Miten Suomen ⚡️sähköjärjestelmä ⚡️selviää, kun tuulivoiman määrä lisääntyy? Tarvitaanko lisää säätelykykyistä tuotantoa? Miten markkina toimii, kun tuulta💨 on yllin kyllin? Miten pärjätään tyynien ❄️päivien aikoina?
Ketju 🧵aiheesta ja aiheeton giffi alkuun.
Suomessa tuulivoimaa on nyt 4598 MW ja maksimituntiteho on 3470 MW.
Fingridin ennusteen mukaan vuoden 2024 lopussa asennettua tuulitehoa on 7000 MW ja 2026 ylitetään jo 10 000 MW:n teho.
Suomen lokakuisen päivän tehon tarve on noin 9 GW, huippupakkasilla 14 GW ja kesäyönä 6,5GW
Alla edellisen 365 vuorokauden tuulitehon pysyvyyskäyrä ja siitä skaalattu 7 GW ja 10 GW:n käyrät. Jatkossa on siis paljon tunteja, jolloin tuulta on yllin kyllin eli yli 3 GW. Käsittelen ensiksi, miten markkinat tällöin todennäköisesti toimivat.
Ohessa lokakuun yli 3 GW:n tuulitilanne. Ruotsissa tuulee yleensä samaan aikaan. Viroon viedään. Kun 0 €/MWh markkinalle tulevan tuulen palkki kasvaa, niin kysyntä leikkaa tarjonnan tuulen alueella ja hinta on ~0 €/MWh. Kovimmilla tuulilla osa tuuliturbiineista pysäytetään.
Miksi tuuli on alassäätäjä? 1) Ydinvoimaa ei kannata säätää alas lyhyiksi ajoiksi. 2) Myös teollisuus CHP ja kaukolämpö eivät muutaman nollatunnin takia säädä tuotantoaan alas. 3) Vesivoima säätää minimille ja säästää vettä parempaan hetkeen. (500 MW, tyynellä voi olla 2000 MW)
Eli tuuliset päivät (>3 GW) eivät tuota ongelmia: vettä ja polttoaineita säästetään minkä voidaan ja tuulesta käytetään niin paljon kuin kysyntää riittää. Loput turbiinit seisovat. Hinta on nolla.
Se on kuluttajan etu. Tuottajien saama keskihinta laskee.
Nykyisellä kysyntärakenteella keskituuliset 1-3 GW päivät ovat tuottajien kannalta parhaita. Tällöin markkinahinta vaihtelee kellonajan mukaan, mutta tuulelle ja muullekin tuotannolle saa tuottoa. Vesivoima ja tuonti säätelevät hyvin markkinaa.
Matalan tuulen (alle 500 MW) ajat johtavat kalliisiin hintoihin erityisesti 07-21 ja talvipakkasilla.
Nyt alle < 500 MW:n tunteja on 22 %, 2024/7GW niitä on vain 11 % ja 2026/10GW 7%.
Hinnat hyödyttävät vesi- ja CHP-tuotantoa . Siirtoyhteydet ovat näiden hetkien pelastus.
Jatkossa Venäjän tuontia ei ole. OL3 korvaa sen 🙏. Kun Aurora Line valmistuu 2025, niin saadaan SE1:ltä lisää 800 MW. Jos Virossa palaa kivi, niin sieltä voi huipputilanteissa tulla apua. SE3:n ydinvoimaloiden soisi olevan kunnossa. Varmasti on kallista, jos kylmällä ei tuule!
Tuulen lisääntyminen ei ainakaan lyhyellä aikavälillä poista kapasiteettia markkinoilta. Eli pärjätään juuri ja juuri kovilla pakkasilla, vaikka olisi tyyntä. Kallista on.
Puita takkaan, leivinuuniin ja saunanpesään!
Miten lisääntyvästä tuulesta voisi saada enemmän irti? 1) Lisäämällä siirtoyhteyksiä 2) Joustavalla vedyntuotannolla 3) Lisäkoneistoilla tai altailla jokiin 4) Akuilla
Pohjolassa on vesivoimaa yli 50 GW ja varastokapasiteettia noin 100 TWh. Vesivoima säätää tehoaan nykyisin noin 10-40 GW välillä. Paremmilla siirtoyhteyksillä säätelyä voitaisiin tehdä enemmän. Etelä-Norjan altaista emme pääse hyötymään, mutta SE1:llä olisi paljon potentiaalia.
SE1:llä on varastokapasiteettia melkein 3 x Suomen kapasiteetti. Siellä vesivoima tuottaa lähes perusvoimaa. Uusilla siirtoyhteyksillä (Aurora Line 1&2) tämä vesivoima saataisiin tehokkaampaan käyttöön. Kun tuulee, niin altaita täytetään. Kun ei tuule, niin ajetaan vesivoimaa.
