Kävin Kiovassa vuonna 2009. Venäjän aloitettua raakalaismaisesti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, ovat ajatukset olleet siellä usein. Päätin palata myös vanhoihin valokuviin. Tässä muutama kuva ja ajatus Kiovasta. 🧵 1/
Kävin Kiovassa vuonna 2009. Se oli oranssin vallankumouksen (2004) jälkeen ja ennen Euromaidan-kumousta (2014). Niiden välissä Venäjä-mielinen Viktor Janukovytš ehti olla presidenttinä vuosina 2010-2014. 2/
Kansan palvelija -televisiosarjasta tutun Verh'ovna Radan edessä oli silloinkin ihmisiä. Sarjan tähti, koomikko Volodymyr Zelenskyi valitiin myöhemmin (2014) Ukrainan presidentiksi.
areena.yle.fi/1-50173655
3/
Kiova on suuri kaupunki. 2,9 miljoonalla asukkaallaan se on selvästi Ukrainan suurin kaupunki. Se oli myös Neuvostoliiton kolmanneksi suurin kaupunki. 4/
(kuva vuodelta 2009)
Kiovalla on hyvin pitkä historia. Kaupunki on perustettu 400-luvulla (Moskova 1147, Turku 1200-lululla, Pietari 1703). Ukrainassa on valtava määrä kulttuurihistoriallisesti mittaamattoman arvokkaita kohteita. 5/
Esimerkiksi Kiovan luolaluostari Petšerskin lavra on perustettu vuonna 1051. Tämä on myös venäläisten historiaa. 6/
Vuonna 2009 Kiovassa neuvostoperintö ja symbolit näkyivät vielä selvästi. Venäjän hyökkäys oli varma tapa jouduttaa niiden katoamista. Kuvassa 102 metriä korkea Äiti synnyinmaa -patsas, jonka kilvessä ovat toistaiseksi sirppi ja vasara. 7/
Kävin myös Tšernobylissa. Olen ihmetellyt ihmettelemistäni sitä, etteivät miehittäjät ymmärtäneet miten terveydelle haitallinen paikka on. Ensiksikin historiantuntemus, toiseksi varoituskilvet, kolmanneksi muistomerkit, neljänneksi ympäristö. 8/
Ydinonnettomuuden raivaajien muistomerkki Tšernobylissä huutaa tuskaisesti pysymään kaukana. 9/
Viimeistään miehittäjän hälytyskellojen pitäisi soida siitä, ettei alueella asu ketään. Ei ole asunut sitten vuoden 1986. Luonto on ottanut vallan. Kuva kerrostalon katolta hylätystä Pripyatin kaupungista. Taka-alalla Tšernobylin tuhoutunut ydinvoimala. 10/
Joet ovat merkittävä este hyökkääjälle. Aiemmin, rauhan aikana, ne olivat kaupunkilaisten virkistäytymisen keitaita, mutta kun patoaltaista tehdään aseita, ne muuttuvat pelottavaksi uhkaksi.
Kuvassa Dnepr-joen ylittävä silta Kiovassa ja taustalla Hidroparkin hiekkarantoja. 11/
Vuonna 2009 Itsenäisyyden aukiolla eli Maidanilla oli rauhallista. Muutamaa vuotta myöhemmin Venäjän tukeman Janukovytšin hallinto antoi sisäministeriön ja turvallisuuspalvelun tarkka-ampujille käskyn ampua siellä mielenosoittajia. Kansa voitti. Venäjä ei tyytynyt siihen. 12/
Kiovan pääkadulla Khreshchatykillä suljettiin (ainakin 2009) sunnuntaisin liikenne, ja kadusta tuli valtava markkina/paraatialue. Tänä vuonna kadulle on hinattu kaupungin valtaamista yrittäneiden venäläisten panssarivaunujen raatoja. 13/
Kiovalainen nuori rullaluistelemassa autiolla Khreshchatyk-pääkadulla toukokuisena sunnuntaina vuonna 2009. Nykypäivään palaten voi miettiä missä hän on ollut ja mitä kokenut tämän vuoden aikana. 14/
Kuvassa ihmisiä ja värikkäitä panssarivaunuja toisen maailmansodan historian museon edessä Kiovassa vuonna 2009. Meidän täytyy tuntea historiamme, jotta voimme varmistaa, ettei koskaan enää. Siksi diktaattori riistää ihmisiltä historian. 15/
Ajatusvirhe: Volodymyr Zelenskyi valittiin presidentiksi vuonna 2019. 🤦♂️
#editbutton
Share this Scrolly Tale with your friends.
A Scrolly Tale is a new way to read Twitter threads with a more visually immersive experience.
Discover more beautiful Scrolly Tales like this.