja aiheeton giffi alkuun.
Suomessa tuulivoimaa on nyt 4598 MW ja maksimituntiteho on 3470 MW.
Fingridin ennusteen mukaan vuoden 2024 lopussa asennettua tuulitehoa on 7000 MW ja 2026 ylitetään jo 10 000 MW:n teho.
Suomen lokakuisen päivän tehon tarve on noin 9 GW, huippupakkasilla 14 GW ja kesäyönä 6,5GW
Alla edellisen 365 vuorokauden tuulitehon pysyvyyskäyrä ja siitä skaalattu 7 GW ja 10 GW:n käyrät. Jatkossa on siis paljon tunteja, jolloin tuulta on yllin kyllin eli yli 3 GW. Käsittelen ensiksi, miten markkinat tällöin todennäköisesti toimivat.
Ohessa lokakuun yli 3 GW:n tuulitilanne. Ruotsissa tuulee yleensä samaan aikaan. Viroon viedään. Kun 0 €/MWh markkinalle tulevan tuulen palkki kasvaa, niin kysyntä leikkaa tarjonnan tuulen alueella ja hinta on ~0 €/MWh. Kovimmilla tuulilla osa tuuliturbiineista pysäytetään.
Miksi tuuli on alassäätäjä?
1) Ydinvoimaa ei kannata säätää alas lyhyiksi ajoiksi.
2) Myös teollisuus CHP ja kaukolämpö eivät muutaman nollatunnin takia säädä tuotantoaan alas.
3) Vesivoima säätää minimille ja säästää vettä parempaan hetkeen. (500 MW, tyynellä voi olla 2000 MW)
Eli tuuliset päivät (>3 GW) eivät tuota ongelmia: vettä ja polttoaineita säästetään minkä voidaan ja tuulesta käytetään niin paljon kuin kysyntää riittää. Loput turbiinit seisovat. Hinta on nolla.
Se on kuluttajan etu. Tuottajien saama keskihinta laskee.
Nykyisellä kysyntärakenteella keskituuliset 1-3 GW päivät ovat tuottajien kannalta parhaita. Tällöin markkinahinta vaihtelee kellonajan mukaan, mutta tuulelle ja muullekin tuotannolle saa tuottoa. Vesivoima ja tuonti säätelevät hyvin markkinaa.
Matalan tuulen (alle 500 MW) ajat johtavat kalliisiin hintoihin erityisesti 07-21 ja talvipakkasilla.
Nyt alle < 500 MW:n tunteja on 22 %, 2024/7GW niitä on vain 11 % ja 2026/10GW 7%.
Hinnat hyödyttävät vesi- ja CHP-tuotantoa . Siirtoyhteydet ovat näiden hetkien pelastus.
Jatkossa Venäjän tuontia ei ole. OL3 korvaa sen 🙏. Kun Aurora Line valmistuu 2025, niin saadaan SE1:ltä lisää 800 MW. Jos Virossa palaa kivi, niin sieltä voi huipputilanteissa tulla apua. SE3:n ydinvoimaloiden soisi olevan kunnossa. Varmasti on kallista, jos kylmällä ei tuule!
Tuulen lisääntyminen ei ainakaan lyhyellä aikavälillä poista kapasiteettia markkinoilta. Eli pärjätään juuri ja juuri kovilla pakkasilla, vaikka olisi tyyntä. Kallista on.
Puita takkaan, leivinuuniin ja saunanpesään!
Miten lisääntyvästä tuulesta voisi saada enemmän irti?
1) Lisäämällä siirtoyhteyksiä
2) Joustavalla vedyntuotannolla
3) Lisäkoneistoilla tai altailla jokiin
4) Akuilla
Pohjolassa on vesivoimaa yli 50 GW ja varastokapasiteettia noin 100 TWh. Vesivoima säätää tehoaan nykyisin noin 10-40 GW välillä. Paremmilla siirtoyhteyksillä säätelyä voitaisiin tehdä enemmän. Etelä-Norjan altaista emme pääse hyötymään, mutta SE1:llä olisi paljon potentiaalia.
SE1:llä on varastokapasiteettia melkein 3 x Suomen kapasiteetti. Siellä vesivoima tuottaa lähes perusvoimaa. Uusilla siirtoyhteyksillä (Aurora Line 1&2) tämä vesivoima saataisiin tehokkaampaan käyttöön. Kun tuulee, niin altaita täytetään. Kun ei tuule, niin ajetaan vesivoimaa.
Vetyteräs ja -ammoniakki ovat tulevaisuuden suuria sähkönkuluttajia. Elektrolyysereiden käyttöaste tulee olla melko korkea, mutta 3-4 vrk tyynien kelien ajoiksi niitä pystytään säätämään alas.
Perämeren alue voisi olla puhtaan teräksen keskittymä!
group.vattenfall.com/fi/medialle/uu…
Suomen vesivoima pystyy säätämään hyvin vuorokauden sisällä, kohtuullisesti muutaman vuorokauden ajan ja jonkin verran vuodenaikasäätöä. Lisäallas Kemijokeen ja lisäkoneistot voimaloihin olisivat sähköjärjestelmälle eduksi, mutta lienee realistisempaa saada säätö Ruotsista.
Akut tulevat varmasti lisääntymään lyhytaikaisessa säädössä. Mutta niiden koko on hyvin rajallinen pidempiaikaiseen säätöön.
Vesi on ylivoimainen siihen. Pohjolan 100 TWh allaskapasiteetti vastaa miljardin sähköauton akkua! Toki sitä ei voida ladata ja purkaa kuin akkua.
Summa summarum
1) Lisätuulen kanssa pärjätään
2) Kuluttaja hyötyy, kun tuulisina päivinä hinta romahtaa ja keskihinta laskee
3) Tyyninä talvipäivinä sähkö on kallista
4) Lisäkysynnälle olisi hyvin tilaa erityisesti Perämeren pohjukan alueella
Share this Scrolly Tale with your friends.
A Scrolly Tale is a new way to read Twitter threads with a more visually immersive experience.
Discover more beautiful Scrolly Tales like this.