Vetyteräs ja -ammoniakki ovat tulevaisuuden suuria sähkönkuluttajia. Elektrolyysereiden käyttöaste tulee olla melko korkea, mutta 3-4 vrk tyynien kelien ajoiksi niitä pystytään säätämään alas.
Perämeren alue voisi olla puhtaan teräksen keskittymä!
Suomen vesivoima pystyy säätämään hyvin vuorokauden sisällä, kohtuullisesti muutaman vuorokauden ajan ja jonkin verran vuodenaikasäätöä. Lisäallas Kemijokeen ja lisäkoneistot voimaloihin olisivat sähköjärjestelmälle eduksi, mutta lienee realistisempaa saada säätö Ruotsista.
Akut tulevat varmasti lisääntymään lyhytaikaisessa säädössä. Mutta niiden koko on hyvin rajallinen pidempiaikaiseen säätöön.
Vesi on ylivoimainen siihen. Pohjolan 100 TWh allaskapasiteetti vastaa miljardin sähköauton akkua! Toki sitä ei voida ladata ja purkaa kuin akkua.
Summa summarum 1) Lisätuulen kanssa pärjätään 2) Kuluttaja hyötyy, kun tuulisina päivinä hinta romahtaa ja keskihinta laskee 3) Tyyninä talvipäivinä sähkö on kallista 4) Lisäkysynnälle olisi hyvin tilaa erityisesti Perämeren pohjukan alueella
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Onko Suomen⚡️-järjestelmä peruskorjauksen tarpeessa?
Ei ole.
Se on tuottanut luotettavasti Euroopan toiseksi halvinta ultrapuhdasta sähköä.
Pieniä viilauksia voisi tehdä.
Ketju🧵
Arviointia on mielekkäintä tehdä tulosten perusteella.
1) Suomessa oli Euroopan toiseksi halvin sähkö kahtena edellisenä vuonna. Mitalisijat tulevat jatkumaan ja hopea voi jopa kirkastua kullaksi lähivuosina.
2) Suomessa on ennätyspuhdas sähkö.
🇫🇮 33 gCO2/kWh
🇪🇺 251 gCO2/kWh
Kerroin on 7.
Päästöt ovat vähentyneet 87 % vuodesta 2010 - kiitos ydinvoiman tuulen ja toimivan sähkömarkkinan.
Joulukuun ⚡️-minikatsaus myöhässä 1) Tuulivoiman saama hinta 51 €/MWh oli pitkästä aikaan hyvä 2) Tuulivoiman kannibalisaatio 35 % 3) Joulukuussa tarvittiin sähköä Ruotsista
Koko vuoden luvut 1) 🌬️ sai 40 €/MWh 2) 🌬️ kannibalisaatio 33 % (suhteessa kulutuksen, ei tuotannon, keskihintaan) 3) 🌬️ ei aivan ylittänyt💧:n tuotantoa
Tuulivoiman kannibalisaatio Suomessa on voimakkaampaa kuin Saksassa. Se johtunee Ruotsin suuresta tuulivoimaosuudesta ja kohtuu hyvistä siirtoyhteyksistä.
1) Keskihinta 40 €/MWh (YTD2023 53€/MWh) 2) Hinnanvaihtelut ovat suuria. Tuuli heiluttaa hintaa. 3) Tuulivoiman saama keskihinta alittaa 30 €/MWh:n
Perustelut ketjussa🧵
Oleellisesti hintaan vaikuttaa 1) Tuotannon määrä ja rakenne 2) Kysynnän määrä ja rakenne 3) Siirtoyhteyksien kehitys 4) Pohjolan vesitilanne 5) Kaasun, hiilen ja päästöoikeuksien hinta
Tuotantokapasiteetti Suomessa lisääntyy maltillisesti 1) Tuuli +1100 MW, + 3 TWh 2) Aurinko +800 MW, +1 TWh 3) Ja Kemin Bio +240 MW ajaa täysillä, nettolisäys arviolta 1 TWh
Helsingistä lähtee Salmisaari (-160 MW) ja Meri-Pori siirtyy talven jälkeen kriisivaraksi.
Viikon energiauutinen oli @KemijokiOy :n ilmoitus pumppuvoimaloista.
Itsellä kiinnosti heti, että minne näitä voisi Kemijoen varrella saada🤔
Puolen tunnin ruokatunnin uhrasin kartan katsomiseen. Klubiaskikansiajattelu ketjussa.🧵 hs.fi/talous/art-200…
Kriteerit 1) Iso teho -> lähellä pitää olla hyvä kytkentäpiste 400 kV:n kantaverkkoon 2) Joki ala-altaana 3) Yläallas jokin asumaton järvi lähellä jokea, mutta tarpeeksi korkealla 4) Ei saa olla suojelualue
Hyvät kytkentäpisteet ovat vanhan tuulityön takia hyvin muistissa. Heti ajatus johti Pirttikoskeen, jossa on merkittävä kantaverkon risteyskohta.